Valkoisen talon ajama yritysverominimi etenee, USA:n työllisyysrotkolla pitkä penger
USA:n ja Euroopan osakemarkkinalla on takana nousuviikko. Uutisrintamalla tapahtui myös viikonloppuna, kun G7-maat pääsivät sopuun globaalin yritysveron minimin asettamisesta 15 %:iin. Läpimeno oli askel verotuksen yhtenäistämistä globaalilla tasolla ja vaikuttaisi etenkin monikansallisten yritysten verokohteluun. Verouudistus on noussut tärkeäksi Valkoisen talon agendalla, vaikka se on joutunut joustamaan vaatimuksissaan.
Yritysverotukseen halutaan globaali minimi, koska viime vuosina verokilpailu on kiihtynyt ja liian alhaisten veroasteiden syytetään vääristäneen kilpailua. Lisäksi se on vähentänyt julkisen sektorin verotuloja, ja etenkin koronapandemian jälkeen valtiontalouden tasapainottamista.
Suurten teollisuusmaiden lausuma antaa tärkeitä suuntaviivoja neuvotteluille, mutta on vasta yksi välietappi kansainvälisen verotuksen uudistamisessa. Seuraavaksi verouudistus menee G20-maiden käsittelyyn ja sen jälkeen mukaan pitäisi vielä saada OECD:n verokeskusteluissa mukana olleet 140 maata.
Kuvio. Yritysveroasteet eri maissa ja keskimäärin
Työpaikkojen määrä kasvoi USA:ssa, mutta ei tarpeeksi
USA:n perjantaina julkaistut viralliset työllisyysluvut toukokuulta jäivät taas markkinaodotuksista. Tällä kertaa kuilu odotuksiin ei ollut yhtä suuri kuin kuukausi sitten: työpaikkojen määrä kasvoi 559 000:lla, kun konsensusodotukset liikkuivat 650 000:ssa. Normaalissa taloustilanteessa luvut olisivat todella hyviä, mutta nyt ne osoittivat, että työmarkkina toipuu koronapandemiasta tuskallisen hitaasti. Bloombergin mukaan työpaikkoja uupuu edelleen 7,6 miljoonaa verrattuna pandemiaa edeltävään tilanteeseen. Yritysrotkosta siis kivutaan, mutta sen penger on pitkä.
Positiivisia merkkejäkin on ilmassa. USA:ssa jo yli puolet aikuisväestöstä on rokotettu ja liikkeitä sekä palveluita päästy avaamaan kansalle. Tämä näkyy työllisyysluvuissa, sillä pahimmin koronapandemiasta kärsineen ravintola-alan työpaikkojen lisäykset kattoivat yli kolmanneksen kokonaislisäyksestä 186 000:lla työpaikalla. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on lähtenyt laskuun: yli 27 viikkoa tai pidempään työttömänä olleiden määrä laski 431 000:lla, mikä oli kovin tahti kymmeneen vuoteen.
Federal Reserven näkökulmasta työllisyysraportti oli kinkkinen. Työmarkkina elpyy, mutta ottaen huomioon pandemian aiheuttaman pudotuksen rajuuden sen soisi olla nopeampaakin. Puheissaan keskuspankki on painottanut työllisyyttä inflaatiota enemmän, sillä hintapaineita pidetään edelleen väliaikaisina. Perjantain raportti ei antanut lisää aihetta rahapolitiikan kiristämiskeskustelulle, joka edessä tosin on todennäköisesti kesän jälkeen.