Velkakirjakorot nousseet poikkeusolojen huipuille
Ensin nähtiin käänne rahapolitiikkaodotuksissa ja nyt se heijastuu velkakirjamarkkinalle, jossa korot ovat olleet kovassakin nousussa. Yhdysvaltain 10-vuotinen korko on koronapandemian ajanjakson huipuilla, ja kuukausitasolla nousu on ollut yhtä kovaa kuin vuoden 2016 vaalien jälkeen, jolloin Donald Trump valittiin presidentiksi. Saksassa 10-vuotinen korko on nousemassa pitkästä aikaa nollatasoille viivyttyään vuosia negatiivisena, ja korkojen nousua on nähtävissä myös muualla Euroopassa.
Kaiken takana ovat odotukset rahapolitiikan kiristämistoimista, mutta myös siitä, että inflaatiota ei enää pidetä vain väliaikaisena ilmiönä. Yhdysvalloissa uutisotsikoissa vilahtelee ajatuksia siitä, että kuluttajahintojen nousuvauhti voisi piikin jälkeen tasaantua hyvinkin 3 %:n tietämille, mikä olisi viime vuosien keskiarvoa korkeampi taso. Koska etenkin pitkissä koroissa katse kiinnittyy pidempään aikaväliin, nämä muuttujat vaikuttavat korkojen nousun taustalla. Sijoittajalle korkeampi korkotaso tarkoittaa sijoituskohteelle matalampaa tulevien kassavirtojen nykyarvoa. Tämän takia kasvuosakkeet, joiden kassavirrat häämöttävät kauempana tulevaisuudessa, ovat olleet paineessa nousevien korkojen aikaan. Näin on tapahtunut nytkin (ks. kuviot alla).
Suunta ylöspäin
Kuten muualla, myös velkakirjamarkkinalla hinnan määrää kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Keskuspankit ovat olleet viime vuoden velkakirjamarkkinan kaikki kelpaa -ostajia, mutta nyt netto-ostojen vähentyessä tai jopa kääntyessä myynneiksi tilanne muuttuu. Neljän suurimman kehittyneen talouden keskuspankit vähentävät arvioiden mukaan ostoja 2000 miljardilla dollarilla ja se näkyy myös velkakirjojen hinnoittelussa. Tarjontaan, eli valtioiden velkaantumiseen, kiinnitetään taas enemmän huomiota ja riskikin pilkahtaa esiin keskuspankkien painoarvon vähentyessä. Tämä tietää samalla korkopaineiden nousua velkakirjoissa. Esimerkiksi JPMorgan ennusti joulukuussa, että USA:n, Saksan ja Ison-Britannian 10-vuotisen velkakirjan korot nousevat 75, 45 ja 55 korkopistettä vuoden 2022 loppuun mennessä. Nykytasoilta tämä tarkoittaisi Saksassa selvästi positiivisia korkoja ja Yhdysvalloissa 2,5 %:n korkotasoa. Historiaan peilattuna tasot ovat hyvinkin matalia, mutta suunta on ylöspäin.
Luonnollisesti ennusteeseen vaikuttaa myös tarjonta: mitä enemmän velkakirjoja lasketaan liikkeelle, sitä matalampi hinta ja korkeampi korko. Reutersin kokoamien ennusteiden mukaan ensi vuonna useissa suurmaissa (Ranska, Italia, Espanja) tarjonta ylittää pitkästä aikaa EKP:n ostot, mikä antaa tilaa uudelle riskien hinnoittelulle. Toki täytyy muistaa, että EKP ei ole kokonaan vetämässä pois ostojaan, mutta käännekohdassa kuitenkin ollaan. Keskuspankkien ja talouspolitiikan tiet ovat erkaantumassa ja se tekee velanotosta vaikeampaa.
Velkakirjamarkkinaa rautalangasta on väännetty täällä.