Vuoden alku on ollut sekoitus nousueuforiaa ja huolta geopolitiikasta
Vuoden alku on ollut osakemarkkinalla poukkoileva, sillä USA:n ja Kiinan kauppasopuoptimismin sekä keskuspankkielvytyksen tuomaan euforiaan on sekoittunut huoli geopoliittisten jännitteiden kasvamisesta Lähi-idässä. Vuoden alusta indeksitason kehitys on niukasti plussalla USA:ssa, mutta Saksan DAX on vetänyt euroindeksejä alaspäin.
Kuten olemme vuodenvaihteen makrokommenteissa maininneet, talouskuva ei vuonna 2020 anna aihetta kuohuvien poksautteluun. Viimeaikaisten lukujen perusteella kahtiajako palvelualojen ja teollisuuden näkymien välillä on edelleen voimakas, mikä näkyi perjantaina julkaistussa USA:n teollisuuden ISM-indeksissäkin. Laajalta sektorin näkymiä luotaava indeksi painui joulukuussa alimmilleen finanssikriisin jälkeen. Erityisesti tuotannon alaindeksi tippui hämmentävän paljon. Historian perusteella taantumariskit taas hieman kasvoivat, mutta vielä ei ole aihetta huoleen, sillä taantumaan vajoaminen on vaatinut kokonaisindeksin laskun alle 45:n tason. Lisäksi pitää muistaa, että USA:n talous on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana entistä palveluvaltaisemmaksi, joten teollisuusindeksi ei ehkä enää entiseen tapaan määritä talouskasvua. Helsingin pörssin konepajojen osakekurssien kehitys sen sijaan myötäilee USA:n teollisuusindeksiä, joten tässä mielessä suomalaissijoittajankin on syytä seurata ISM-lukuja.
ISM-indeksiä ylläpitävän instituutin (Institute for Supply Management) mukaan joulukuun lukema on linjassa 1,3 %:n talouskasvun kanssa, joten talouden vauhti on kuitenkin selvästi hidastumaan päin. Etenkin nyt on syytä hakea merkkejä siitä, uhkaako jokin erittäin vahvana pysynyttä kuluttajakysyntää. Yhtenä riskinä sen taustalla olisi heikentynyt työllisyysnäkymä, josta ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt vahvoja viitteitä. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvalla tolalla ja palvelualoilla työllisyysindeksit ovat pikemminkin elpyneet viime kuukausina, mikä osaltaan lisää eroa teollisuuteen.
Kokonaiset 128 kuukautta USA:ssa jatkunut nousukausi on jo osin voinut turruttaa positiiviseen talouskasvunäkymään. Tänäkään vuonna ei toistaiseksi ole syitä epäillä kasvun jatkuvan, mutta vain hitaampana kuin aikaisemmin. Tätä puoltaa etenkin elvyttävä rahapolitiikka, jonka teho on tosin pitkään jatkuessaan vähenemään päin. Vaikuttaa siltä, että kunnon kasvusysäykseen tarvittaisiin raskaan sarjan talouspoliittista elvytystä, mutta vielä toistaiseksi tämän suhteen on vallinnut hiljaisuus.