EU:n turvapaikkapäätökset laiha lohtu Merkelille, USA:n talouskasvulukuja tarkistettiin alaspäin
EU-huippukokous aloitettiin eilen vaikeissa tunnelmissa. Etenkin maahanmuutto ja kysymykset turvapaikanhakijoiden palauttamisesta kuohuttivat etukäteen sekä EU-maiden välillä että Saksan hallituksen sisällä. Näyttää siltä, että tähän mennessä kokouksessa tehdyt päätökset ovat laiha lohtu liittokansleri Merkelille, mutta osoittavat sentään, että EU-maat ovat edelleen kyvykkäitä tekemään konsensuspäätöksiä myös vaikeissa kysymyksissä. Yöllä EU-johtajat pääsivät sopuun yhteisestä turvapaikkalinjasta, mikä tarkoittaa siirtolaiskeskusten perustamista EU-maihin ja myös niiden ulkopuolelle. Turvapaikan saavat siirrettäisiin näistä keskuksista EU-maihin jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen perustuen, kertoo mm. Yle. Merkelin mukaan tehdyt päätökset ovat positiivinen signaali maahanmuuttokysymyksissä, mutta ne eivät muuta alkuperäistä turvapaikkajärjestelmää tai turvapaikanhakijoiden liikkumisen estämistä maasta toiseen. Seuraavaksi Merkel todennäköisesti yrittää neuvotella muiden jäsenmaiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Lehtitietojen mukaan useat jäsenmaat ovat jo luvanneet tukensa Merkelille neuvotteluissa.
EU-huippukokouksen päätökset ovat erittäin tärkeitä myös Saksan tulevaisuudelle. Saksan sisäministeri ja Kristillisdemokraattien sisarpuolueen CSU:n johtaja Horst Seehofer on kritisoinut rajusti nykyistä turvapaikkapolitiikkaa ja uhkaa aloittaa yksipuolisesti päätökset turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä, ellei tällä viikolla päästä ratkaisuun politiikasta. Tämä todennäköisesti johtaisi Seehoferin erottamiseen ja samalla Kristillisdemokraattien ja CSU:n yhteistyön päättymiseen, jolloin Merkelin johdettavaksi jäisi vähemmistöhallitus.
Pahimmassa skenaariossa Saksassa jouduttaisiin järjestämään uudet vaalit, mutta pidämme niiden todennäköisyyttä toistaiseksi suhteellisen pienenä, sillä hallituksen hajoaminen ei kuulu hallituspuolueiden tahtotilaan tällä hetkellä. Vaakakupissa painaa erityisesti se, että uudet vaalit voisivat johtaa oikeistopopulistisen AfD-puolueen äänisaaliin kasvuun, mikä horjuttaisi hallituspuolueiden asemaa entisestään. Nyt jäämme odottamaan kokouksen tulevia päätöksiä mm. EU-budjetin osalta ja sitä, riittävätkö tehdyt päätökset Seehoferille ja CSU:lle. Euroopan osakemarkkinoiden näkökulmasta keskeistä on etenkin se, uhkaavatko päätökset jäsenmaiden hallitusten vakautta. Uusien vaalien mahdollisuus suurissa jäsenmaissa on aina epävarmuuden lähde markkinoilla.
USA:n talouskasvu hidastui kulutuskysynnän mukana
USA:n talouskasvu hidastui Q1:llä selvästi vahvasta Q4:stä, käy ilmi eilen julkaistuista tarkistetuista talouskasvuluvuista. Maan bruttokansantuote kasvoi Q1:llä 2,0 % vuodentakaisesta, mikä oli aiempaa arviota (2,2 %) alhaisempi lukema. Samalla kasvu hidastui selvästi Q4:n erittäin vahvalta 2,9 %:n tasolta. Mielestämme eilisten lukemien perusteella ei vielä ole syytä suurempaan huoleen, sillä Q1 on ollut tyypillisesti vuoden heikoin kvartaali. Kulutuskysynnän kasvun hidastuminen alimmilleen vuoden 2013 jälkeen herättää tosin kysymyksiä siitä, riittääkö kotitalouksien kulutuksen veto vielä tälle vuodelle. Kuitenkin työmarkkinan tila on edelleen vahva, mikä antaa tukea kulutukselle.
Reutersin konsensuskyselyssä talouskasvun odotetaan elpyvän nopeasti Q2:lla, sillä kasvuennusteet yltävät parhaimmillaan jopa yli viiteen prosenttiin. Talousindikaattorit ovat USA:ssa pysyneet viime kuukausien ajan suhteellisen positiivisina, joten uskomme elpymiseen Q1:n tasoilta, vaikka yli viiden prosentin lukemat vaikuttavat epärealistisilta. Kauppariskit varjostavat talouskasvunäkymää tulevina kuukausina, ja lisääntynyt protektionismi uhkaa nostaa tuontihintoja.