Euroalueella laaja-alaista kasvua, Saksan inflaatiossa selvää vauhdittumista
Euroalueen talouksien laaja-alaisesta elpymisestä saatiin lisää viitteitä eilen, kun alueella julkaistiin tukku tuoreita talouslukuja. Esimerkiksi Espanjassa talouskasvu kiihtyi viime vuonna 3,2 %:iin jatkaen vahvalla tasolla ja vauhdittaen maan toipumista taantumasta sekä
pankkikriisistä. Teollisuudesta saatiin hyviä lukuja jo viime viikolla ja eilen euroalueen viidenneksi suurin talous Hollanti raportoi teollisuuden luottamuksen nousseen korkeimmalle tasolle vuoden 2008 jälkeen. Hollannin keskuspankki on nostanut selvästi kasvuennusteitaan kuluvalle vuodelle 2,3 prosenttiin aikaisemmasta 1,9 prosentista.
Euroalueen suurin talous Saksa on pärjännyt vahvan kotimaisen kysynnän ja viime aikoina mm. dollaria vastaan heikentyneen euron ansiosta hyvin, ja maa on ollut yksi euroalueen kasvuvetureista. Saksassa eilen raportoitujen inflaatiolukujen mukaan kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo 1,9 %:iin tammikuussa ja alkaa samalla lähestyä EKP:n kahden prosentin tavoitetta. Muutos esimerkiksi vuodentakaiseen verrattuna on merkittävä, sillä inflaatio oli vain 0,5 % tammikuussa 2016, ja sillä on vaikutuksensa myös koko alueen inflaatiolukuihin.
Saksassa inflaatiopaineiden herääminen johtuu mm. talouden tuotantokapasiteetin käytön kasvusta. Esimerkiksi OECD:n arvioiden mukaan Saksan talouden tuotantokuilu, eli reaalisen ja potentiaalisen talouskasvun ero, olisi ollut jo yli 1 %:n tuntumassa vuonna 2016, kun euroalueella keskimäärin tuotantokuilu oli negatiivinen, eli taloudessa oli käyttämätöntä kapasiteettia. Tämä on heijastunut myös työllisyyteen, sillä Saksassa on yksi euroalueen alhaisimmista työttömyysasteista. Työmarkkinan hyvä veto nostaa osaltaan paineita palkkojen nousulle ja tätä kautta inflaatiolle.
Saksan inflaation kiihtyminen ja erot euroalueen muiden jäsenmaiden kehitykseen tulee mutkistamaan euroalueella tehtävää rahapolitiikkaa. Saksassa on jo noussut keskustelu siitä, että EKP:n olisi aloitettava keskustelut elvytysohjelmansa poisvetämisestä ennen kuin inflaatiosta tulee todellinen ongelma. Toisaalta muualla euroalueella, mm. Suomessa, talouskasvu on vasta nyt vauhdittumassa kestävälle pohjalle ja kysyntäpohjainen inflaatio hiljalleen viriämässä. Vuoden 2017 alku on talouden puolesta lupaava, ja todennäköisesti talouden aktiivisuus tulee entisestään vahvistumaan Q1:lla ilman poliittisten riskien realisoitumista. Niihin kuuluisi mm. Kansallisen Rintaman nousu Ranskan keväisissä presidentinvaaleissa ja presidentti Trumpin protektionismia lisäävät toimet.