Tuloskauden starttaamisesta huolimatta makrorintamallakin tapahtuu. Eilen saatiin kautta linjan vahvoja lukuja euroalueen taloudesta, kun Eurostat julkaisi alustavat talouskasvuluvut Q4:lle ja samalla koko vuodelle. Lukujen mukaan talouskasvu vahvistui Q4:llä 2,7 %:iin vuodentakaisesta ja 0,6 %:iin kvartaalitasolla. Samalla Q3:n kasvulukemia tarkistettiin ylöspäin 2,8 ja 0,7 %:iin, minkä ansiosta koko vuoden 2017 kasvuluvuksi muodostui 2,5 %. Kasvutahti olikin parhainta vuoden 2007 jälkeen. Tuolloin talouskasvu ylsi 3,0 %:iin.

Talousnäkymä on edelleen suhteellisen vahva alkuvuodelle. Euroopan komission talousluottamusindikaattori tippui tammikuussa hieman joulukuussa saavutetulta 17 vuoden huipputasoltaan (tammikuu 114,7 vs. joulukuu 115,1), mutta oli tammikuussakin historiallista keskiarvoaan korkeammalla tasolla. Merkittävin riski talouskasvulle kuluvana vuonna olisi inflaation vahvistuminen, joka saisi keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa odotettua ripeämmässä tahdissa. Tästä ei kuitenkaan vielä ole merkkejä euroalueella, sillä mm. Saksassa inflaatio hidastui tammikuussa vastoin odotuksia 1,4 %:iin. Euroalueella kiinnostaa myös, minkälainen vaikutus vuodenvaihteessa nopeasti vahvistuneella eurolla on euroalueen vientikilpailukykyyn ja tätä kautta vientinäkymiin.

Tänään tapahtuu myös rahapolitiikassa, kun USA:n keskuspankki Federal Reserve päättää kaksipäiväisen korkokokouksensa ja kertoo rahapoliittisesta linjastaan iltayhdeksältä Suomen aikaa. Tämän päivän anti jäänee suhteellisen yllätyksettömäksi, sillä keskuspankki ei julkaise uusia ennusteita eikä siltä odoteta muutoksia ohjauskorkoihin. Markkinoilla odotetaan laajasti kolmea 0,25 %-yksikön koronnostoa kuluvana vuonna. Mielenkiintomme kohdistuu etenkin siihen, kertooko keskuspankin johto joulukuun jälkeen tapahtuneista muutoksista talousympäristössä (esim. inflaatiopaineiden kasvu), joka antaisi syytä muuttaa korko-odotuksia.

Marianne Palmu