Euron kaatumisen pitkän aikavälin vaikutukset
Kysymys
Tämä kysymys on lähes puhdasta spekulaatiota, mutta lienee paikallaan siltä osin, että valuutat harvoin ovat ikuisia. Eli: Jos euro/euroalue lakkaisi olemasta, millaisia vaikutuksia tällä olisi hieman pidemmällä aikavälillä, kun alkujärkytyksestä selvittäisiin? Johtaisiko se kenties systeemikriisiin, vai vaadittaisiinko sellainen alunperinkin kaatumisen syyksi? Pätisikö Buffettmainen ajattelu edelleen, eli olisivatko yritykset (erotuksena osakkeisiin) edelleen toimintakykyisiä, viime kädessä niiden osakkeetkin esimerkiksi pörssin sulkemisen ja uudelleenavaamisen jälkeen yhä arvonsa säilyttäneitä?
Vastaus
Hei, ja kiitos kysymyksestä!
Euroalueen hajoaminen tarkoittaisi myös yhteisvaluutta euron olemassaolon loppua, jos kaikki jäsenmaat päättäisivät hylätä valuutan. Vaihtoehtoisesti jokin maa voitaisiin erottaa euroalueesta, jolloin se jäisi pois eurosta ja muut jatkaisivat yhteisvaluutan käyttöä: tällöin euro olisi edelleen kansainvälinen valuutta, mutta euroalue nykymuodossaan hajonnut. Joka tapauksessa tämä johtaisi valtaviin valuuttavaikutuksiin, kun eurosta eronneiden maiden pitäisi ottaa vanhat valuutat käyttöön. Euroalueen velkakriisin aikoihin puhuttiin paljon siitä, mitä tapahtuisi, jos Kreikassa otettaisiin drakma takaisin käyttöön. Vuoden 2015 arvioiden mukaan valuutan arvo tippuisi jopa 40-50 % eli devalvoituminen olisi rajua (Bloombergin artikkeli täällä). Luonnollisesti velkakriisin syövereissä muutama vuosi takaperin tuskastellut Kreikka on eri asia kuin Saksa, jossa muutokset eivät välttämättä olisi yhtä rajuja.
Valuutan ulkoisen arvon heikentyminen houkuttelisi ajan mittaan euron jättäneeseen maahan investointeja ja vientikysyntää alempien hintojen kautta. Tätä ennen etenkin ulkomaankauppaa tekevät yritykset kantaisivat suurta valuuttakurssiriskiä valuutan arvon voimakkaan heilahtelun vuoksi, mikä vaikeuttaisi niiden toimintaa ja toisaalta nostaisi tuontihintoja myös kotimaassa. Periaatteessa yritysten pitäisi kuitenkin pysyä toimintakykyisinä, ellei rahoitussektori samaan aikaan joudu suuriin vaikeuksiin ja esimerkiksi korkokustannukset nouse pilviin. Näiden korko- ja valuuttariskien merkitys yritysten liiketoiminnan numeroihin voi olla voimakas, mutta ne eivät vielä itsessään muuta toimintaympäristöä, eli vaikuta esimerkiksi kysyntänäkymään. On kuitenkin mahdollista, että eurosta eron seurauksena edessä on myös talouskasvun notkahtaminen, vaikkakin sen odotetaan vuosien kuluessa kompuroivan takaisin jaloilleen. Näin voisi olettaa ajan mittaan tapahtuvan myös yritysten tuloksenteko- ja osingonmaksukyvylle. Suuri kysymysmerkki kuitenkin on se, miten paljon kärsivällisyyttä vaaditaan, ennen kuin kasvua nähdään.
Euroalueessa on heikkoutensa, mutta ajatus euroerostakaan ei ole saanut laaja-alaista kannatusta. Dosentti Heikki Oksanen tiivisti vuonna 2017 julkaistussa kirjoituksessaan olennaisen: "Yksittäisen maan eroaminen eurosta tai rahaliiton purkaminen olisivat hyppy tuntemattomaan. Optimismi rahoitussektorin itsesäätöisyyteen on osoittautunut olevan hataralla pohjalla. Kansallisten valuuttojen ja kansallisen raha- ja valuuttapolitikan paluu aiheuttaisi tilanteen, jossa epävarmojen tekijöiden määrä moninkertaistuisi ja suuret riskit saattaisivat laueta".
Ystävällisin terveisin, Marianne