Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Inflaatio ja osakevalinnat

Inderes Q&A 07.01.2021 11:45

Nykytilanne taitaa olla nollakorko & olematon inflaatio. Osa sijoittajista silti pohtii mitä on edessä inflaationäkymissä kun koronarokote alkaa lievittää nykyahdinkoa ja samalla lockdownien lihottamilta kotitalouksien säästötileiltä rahaa lähtee kulutukseen - samalla kun keskuspankkien, EU:n yms elvytysruiskeita toteutetaan. Oletetaan että inflaatio alkaa voimistua merkittävästi, esim. tasolle 4-6% vuoteen 2022 mennessä. Missä määrin osakesijoitukset ovat yleisesti ottaen suojassa tuollaisen inflaation vaikutukselta? Onko määritettävissä sellaisia ominaisuuksia tai seikkoja pörssiyhtiöiden taloustilanteessa, toimialassa tms profiilissa, jotka suojaisivat osakesijoituksen arvoa inflaation vaikutukselta keskivertoyritystä paremmin?

Inderesin kommentti 

Hei,

Aikas pahan laitoit. Tällä hetkellä inflaatio-odotukset ovat vallan laimeat, eli tuollainen 4-6 % inflaatio vuoden päästä ei todellakaan ole "virallisesti" näköpiirissä. Mutta sijoittajan on hyvä pohtia skenaarioita, mihin markkina ei vaikuta varautuvan. Alkuun pitää kyllä todeta, että inflaatiota painaa alaspäin useat tekijät: demografia, globalisaatio, heikko talouskasvu jne. Toisin sanoen, vastavoimat inflaatiolle ovat lähes yhtä jämeriä, kuin painovoima, joka pitää meidän jalat maassa kiinni.

Yleisesti ottaen voi todeta, että osakkeiden reaktio riippuu siitä, kuinka kauan tuon mainitsemasi esimerkin 4-6 % inflaation jakso jatkuu, tai siis uskottaisiin siinä tilanteessa jatkuvan. Ja osakkeiden kannalta vielä relevantimpi kysymys on, reagoiko korot ja erityisesti keskuspankit tuohon inflaatioon? Nythän esimerkiksi Fed on kommunikoinut, että se sallii inflaation nousta hetkellisesti yli 2 %, kunhan se on yli ajan noin 2 %. Juttelin asiasta meidän ekonomisti Mariannen kanssa. Hän tokaisi, että mikäli inflaation nouseminen tuolle mainitsemallesi tasolle 4-6 % olisi luonteeltaan pysyvää, ei vain väliaikainen purske esim. energianhinnoista yms. johtuen, reagoisi keskuspankit hyvin todennäköisesti koronnostoin.

Tästä päästään osakkeisiin. Periaatteessa inflatorisessa ympäristössä pärjää paremmin ne yhtiöt, joilla on vahva hinnoitteluvoima. Se tarkoittaa, että ne voivat siirtää nousevat hinnat ja kustannukset nopeasti tuotteisiinsa ja sitä kautta asiakkaille. Sen sijaan heikon hinnoitteluvoiman omaavat yhtiöt ovat pian lirissä, jos kustannukset paisuvat mutta niitä ei saada vietyä eteenpäin hintoihin.

Kukapa muukaan kuin itse Warren Buffett on kirjoittanut valtavasti inflaatiosta ja osakkeista 1960-80-luvuilla, kun voimakas inflaatio oli viimeksi isompi riesa. (Täältä löytyy sadan sivun kooste kiinnostuneille, lämmin lukusuositus http://csinvesting.org/wp-content/uploads/2015/01/Buffett-inflation-file.pdf)

Huono uutinen on, että voimakas inflaatio on myös osakkeille kokonaisuutena surkea ympäristö: esimerkiksi SP500 indeksin reaalituotot (eli inflaation huomioiva tuotto) jäivät inflatorisella 70-luvulla nollaan. Ilman osinkoja sijoittajien ostovoima surkastui osakkeissa yhteensä kolmanneksen. Puhun ostovoimasta, koska sitähän me kaikki sijoittajat olemme osakemarkkinalla kasvattamassa. Jos osake tuottaa 10 % vuodessa, mutta yleinen hintataso nousee saman verran, ei sijoittaja ole käytännössä kasvattanut lainkaan ostovoimaansa ja reaalituotto on jäänyt silloin myös nollaan. Sama pätee pörssiyhtiöihin. Kokonaisuutena pörssiyhtiöiden on hyvin vaikea alkaa kaikkien samaan aikaan parantamaan kannattavuuttaan, oman pääoman tuottoa yms. inflaation iskiessä. Inflatorisessa ympäristössä nimellisesti ne voivat tehdä ihan hyvää oman pääoman tuottoa tai näyttää tuloskasvua, mutta inflaatio syö kuin happo näitä lukuja, kun sijoittaja alkaa miettimään mitä oikeasti jää käteen. Inflaatio on siinä mielessä kuin salakavala piilovero.

Jos pelkästään inflaation nousu tekisi osakkeista vähemmän mairittelevia, niin oletettava korkojen nousu olisi viimeinen naula arkkuun. Monet vahvan hinnoitteluvoiman omaavista yhtiöistä monopolistisine piirteineen, kuten tekno-osakkeet, ovat valmiiksi korkealle arvostettuja. Mikäli (tai kun, jos inflaatio nousisi) korkotaso nousisi, osakkeiden tuottovaatimus lähtisi myös nousuun. Tämä kääntäen tietysti tarkoittaa, että niiden arvostuskertoimet lähtisivät surkastumaan. Käytännössä hellettä piisaisi siis läpi markkinan. Korkeammat tuottovaateet voivat iskeä myös investointeihin ja sitä kautta esimerkiksi konepajoihin.

Käytännössä nykyisen markkinatilanteen osakkeille kultakutrisen ihanat elementit, matalat korot ja korkeat arvostukset, heittäisivät häränpyllyä ja muuttuisi painajaiseksi: korkeat korot, inflaation runtelemat laskevat arvostustasot.

Kaikkien yhtiöiden kannalta tämä skenaariossa ei olisi pelkkää tulta ja tappuraa. Esimerkiksi kiinteistösektori voisi hyötyä arvonsäilyttäjänä tässä ympäristössä. Pankit ja vakuutusyhtiöt nauttisivat korkojen noususta sekä tuotteidensa hintojen noususta (esim. vakuutusmaksut), vaikka inflaatio nakertaisikin rahan ostovoimaa. Sen lisäksi raaka-aineiden hinnat voivat lähteä nykimään ylös, mikä luonnollisesti heijastuisi myös näiden parissa hääräileviin yhtiöihin ja niiden osakkeisiin.

Loppuun pitää vielä kerrata, että pörssissä kyse on aina odotuksista: jos tuo inflaatio realisoituisi, niin silloin markkinan reaktion ratkaisee odotus siitä, mitä tuon inflaation jälkeen tapahtuisi, jatkuuko se pitkään jne. Jos jotain talous osaa, niin aina yllättää uudelleen ihmiset. Sen verran monimutkainen kokonaisuus on kyseessä.

Terveisin,

Verneri