Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.
Käyttäjätili

Hei anonyymi!

Luomalla maksuttoman Inderes-tilin, pääset käsiksi Inderesin analyysiin, voit tilata suositun aamukatsauksen ja seurata sinua kiinnostavia yhtiöitä sekä keskusteluita.

Luo tili

Onko sinulla jo Inderes-tili?

Kysymys Mariannen makrosta: Pystyykö pelkät rahtikustannukset pitämään inflaation ylhäällä? Kun katson esim. Global container freight rate index, muita kontti-indeksejä sekä laivayhtiöiden kursseja, näyttää kaikki olevan kaikkien aikojen huippujen tuntumassa. https://www.statista.com/statistics/1250636/global-container-freight-index/

Olen myös siinä käsityksessä, että yritysten Sales to inventory ratio on aika pohjilla?

Kiinnostaisi myös kuulla, miten ammattilainen tulkitsee tätä kuvaajaa

Inderesin kommentti 


Hei, ja kiitos ajankohtaisista kysymyksistä.

Tämä konttikuljetusten hintojen nousu on ollut historiallisen kovaa, mutta hieman tasoittunut aivan viime aikoina. Lyhyenä vastauksena kysymykseesi on, että rahtikustannukset yksin eivät pysty mielestäni pitämään inflaatiota ylhäällä, vaan kuljetuskustannusten lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muutkin tekijät. Toki kuljetuksen rooli on kovan kustannusten nousun myötä korostunut koronapandemian aikaan, ja esimerkiksi OECD laski joulukuun talousraportissaan (Economic Outlook 2/2021) kuljetuskustannusten yhdessä raaka-ainehintojen kanssa kiihdyttäneen inflaatiota 1,5 %-yksikköä vuoden 2021 lopussa (ote raportista alla). Kuljetuskustannusten luonteen vuoksi (niitä on mukana suorissa ja epäsuorissa kustannuksissa) arviot kokonaisvaikutuksista ovat vaikeita. USA:n kuluttajahintaindeksissä kuljetuksen suora paino on n. 5 %, mutta siinä on mukana muuta kuin konttihintoja.

Kuva rahan määrän ja inflaation yhteydestä onkin mielenkiintoinen, sillä perinteisesti inflaatiota on pidetty vahvasti linkittyneenä rahan määrään etenkin pitkällä aikavälillä (rahan kvantiteettiteoria). Viimeiset kymmenen vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että teoria ei ole kovin hyvin istunut käytännön talousympäristöön. Rahan kiertonopeuden laskusta (ks. kuvio) on haettu yhtä selitystä hidastuneelle hintakehitykselle, samoin ikääntyvästä väestöstä ja muista talouden rakenteellisista tekijöistä, jotka hidastavat talouden trendikasvua eli pitkän aikavälin kasvunäkymää. Inflaation pidemmän aikavälin tekijöitä olen käsitellyt mm. täällä. Tämä rahan kvantiteettiteoria antaa jonkinlaisen rautalankaesimerkin näiden vaikutuksista, mutta sekin on saanut paljolti kritiikkiä osakseen. 

Kuten linkittämästäsi kuvasta on huomattavissa, rahan määrän kasvu on viime aikoina vähentynyt rajusti, kun taas inflaatio on kiihtynyt. Mielestäni tämä ei vielä tarkoita rahan määrän ja inflaation yhteyden ”suurta paluuta”, vaan kertoo poikkeusoloista, joissa nyt elämme. Keskuspankkielvytyksen myötä rahan määrä kasvoi rajusti 2020-2021, mutta kiertonopeus on ollut matala. Inflaatio on taas kiihtynyt paitsi erittäin voimakkaan kysynnän kasvun (säästöt ja Yhdysvalloissa elvytyssekit) myös tarjonnan pullonkaulojen seurauksena. Talouspolitiikalla ja pandemiasta johtuvilla tarjonnan ongelmilla on vain rajoitetusti tekemistä liikkeellä olevan rahan määrän kanssa, joten inflaatio on elänyt tässä suhteessa omaa elämäänsä. Vaikka kuvio ei osoita korrelaatiota rahan määrän ja inflaation välillä, se tiivistää osuvasti viimeaikaisen elvytyksen vaikutuksia.

Ystävällisin terveisin, Marianne