Koronan jälkeinen osakeralli
Kysymys
Moikka! Olen opiskelija ja sijoitan pääasiassa opintolainaa, tällä hetkellä niin indekseihin kuin suoriin osakkeisiinkin. Lainarahan sijoittamisen takia olen ehkä astetta varovaisempi, ja ajattelinkin kysyä teiltä mielipidettä siihen, voiko tämä koronaromahduksen jälkeinen osakeralli jatkua kestävästi, mistä se voisi johtua, ja onko pörssihistoriassa ennen ollut nähtävillä tällaista ilmiömäistä nousua? Jos katsoo esim. Revenion, Qt:n, Eq:n yms. pörssikursseja, vuoden takaisesta kasvu on ollut aivan hurjaa ja tuntuu aika käsittämättömältä ajatella, että kaikkien kohdalla tämä nousu olisi täysin perusteltua, vaikka hyviä yhtiöitä ovatkin. Katsoin myös mallisalkkuanne, joka on menestynyt erinomaisesti, mutta myös sen kurssissa on nähtävissä aivan poikkeuksellinen nousu kevään 2020 jälkeen. Haluaisin kovasti sijoittaa suoriin osakkeisiin enemmänkin, mutta kieltämättä pelottaa, onko pörssi totaalisen ylikuumentunut, ja romahdus kulman takana.
Vastaus
Hei,
Inderes ei ole sijoitusneuvoja, joten en voi suoraan kommentoida liikkeitä mitä kannattaa tehdä tai jättää tekemättä, mutta voin yleisellä tasolla kommentoida. Itsekin sijoitin opintolainan aikanaan. Opintolaina lienee turvallisinta ja halvinta lainaa, mitä ihminen voi pankista Suomessa saada.
Pörssin viimeisen reilun vuoden nousu on ollut rajua: Helsingin pörssin yleisindeksi on noussut koronapohjistaan noin +90 %. Kuten mainitsit, monet tähtiyhtiöt ovat moninkertaistuneet koronakriisin pohjistaan. Yksinkertaisten tässä lienee takana paikoitellen rajusti madaltunut arvostustaso koronakriisin myyntipaniikissa, mistä pompattiin ylös reippaasti kun useiden yhtiöiden fundamentit (liiketoimintanäkymät) pikemminkin vahvistuivat koronan tuoman muutoksen myötä. Tähän kun yhdistää vielä rajun raha- sekä talouspoliittisen (eli keskuspankin nollakorot sekä läträäminen että julkisten sektorien elvytystoimet) elvytyksen niin olemme päässeet todistamaan pärisevää rallia. Kurssien liikkeiden sijaan kannattaa tuijottaa osakkeen arvostusta arvostuskertoimien kuten EV/Sales tai P/E -lukujen kautta.
Rajujen laskujen jälkeen on nähty aiemminkin kyllä rajuja nousuja: esimerkiksi 2009–2010 pörssi kimposi nopeasti suunnilleen saman verran ylöspäin finanssikriisin pohjistaan. 1982 pörssi myös tuplasi vikkelästi yli kymmenen vuoden mörninnän jälkeen. Toki tällaisia rajuja nousuja nähdään myös kuplissa ja sijoittajilla löytyykin mielipidettä laidasta laitaan, ollaanko nyt uuden nousumarkkinan alkumetreillä vaiko pikemminkin vedetty överit ja ollaankin kuplassa. Kuplien havaitsemisessa on se vaikeus, että täysin varmoja voimme olla asiasta vasta jälkiviisaana, jälkikäteen.
Sijoittaminen tuntuu pelottavan monia aina: jos pörssi olisi nyt 50 % alempana kuin mitä se oikeasti on, olisi sijoitusmedia ja -keskustelut täynnä maailmanlopun huutelua ja pörssiromahduksen jatkumisen ennakointia. Mieti keskustelua 2020 maaliskuussa kun Sp500 rytisi alle 2000 pisteen. Lasku ruokkii odotuksia lisälaskusta, nousu taas saa janoamaan lisää nousua. Itse aloitin sijoittamisen vuonna 2009 ja puheet pörssin romahdukset laantuivat vasta joskus 2015 jälkeen! Hyvä nyrkkisääntö poimittaessa yksittäisiä osakkeita on, että keskittyy enemmän yhtiöön ja sen osakkeen arvostukseen ja vasta toisekseen, jos ollenkaan, murehtii pörssin yleistä menoa. Jos haluamasi osakkeet ovat liian kalliita, niin sitten ei tarvitse tehdä mitään vaan odottaa parempaa ostopaikkaa. Jos ne tuntuvat näkymiin nähden edulliselta niin senkun menee ostamaan. Jos on epävarma olo, voi hajauttaa ostoja ajallisesti. Itse en läheskään aina ole varma mitä olen tekemässä, joten hajautus tuo mukavaa turvaa omia hölmöilyjä vastaan. Pitkässä juoksussa voinemme edelleen luottaa siihen, että osakkeet suunnilleen seuraavat tuloskasvua. Jos ennustat tulevien vuosien ja vuosikymmenien tuloskasvun oikein, muodostuu sijoitus hyväksi melkein väkisin, ellei täysin ylihintaa mene maksamaan.
Toivottavasti saat tästä jotain ajatuksia omaan sijoittamiseen.
Terveisin,
Verneri