Hei Inderesin väki! Olisi hienoa jos pystyisitte hieman avaamaan, kuinka rahaston toiminta yleensä alkaa. Voiko kuka tahansa perustaa rahastoyhtiön, kun on hankkinut luvat? Keneltä sijoitusrahaston varat tulevat, ennen kuin rahastoa aletaan myymään yksityissijoittajille? Myydäänkö rahasto-osuuksia tällöin oman nettisivun tai palvelun kautta, vai onko niitä mahdollista laittaa myyntiin esimerkiksi Nordean tai Nordnetin palveluihin, jotta suurempi yleisö pääsee ostamaan niitä helposti? En oikein löytänyt vastauksia, vaikka yritin etsiä. Laajin tietolähde oli laki, mutta sekin jätti joitakin kysymyksiä auki. Toivon, että pystyisitte vastaamaan näihin.
Hei,
Perustaakseen rahaston yhtiö tarvitsee ensin asiaan kuuluvan toimiluvan. Suomessa toimilupia sekä rahastoyhtiöille että vaihtoehtorahastojen hoitajille myöntää hakemuksesta Finanssivalvonta. Menemättä sen syvemmälle detaljeihin voidaan vahvasti yksinkertaistaen sanoa, että rahastoyhtiön toimilupa oikeuttaa hoitamaan lähtökohtaisesti ns. perinteisiä UCITS-rahastoja (esimerkiksi listattuihin osakkeisiin sijoittavat rahastot), ja voidakseen tarjota asiakkaille myös listaamattomiin omaisuuseriin sijoittavia rahastoja tulee yhtiön hankkia tätä varten erillinen toimilupa. Usein toimialan yhtiöllä on hallussaan kumpikin toimilupa.
Käsittääkseni toimilupaprosessi on melko monimutkainen, joten käytännössä näiden hakemisesta vastaavat lainsäädännön asiantuntijat, esimerkiksi asianajotoimistot. Näin ollen uuden rahastoja hallinnoivan yrityksen perustaminen on melko kallista ja vaatii huomattavan määrän alkupääomaa. Rahastoa hallinnoivan yhtiön tulee myös järjestää tietojärjestelmänsä siten, että se kykenee muun muassa toteuttamaan osto- ja myyntitransaktioita sekä vastaanottamaan asiakkaidensa sijoituksia. Tämä luonnollisesti kasvattaa perustettavan yhtiön kustannuksia. Tarvittavien varojen lisäksi toimilupa vaatinee hakijan osoitusta siitä, että perustettavasta yhtiöstä löytyy riittävä määrä liikkeenjohdon ja sijoitustoiminnan osaamista, mikä asettaa rajoja sille, kuka uuden rahastoyhtiön voi käytännössä perustaa. Tässä yhteydessä kuitenkin oletan, että rahasto perustettaan jo olemassa olevaan rahastoyhtiöön, enkä sen tarkemmin käy läpi vaiheita tarvittavan toimiluvan hankkimiseksi, sillä aiheeseen vaadittavaa lainsäädännön osaamista ei minulta valitettavasti löydy. Lisäksi oletan, että perustettava rahasto on luonteeltaan sijoitusrahastolain mukainen kuluttajille tarjottava perinteinen rahasto.
Kun toimiluvallinen rahastoyhtiö haluaa perustaa uuden rahaston, tulee sen hakea Finanssivalvonnalta hyväksyntä ennen kuin se voi aloittaa rahaston markkinoinnin. Tämä on käsittääkseni melko yksinkertainen prosessi eikä vaadi toimiluvan kaltaista raskasta paperityötä. Sijoitusrahaston on myös valittava itselleen säilytysyhteisö (toimiluvan saanut pankki tai arvonpaperinvälittäjä), jossa varoja tulee lain mukaan säilyttää. Samalla säilytysyhteisö valvoo rahaston toimintaa. Toiminnassa olevalle rahastoyhtiölle uuden rahaston perustaminen alkaa kuitenkin käytännössä rahaston teeman valinnalla. Yhtiön tulee siis keksiä, minkälaiselle rahastolle se kokee markkinalla olevan kysyntää. Vaihtoehtoja ovat muun muassa osake-, korko- ja vaihtoehtorahastot. Rahastot voivat olla luonteeltaan temaattisia (kestävä kehitys, kasvuyhtiöt, pienyhtiöt ym.) tai keksittyä johonkin tiettyyn maantieteelliseen alueeseen (esim. Eurooppaan/Yhdysvaltoihin/kehittyville markkinoille sijoittava osakerahasto).
Rahastolle on myös valittava salkunhoitaja, joka vastaa salkun varojen allokaatiosta ja transaktioiden toteuttamisesta. Tämän jälkeen rahaston markkinointi ja varainkeruu voi alkaa. Usein rahastoyhtiö pyrkii aluksi keräämään tietyn tavoitepääoman ennen varsinaisen sijoitustoiminnan aloittamista. Perinteiset sijoitusrahastot ovat kuitenkin jatkuvasti avoimia merkinnöille, joten niiden toiminta voidaan aloittaa jo varhaisessa vaiheessa ja uusia sijoituksia tehdä sitä mukaa kuin uutta pääomaa kertyy. Rahastoa voidaan myydä heti alusta alkaen kuluttajille, eikä esimerkiksi vaatimuksia mistään tietystä alkupääomasta käsittääkseni ole. Varainkeruuvaiheen jälkeen rahasto alkaa toteuttaa omien sääntöjensä mukaista sijoitustoimintaa salkunhoitajan johdolla.
Lähtökohtaisesti rahastoyhtiö on itse vastuussa rahastonsa myynnistä ja jakelusta. Jos oman myyntiorganisaation perustaminen tuottaa haasteita, on myös mahdollista solmia kumppanuuksia ja jakelusopimuksia muiden alan toimijoiden kanssa ja saada sitä kautta rahastotuotteensa laajempaan jakeluun. Tällöin kuitenkin osa rahaston palkkioista jaetaan yhteistyökumppaneiden kesken.
Toivottavasti tämä verrattain pitkä mutta aiheen laajuus nähden melko pintapuolinen katsaus vastasi riittävällä tarkkuudella kysymykseesi ja valotti hieman rahaston käynnistämiseen tyypillisesti kuuluvia vaiheita. Korostan vielä, että rahastojen perustaminen sisältää huomattavan määrän sääntelyä, ja kulloinkin sovellettava sääntely taas riippuu perustettavan rahaston tyypistä. Esimerkiksi ammattimaisille sijoittajille suunnattua vaihtoehtorahastoa varten perustetaan uusi kommandiittimuotoinen yhtiö, johon sijoittajat tulevat äänettömiksi yhtiömiehiksi. Sääntelyn ja kustannusten näkökulmasta tämä voi siis poiketa merkittävästikin yllä kuvatusta. Näin ollen jätän prosessien yksityiskohtaisemman kommentoinnin suosiolla juridiikan ammattilaisille.
t. Kasper
