Olen huomannut, että Inderesin analyyseissä varsin vähän kiinnitetään huomiota likviditeettiriskiin tai ainakin eksplikoidaan sitä, vaikka varsinkin monet pienet yhtiöt ja varsin laadukkaatkin yhtiöt, kuten Aspo ja Boreo, ovat erittäin vähän vaihdettuja pörssissä.
Miten likvideettiriski otetaan analyyseissänne huomioon ja mikä vaikutus ja painoarvo sillä on yhtiöiden kokonaisarviointeihin, esimerkiksi suosituksiin?
Moi,
huomioimme likviditeettiriskiä osakkeiden arvonmäärityksissämme lisäämällä dcf-mallimme tuottovaatimuksiimme likviditeettipreemiota, jos osakkeen likviditeetti tai vapaasti vaihdettavien osakkeiden määrä (free-float) on heikko. Luonnollisesti likviditeettipreemion tarpeen pitäisi näkyä samaan tapaan myös arvostuskerroinmaailmassa eli heikko likviditeetti ja/tai alhainen free-float laskevat osakkeiden hyväksyttävää arvostusta. Likviditeettipreemion tarpeen ja mittakaavan määrittää aina arvonmääritystä tekevä analyytikko tapauskohtaisesti eikä meillä ole siihen yhteisiä ohjeita ja/tai mekaanista taulukkoa. Osakkeen rajallisesta likviditeetistä mahdollisesti seuraavaa kurssivolatiliteettia emme analyysissämme suoraan huomioi.
Esimerkin vuoksi otin kuvakaappaukset Boreon ja Wärtsilän yhtiöraporteista. Kuten nähdään Boreon kohdalla likviditeettipreemio on 1,70 % ja Wärtsilällä vastaavasti 0,00 %.
Boreo:
Wärtsilä:
Likviditeettiriski ja likviditeettipreemion tarve ovat mielestäni hieman hankalia teemoja, sillä ne linkittyvät oleellisesti jokaisen analyysin kuluttajan henkilö- tai yksilökohtaiseen tilanteeseen (ts. 500 € yhtiöön X sijoittavan sijoittajan tarvitsee murehtia likviditeetistä huomattavasti vähemmän kuin 500 000 € sijoittavan). Yksilötason tilanteita emme tietenkään tiedä emmekä myöskään saa antaa henkilökohtaisia neuvoja, joka olisi toimiluvan vaatimaa sijoitusneuvontaa. Näin ollen suosittelen jokaista sijoittajaa pohtimaan likviditeettiriskiä ja/tai likviditeettipreemion tarvetta myös puhtaasti omasta näkökulmastaan. Tähän analyysimme pitäisi antaa eväitä.
t: Antti V.
