Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Hei, Osaisitteko ehdottaa kirjallisuuslähdettä tai avata aihetta metsäyhtiöiden sykli ja metsäkonesykli jopa parilta eri kannalta? Materiaalienne mukaan vuosina 2017-2018 metsäyhtiöiden sykli oli huipussaan ja sen jälkeen ollut laskussa mm. sellun hinnan mukana. Vuoden 2019 lopussa analyytikko Vesola mainitsi metsäkonesyklin kääntyneen alaspäin. Yhteenvetoa metsäyhtiöiden ja Ponssen markkinan elpymisen funda-ajureihin ja syklidynaamiikkaan kaivataan. Kiitos

Inderesin kommentti 

Moi,

Omassa tiedossa ei ole aiheesta laadittua kirjallisuutta, vaikka kysymys on toki kirjan laajuinen. Tässä kirjaa lyhyempi, mutta toivottavasti riittävän kattava vastaus aiheeseen.

Metsäyhtiöiden syklit (jokainen sykli on tietenkin myös jossain määrin erilainen) muodostuvat merkittäviltä osin eri tuoteryhmien kysyntä/tarjonta-dynamiikkojen (vaikuttaa yhtiöiden liikevaihdon komponentteihin eli volyymeihin ja hintoihin) muutoksista. BKT:n kasvaessa ja vielä kasvuvauhdin kiihtyessä metsäyhtiöiden tuotteiden kysyntä on yleensä hyvää/paranevaa sekä heikossa ja hidastuvassa kasvussa tilanne on päinvastainen, kun huomioidaan sekä eri tuotteiden kulutus että kulutuksen lisäksi yhtiöiden havaitsemaan kysyntään vaikuttavat tyypilliset varastoefektit. Syklisimpiä (eli BKT-herkimpiä) tuoteryhmiä metsäsektorilla ovat perinteisesti sellu, graafiset paperit, aaltopahvin raaka-aineet, jotkut erikoispaperit, perussahatavara, kun taas kuluttajapakkauskartonkien, pehmopaperien, joidenkin erikoispaperien, korkean jalostusarvon puutuotteiden maailman talouden (ja etenkin päämarkkina-alue Euroopan) kasvu vaikuttaa selvästi rajallisemmin.

Yhtälön toisen puolen eli eri tuoteryhmien tarjonnan kehityksellä ei sen sijaan ole suoraa linkkiä maailman talouden tilanteeseen, sillä se riippuu pitkälti yhtiöiden investointipäätöksistä. Käytännössä tarjonta kuitenkin kasvaa yleensä syklin hyvässä vaiheessa (ja vielä sen loppupuolella), sillä investointipäätökset tuppaavat yhtiöissä etenemään tiettyjä strategisia vuosikymmenien aikajänteellä tehtäviä suurinvestointeja lukuun ottamatta syklisesti hyvissä vaiheissa. Näin ollen kasvavasta tarjonta on usein ollut käsijarru metsäsektorin suhdanteille. Kasvava tarjonta voi olla myös taittamassa sykliä alaspäin, jos tarjonnan kasvu osuu samaan aikaan, kun kysyntä (kulutus tai varastot) jarruttaa (tai jos kapasiteettia rakennetaan yksinkertaisesti liikaa). Toinen käsijarru voi olla myös kustannusinflaatio (esim. puu, palkat, energia, logistiikka jne.), joka tyypillisesti kiihtyy suhdanteiden loppua kohti (ts. esim. metsäsektorin tuotteiden hyvä loppukysyntä kasvattaa puun kysyntää ja sitä kautta nostaa hintaa).  Metsäyhtiöiden kannattavuushan muodostuu luonnollisesti liikevaihdon keskeisten komponenttien sekä kustannustason erotuksena. Yleisellä tasolla sanoisinkin, että tulosmielessä metsäyhtiöt ovat jossain määrin etusyklisiä suhteessa BKT:n kehitykseen. Lisäksi tietenkin valuuttakurssien muutokset (vaikuttavat kilpailukykyihin ja kauppavirtoihin) voivat olla sekoittamassa pakkaa.

Viimeisin syklinen käänne metsäsektorilla tapahtui mielestäni alaspäin loppukesällä tai syksyllä 2018, kun USA:n ja Kiinan kierroksia ottanut kauppasota alkoi luoda epävarmuutta maailman talouden kasvun ympärille ja hidastaa kasvua. Tämä johti siihen, että metsäsektorin loppukäyttäjät alkoivat alentaa nousukauden (2016 loppu ja syksyn 2018 välinen aika) aikana paisuneita varastojaan, mikä alkoi luoda asteittain painetta metsäyhtiöiden hinnoitteluun. Vastaavasti kustannustaso rullaili vielä tämän jälkeen noin vuoden päivät ylöspäin, joten yhtiöiden kannattavuuksiin kohdistui etenkin vuoden 2019 aikana painetta kahdesta suunnasta (ts. myynnistä ja kustannuksista). Kevään 2020 koronakriisin vaikutus metsäyhtiöiden on sen sijaan ollut sakanneesta BKT:stä huolimatta toistaiseksi kauppasotaa rajallisempi (pl. painopaperisegmentti), mikä johtunee osaltaan myös siitä, että metsäyhtiöiden suhdanne oli ehtinyt happamoitua jo jonkun aikaa ennen pandemiaa eikä koronapandemiaa kohdattu suhdannehuipulta (ts. kustannustaso oli jo rullailemassa alaspäin ennen kriisin puhkeamista ja myös varastot olivat monissa tuoteryhmissä kohtuulliset). Lisäksi tietyt defensiiviset tuotesegmentit eivät ole juurikaan kärsineet pandemiasta ainakaan toistaiseksi. Nyt suhdannetilanne on metsäyhtiöiden perspektiivistä isossa kuvassa (tuoteryhmäkohtaiset erot voivat olla huomattavia) varsin vaisu. Silti ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että seuraava käänne on ylöspäin, kun huomioidaan koronapandemian lähivuosien BKT-kasvun tasolle luomat riskit ja toisaalta tietyissä merkittävissä tuoteryhmissä kasvamaan päin oleva tarjonta (esim. sellu ja aaltopahvin raaka-aineet).    

Metsäkoneiden kysyntä on taas riippuvainen etenkin teollisesta hakkuuvolyymistä, jonka taustalla on luonnollisesti BKT-liitännäisten sahatavaran ja sellun kysyntä esimerkiksi rakentamisessa, huonekaluteollisuudessa, pakkaamisessa ja hygieniasektorilla. Näin ollen metsäkoneiden pitäisi kulkea suhdannekiertoa jokseenkin samaan tahtiin metsäteollisuuden kysynnän (ts. tarvittavan puun kanssa). Metsäkonevalmistajien, kuten Ponssen, ajureita on pitkässä juoksussa puunkorjuun koneellistumisen trendi, erityisesti teollisuuteen menevän puun suhteen. 

Terveisin,

Antti V.