Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Jos länsimaat päätyvät asettamaan Venäjälle talouspakotteita, niin mihin yhtiöihin Venäjälle asetettavat talouspakotteet vaikuttaisivat todennäköisimmin? Onko yhtiöitä voisivat hyötyä tilanteen kärjistymisestä? Ette ole selvännäkijöitä, mutta on varmasti yhtiöitä joihin pakotteilla olisi todennäköisimmin vaikutusta. Tämä on varmasti riski, joka pitäisi huomioida yhtiöiden valuatiossa. Kiitos etukäteen!

Inderesin kommentti 


Hei! 

Kiitos kysymyksestäsi. Kävimme teemaa vastikään läpi ja koko kommenttimme on luettavissa täältä. Tiivistetysti voidaan todeta, että vaikutukset tulisivat todennäköisesti olemaan suhteellisen vähäisiä.

Tässä vielä, miten analyytikot tammikuun lopussa kommentoivat aihetta.

Aspon tytäryhtiöt Telko ja Leipurin toimivat Venäjällä sekä Ukrainassa ja konfliktin kärjistyminen vaikeuttaisi niiden liiketoimintaa, etenkin jos alueen kysyntä ja ostovoima laskisi. Telkon liikevaihdosta Venäjältä sekä Ukrainasta ja muista IVY-maista tulee noin 40 % ja Leipurin noin 30 %. Yhtiöt jakelevat kuitenkin pääosin perusraaka-aineita, joihin talouspakotteet eivät ole ainakaan aiemmin kohdistuneet. Kyseiset yhtiöt pärjäsivät kohtuullisesti myös vuonna 2014 Venäjän miehittäessä Krimin. Jakelutoiminnalle luonteenomaisesti pääomia ei liiketoiminnoissa ole investoitu merkittävästi, mikä rajaa valuuttakurssien vaikutusta niiden omaan pääomaan.  

Rapalalla on myös jakelutoimintaa Venäjällä, mutta alueen merkitys kokonaismyynnistä (2020: 5 %) on viime vuosina selvästi laskenut, emmekä näe konfliktia merkittävänä riskinä yhtiölle.

Piippo harjoittaa liiketoimintaa Venäjällä tytäryhtiönsä PiippoRusin kautta. Venäjällä yhtiö myy Outokummussa valmistamiaan paalausverkkoja ja -lankoja, mutta myös kahden muun valmistajan tuotteita tuotetarjoomaansa täydentämiseksi. Arviomme mukaan poliittiset riskit eivät vaikuta Piipon loppuasiakkaiden kysyntään erityisen nopeasti, mutta heikentyvä rupla aiheuttaisi omat haasteensa. Yhtiön valmistuskulut ovat euroissa, kun taas Venäjän tytäryhtiön tuotteiden myynti on ruplamääräistä. Tämän seurauksena heikentyvä RUB/EUR-valuuttakurssi voisi heikentää Piipon hintakilpailukykyä Venäjän markkinalla.

Venäjä on Ponsselle tärkeä markkina, vaikka maan metsäkonemarkkinat ovatkin hyvin sykliset. Vuonna 2020 Ponssen kappalemääräinen Venäjän-konemyynti putosi noin puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna kasvu oli taas vahvaa ja jaksolla Q1-Q3’21 Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta oli arviolta 17-19 %. Metsäkoneet eivät perinteisesti ole kuuluneet minkäänlaisten pakotteiden piiriin, mutta nyt suunniteltujen pakotteiden kattavuudesta ei ole vielä tietoa. Suorat tai epäsuorat markkinahäiriöt Venäjällä olisivat joka tapauksessa tuntuva isku Ponsselle.

Nokian Renkaiden kolmipisteisen tuotantolaitosverkoston kokonaiskapasiteetista noin 75-80 % tulee Venäjän suuresta ja kustannustehokkaasta yksiköstä. Osa renkaiden tuotantoprosessissa tarvittavista raaka-aineista (mm. synteettinen kumi ja täyteaineet) hankitaan Euroopasta, mutta nämä materiaalit eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet asetettujen talouspakotteiden alaisia. Viimeisen 12 kuukauden aikana Venäjän osuus Nokian Renkaiden liikevaihdosta oli puolestaan hieman alle 20 %. Ukraina-tilanteen kärjistyessä Nokian Renkaiden liiketoimintaa rasittavat vaikutukset kohdistuisivatkin arviomme mukaan juuri kysyntäpuolelle mitä todennäköisimmin kiristyviä talouspakotteita ja niiden heikentämää paikallista ostovoimaa heijastellen. Vuoden 2014 tapahtumiin verrattuna Nokian Renkaat on kuitenkin tasapainoisemmassa ja siten vähäriskisemmässä tilanteessa, sillä tuolloin Venäjän osuus liikevaihdosta oli selvästi yli 30 %.

Honkarakenteelle Venäjä on etenkin Japanin ohella tärkeä vientimarkkina ja yhtiön myynti tapahtuu Venäjälle yhden pitkäaikaisen maahantuontikumppanin kautta. Honkarakenteen viimeisen 12 kuukauden vientiliikevaihto oli 17,2 MEUR ja arviomme mukaan Venäjä vastaa tästä karkeasti noin 40-45 %:n osuutta. Geopoliittisten riskien realisoituminen ja mahdolliset Venäjän vastaiset pakoitteet voisivat vaikeuttaa Honkarakenteen Venäjän vientiä, mutta arvioimme vaikutusten jäävän konsernitasolla suhteellisen rajallisiksi (Venäjän osuus konsernin liikevaihdosta ~ 11-13 %). Tiettyä luottamusta tälle antaa myös se, että yhtiö onnistui pitämään volyymit Venäjällä vakaana läpi vuosien 2013-2015 Ukrainan kriisin.

Nurminen Logisticsin voimakkaimpana kasvuajurina toimii Venäjän läpi kulkeva Kiinan ja Aasian konttijuna, jonka toimivuuteen mahdollisella Venäjän ja Ukrainan tilanteen kärjistymisellä ei ainakaan maantieteellisesti olisi välitöntä vaikutusta, vaikkakin epävarmuutta se nostaisi jossain määrin. Sen sijaan mahdollisesti asetettavat pakotteet voisivat vaikuttaa yhtiön toimintaan kuljetettavien tavaroiden tai asiakaskäyttäytymisen muutoksen kautta. Tässä kohtaa pakotteiden kattavuudesta ei ole kuitenkaan tietoa, eikä siitä kuuluisiko Venäjän läpikulkeva liikenne missä(än) määrin näiden pakotteiden alaiseksi. Mahdollisilla sotatoimilla ja pakotteilla olisi todennäköisesti vaikutuksia Venäjän ja Ukrainan kansantalouksiin, jotka heijastusvaikutuksineen nostaisivat epävarmuutta myös Nurmisen Baltian liiketoimintojen osalta. Yhtiöllä on myös pienemmissä määrin Suomen ja Venäjän sekä IVY-maiden välisiä rautatie- ja projektikuljetuksia, mutta näiden merkitys yhtiön kehitykselle on rajallisempi. Mahdolliset pakotteet vaikuttaisivat  todennäköisesti myös hieman Suomen ja Venäjän välisiin tuonti- ja vientimääriin, jotka taas oletettavasti heijastuisivat hieman yhtiön Huolinta- ja Terminaalipalveluihin. Sen sijaan Nurmisen omien Venäjän liiketoimintojen merkitys on laskenut viime vuosina selvästi (H1’21 Venäjän liiketoimintojen liikevaihto ~1 % kokonaisliikevaihdosta), eikä näillä olisi siten oleellista merkitystä yhtiön tuloksen muodostumiselle.

Yhtiökohtaisten kommenttien kirjoittajina olivat Olli Vilppo, Erkki Vesola, Thomas Westerholm, Juha Kinnunen, Joonas Korkiakoski, Aapeli Pursimo ja Matias Arola.

 t. Antti J.