Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Myyntistrategia?

Inderes Q&A 24.08.2021 10:16

Usein kuulee sanottavan, että paras myyntistrategia on olla myymättä. Tämä pätee varmasti AOTlla tilanteessa, jossa on mahdollisuus lisätä sinne käteistä suht säännöllisesti ja hyödyntää siten hyviä ostopaikkoja. Mutta tilanne on eri jos käteistä ei ole vaikka vuoteen juuri irrottaa tai jos OST on jo maksimissa eikä sinne saa sijoittaa enempää. Mallisalkussahan on sama tilanne, kun sen sääntöjen mukaan käteistä ei ole saanut enää alkupanostuksen jälkeen sinne lisätä. Siellä tosin on muita rajoituksia (Inderesin omat suositukset). Olen itse hyötynyt todella paljon selkeästä ostostrategiasta mutta koen, että myyntipuolikin vaatisi jonkin selvän strategian, koska käteinen on koko ajan lopussa. Myydäkö juustohöylällä tasaisesti aina, kun tietyn osakkeen tuotot ylittävät jonkin rajan? Vai miten huolehtia sopivasta käteispositiosta?

Inderesin kommentti 

Hei,

Äärimmäisen tärkeä kysymys!

Näin aikanaan tutkimuksen (johon valitettavasti minulla ei nyt ole linkkiä), joka toi esiin sijoittajien keskittyvän suhteellisesti eniten ostojen miettimiseen, mutta he jättävät myynnin miettimisen vähemmälle. Vaikka salkusta oikeiden osakkeiden myyminen on yhtä tärkeää, kuin oikeiden osakkeiden ostaminenkin sinne.

Tuo ajatus, ettei koskaan muka kannattaisi myydä ei mielestäni kestä päivänvaloa. Hyvä jos se pärjää edes yön pimeydessä synkimmissä nurkissa. Suurin osa osakkeista tuottaa surkeasti ja indeksiä heikommin pörssitaipaleensa aikana. Suurin osa yhtiöistä menee nurin, tai ostetaan pois. Hyvin kapea kärki osakkeita tuo lähes kaikki osakemarkkinan kokonaistuotot. Esimerkiksi vuosina 1989-2015 20 % parhaista osakkeista toi kaikki markkinan tuotot Yhdysvalloissa. Olen nähnyt vastaavia tutkimuksia vastaavilla lopputuloksilla: mitä pidemmäksi aikahorisontti venyy, sitä pienempi osa osakkeita tuottaa indeksiä paremmin, tai edes säästötilin korkoa paremmin. Holdaamalla ikuisesti osakkeita on salkku lopulta suurilta osin täynnä konkurssikypsiä bisneksiä tai kuuluisia "käänneyhtiöitä". Jos siis kilpailu toimii jatkossakin.

 

Jos sijoittaja osuisi aina vain yhtiöihin, jotka ovat voittajia seuraavat vuosikymmenet, niin silloin ei kannattaisi myydä. Eihän voittoja kannata katkaista. Mutta väitänpä, ettei meistä kukaan ole tuollainen mestari. Maailman parhaatkin sijoittajat Buffettista Druckenmilleriin tekevät älyttömästi virheitä ja kääntävät takkia tämän tästä.

Kenties hyvä peukkusääntö on, ettei hyvän yhtiön menoa kannata katkaista salkussa ennen kuin meno huononee. Tai sitä voi keventää, jos sen paino alkaa ahdistamaan liikaa. Jo muutama tähtipoiminta riittää pitkässä juoksussa kompensoiman keskinkertaiset ja heikot osumat ja tuomaan hyvät tuotot koko salkulle.

Useammat meistä yksityssijoittajista pystyy säästämään käteistä joka kuukausi, mikä lisää käteispainoa. Toisekseen, "onneksi" me kaikki mokailemme koko ajan ja teemme huonoja yhtiövalintoja. Jos olemme fiksuja, katkaisemme tappiot nopeasti siirtäen ne varat käteiseksi kunnes parempia kohteita ilmenee. Varsinkin nuorena osakepainohan voi olla hyvinkin korkea, joten korkea käteispaino ei välttämättä edes ole kovin mielekästä pitkäjänteiselle sijoittajalle ellei halua yrittää ajoittaa markkinaa. Se on vaikeaa. Jos eläkeikä lähestyy, pitää osakeriskiä miettiä tarkemmin.

Toivottavasti tämä herätti ajatuksia,

Verneri