Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Hei! Voitteko avata, millaisia mahdollisuuksia yritysjärjestelyihin näette Nokian Renkaissa?

Inderesin kommentti 


Terve,

ja kiitos mielenkiintoisesta sekä laajasta kysymyksestäsi! 

Mahdollisten yritysjärjestelyjen tarkasteleminen on mielestämme kuin kolikkoa tuijottaisi. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa siis sitä, että esittämääsi kysymystä voidaan pohtia sekä järjestelevän (toteutetaan itse järjestely) että järjestelyn kohteena (ollaan itse ostettavana yhtiönä) olevan toimijan perspektiivistä. Jälkimmäinen näistä vinkkeleistä sisältää melko paljon spekulatiivisia elementtejä, joten käsitellään sitä lyhyesti ja hyvin yleisluontoisesti vasta vastauksen loppupuolella. Näin ollen aloitetaan pohdintasi perkaaminen niistä skenaarioista, joissa Nokian Renkaat olisi kuvainnollisesti järjestelyvankkureiden kuljettajan tontilla!

Mielestämme ei ole erityisen todennäköistä, että Nokian Renkaat olisi aktiivisesti kiikaroimassa ostokohteita muiden rengasvalmistajien keskuudesta. Tämän taustalla on näkemyksemme mukaan pari melko tukevaakin, joskin hieman eri aikajänteelle ulottuvaa tekijää. Ensimmäinen ja pääosin sekä lyhyelle että keskipitkälle aikavälille painottuva tekijä on se, että yhtiö on tällä hetkellä viimeistelemässä kokoluokkaansa nähden varsin mojovaa investointivaihetta (Daytonin tuotantolaitos noin 360 MEUR, Raskaiden Renkaiden lisäkapasiteetti noin 70 MEUR ja Espanjan testikeskus noin 60 MEUR). Nämä investoinnit ovat vasta ylösajovaiheessa tai etenemässä siihen, mitä heijastellen myös ensimmäiset konkreettiset hedelmät näiden hankkeiden tuottopotentiaaleista siintävät vielä kohtuullisen kaukana horisontissa (ts. vähintään 2-3 vuotta normaaleissa olosuhteissa).

Lisäksi näiden hankkeiden myötä yhtiön orgaaninen kasvualusta vankistuu selvästi, mikä puolestaan antaa yritysostojen teollisille kannustimille (esim. maantieteellisen peiton vahvistaminen) tietynasteisen vartalotaklauksen. Kun vielä oman ja kiistatta melko tulisenkin mausteensa operatiiviseen toimintaa tuo eri markkinalohkoilla olevat solmukohdat (mm. ylitarjonnan, nikottelevan kysyntäkuvan ja hintapaineen kolmikanta), on yhtiön kädet tällä hetkellä melkoisen täynnä jo pelkästään oman peruspelinsä kanssa.

Toinen tutkintalinja voidaan puolestaan nähdä enemmän strategisena ja siten pidemmälle aikavälille ulottuvana. Koska Nokian Renkaat on asemoitunut premium-segmenttiin ja puhtaasti jälkiasennusmarkkinaan, yhtiö tuskin on mahdottoman kiinnostunut pääosin alemmissa segmenteissä, myös ensiasennuslohkoilla ja sitä kautta alemmilla kannattavuustasoilla toimivista valmistajista. Tämä puolestaan rajaa strategiselta sopivuudeltaan potentiaalisten ostokohteiden lukumäärän hyvin rajalliseksi.

Yritysostoissa teollinen logiikka nojaa kasvun ohella muun muassa tiettyjen valmistuksen ja jakelukanavien mittakaavaetujen saavuttamiseen. Nokian Renkaiden nykyinen tehdasverkosto, keskushyökkääjänä erittäin tehokas Venäjän tuotantolaitos, on kokonaisuudessaan toimialan tehokkaimpia. Tämän lisäksi yhtiöllä tulisi jo nyt, mutta etenkin Daytonin tuotantolaitoksen täyden ylösajon jälkeen ja sen laajennusoptiot (2 x 4 miljoonaa rengasta, jolloin kokonaiskapasiteetti nousisi 12 miljoonaan renkaaseen) huomioiden olla enemmän kuin rutkasti potkuvoimaa kasvustrategiansa orgaaniselle toteuttamiselle.

Vaikka toisen valmistajan integroiminen osaksi omaa tuotantolaitosverkostoa / ostetun yhtiön jakelukanavien hyödyntäminen on toki käytännön tasolla mahdollista, se olisi arviomme mukaan kuitenkin kokonaisuudessaan realisoituvat järjestelykulut, ajalliset ja mahdolliset tuotantoteknologiset kitkatekijät sekä muut potentiaaliset sudenkuopat (mm. tuotannon laatu ja jakeluverkoston maantieteelliset päällekkäisyydet) huomioiden varsin monimutkainen ja kimurantti harjoitus. Näin ollen myös tästä kulmasta tarkasteltuna strategiset motiivit etenkin Henkilöautonrenkaiden horisontaalisille järjestelyille (ts. toisen valmistajan ostaminen) ovat mielestämme melko kapeat. Raskaissa Renkaissa tilanne on sen sijaan hieman erilainen ja tässä liiketoimintahaarassa yhtiö on historiallisesti myös yritysjärjestelyjä toteuttanut (viimeisimpänä Levypyörä-transaktio elokuussa 2019).

Myöskään vertikaalisesti tarkasteltuna yritysostot tuskin ovat kovinkaan suurilla kirjaimilla yhtiön pelikirjaan painettu, sillä jakelustrategiassaan yhtiö on viime vuosina karsinut omaa Vianor-verkostoaan ja pyrkinyt kasvattamaan myyntipistepeittoaan pääosin NAD-ohjelman (Nokian Tyres Authorized Dealers) kautta. Raaka-ainepuolelle laajentuminen (etenkin synteettisen kumin valmistaminen ja prosessointi) ei puolestaan ole yhtiön kokoluokka huomioiden mielestämme järkevää, sillä toimialalla vain Bridgestonen ja Michelinin kaltaiset jättiläiset ovat merkittävässä mittakaavassa taaksepäin integroituneita toimijoita.

Sitten vielä järjestelyjen mahdollisuuksiin kolikon toiselta puolen tarkasteltuna. Nokian Renkaat pomppaa melko säännöllisin väliajoin esiin potentiaalisena ostokohteena. Tätä sapluunaa ja sen taustalla olevaa logiikkaa on mielestämme järkevintä lähestyä miettimällä niitä elementtejä, jotka mahdollisia ostajia eniten kiinnostaisi.

Mielestämme nämä tekijät ovat vahva asema Pohjoismaiden ja Venäjän talvirengassegmentissä (ml. bränditunnettuus ja laaja jakeluverkosto), Venäjän äärimmäisen kustannustehokas tuotantolaitos sekä toimialan korkein kannattavuustaso. Tätä taustaa vasten Nokian Renkaiden sopivuus isommilla muskeleilla ja aggressiivisella kasvustrategialla operoivan teollisen toimijan pirtaan olisi paperilla mielestämme melkoisen hyvä. Kolikon tätä puolta pohtiessa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei Nokian Renkaat ole noin 3,5 miljardin markkina-arvollaan pelkkä suupala suurimmillekaan toimijoille sekä se, että myös muilla valmistajilla on sylissään samat toimintaympäristöön liitännäiset kipupisteet kuin Nokian Renkaillakin.

terv. Joonas