Nokian Renkaiden Venäjän tehtaan tehokkuus
Kysymys
Nokian Renkaiden Venäjän tuotantolaitos on teidän mukaanne äärimmäisen kustannustehokas. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?
Vastaus
Terve,
ja kiitos mainiosta kysymyksestäsi. Olemme tosiaan useaan otteeseen maininnut juuri Venäjän tuotantolaitoksen olevan yksi keskeisimmistä Nokian Renkaiden kilpailuvalteista. Yksinkertaistettunahan kustannustehokkuus voidaan määritellä käytettävissä olevien resurssien optimaaliseksi hyödyntämiseksi eli toisin sanoen liikevaihdon ja kokonaiskustannusten mahdollisimman suureksi suhteelliseksi välimatkaksi. Tämän takia kysymystäsi on mielestäni järkevä tarkastella lyhyesti sekä volyymi-, hinta- että kulukomponenttien kautta.
1) Aloitetaan volyymipuolelta. Tehdastasollahan myyntivolyymi on käytännössä loppukysynnän ja oman tuotantokapasiteetin johdannainen. Tästä parivaljakosta loppukysyntä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä pääosin ulkoinen ja yhtiön oman vaikutusvallan ulkopuolella oleva muuttuja, kun taas tuotantokapasiteetissa tilanne on tällä hetkellä päinvastainen. Venäjän tuotantolaitoksen vuotuinen kapasiteetti on yhtiön omien kommenttien mukaan noin 17-18 miljoonaa rengasta, mikä vastaa Daytonin ylösajovaiheen jälkeinen 4 miljoonan renkaan kapasiteetti huomioiden hieman yli 70 %:a koko konsernin tuotantovoimasta. Nokian tuotantolaitoksella valmistuu noin 3 miljoonaa rengasta vuodessa. Näin ollen Venäjän tuotantolaitos on Nokian Renkaiden tuotantoverkostossa ylivoimaisen kokoinen yksikkö.
Venäjän tuotantolaitos on myös mitä todennäköisimmin yksi koko toimialan suurimmista yksiköistä ja tästä myös alla oleva kuvaaja vuoden 2019 valmistajien tuotantolaitoskohtaisesta liikevaihdosta antaa osviittaa. Nokian Renkaiden osalta tässä ei ole mukana Daytonin tuotantolaitosta, joka oli vielä vuonna 2019 pitkälti rakennusvaiheessa.
Renkaiden valmistus itsessään on varsin raaka-aine- ja pääomaintensiivistä toimintaa, minkä myötä siihen pätee suuruuden ekonomian ja saavutettavissa olevien mittakaavaetujen lainalaisuudet. Konkreettisia esimerkkejä näistä ovat muun muassa hankinnan volyymihyödyt sekä sauma pienempiä tuotantolaitoksia matalampiin yksikkökustannuksiin. Koska Venäjän tuotantolaitos on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti hyvin suuri, tulevat nämä hyödyt myös selkeimmin läpi juuri tämän yksikön kautta. Tämän takia onkin erittäin järkeenkäypää, että Nokian Renkaat on vaikeissakin kysyntäolosuhteissa pitänyt Venäjän tuotantolaitoksen käyttöasteen mahdollisimman korkealla ja sopeuttanut kapasiteettiaan ensisijaisesti matalamman kantokyvyn sekä kokonaistehokkuuden Nokian-yksikössä.
2) Hintakomponentin vaikutus tulee puolestaan suoraan Nokian Renkaiden strategisen asemoitumisen kautta, sillä pelkkään jälkiasennusmarkkinaan ja sen sisällä yläsegmentteihin keskittyminen mahdollistaa korkeampien hintapisteiden saavuttamisen. Tietysti lopulliseen hinnoitteluvoimaan vaikuttaa pelkän strategisen asemoitumisen ohella myös oma bränditunnettuus ja pääsy jakelukanaviin, eivätkä myöskään eri segmenttien tuotantokustannukset ole täysin yhteismitallisia. Yleisesti ottaen korkeampi tuotekohtainen myyntikate antaa kuitenkin hyvää etumatkaa myös kustannustehokkuutta ajatellen muiden muuttujien pysyessä ennallaan.
3) Venäjän tuotantolaitoksen kustannustehokkuuden viimeistä palaa eli kulukomponenttia on kenties viisainta tarkastella muuttuvien ja kiinteiden kustannusten kautta. Nokian Renkaiden kannalta olennaisimmat muuttuvat kustannukset ovat materiaalit ja työvoiman muuttuva osuus. Näistä materiaalikustannukset ovat riippuvaisia toiminnan skaalasta ja siten neuvotteluvoimasta suhteessa tavarantoimittajiin (ts. hankinnan mittakaavaedut) sekä jossain määrin myös tuotanto-osaamiseen ja materiaalihukkaan liittyviin tekijöihin. Nokian Renkaiden operatiivinen historia on pitkä, mitä peilaten uskon tuotanto-osaamisen olevan oikeinkin hyvällä tolalla ja yhtiö myös jatkuvasti investoi tälle saralle.
Materiaalikustannuksiin liittyen puolestaan Venäjän tuotantolaitoksen suuri koko ja hankinnan mittakaavaetujen yhteys on pomminvarma, mikä luonnollisesti tukee tehtaan kustannustehokkuutta. Työvoiman osalta kustannustehokkuutta selittävä tekijä on etenkin Venäjän erittäin kilpailukykyiset työvoimakustannukset. Lisäksi Nokian Renkaat on paikallisesti valtavan kokoinen ja käsitykseni mukaan myös pidetty työnantaja. Tämän uskon johtaneen siihen, ettei yhtiön tarvitse työntekijöitä talliinsa ainakaan pelkällä palkkaporkkanalla houkutella.
Kiinteiden kustannusten kannalta ja kustannustehokkuuden kannalta keskiössä on jo hieman itseään toistaen toiminnan kokoluokka. Venäjän tuotantolaitoksen kulurivejä ei olennaisissa määrin rasita pääkonttori- tai tuotekehitysfunktioon liittyvät toiminnot. Näin ollen tuotantolaitoksen roolina on keskittyä liki puhtaasti massatuotantoon. Tämä yhdistettynä aikaisemmin mainittuihin elementteihin mahdollistaa juuri sen, että kiinteät yksikkökustannukset eivät paisu ja tuotantolaitoksen kustannustehokkuus pysyy korkealla tasolla. Lyhyellä aikavälillä tuotantolaitoksen kustannuskilpailukykyyn toki vaikuttaa myös EUR/RUB-valuuttaparin muutokset, mutta itse tehokkuus juontaa juurensa edellä esitetyistä komponenteista ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta.
t. Joonas