Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Terve! Olen omistanut Teliaa siitä lähtien, kun Pekka Vennamo vei sen esi-isän pörssiin 1990-luvulla. Verneri Pulkkinen haastatteli Mikael Rautasta 11.9.2017. Mikael kertoi Nokiaa koskevassa osuudessa, että operaattorit ovat taas kerran murroksessa. Voisitko Mikael Rautanen avata vähän tarkemmin, mitä tarkoitat operaattorien murroksella. Ovatko operaattorit mielestäsi dinosauruksia ja auringonlaskun ala? Onko operaattoreilla mahdollisuus löytää uusia bisneksiä vai onko tulevaisuus kokonaan uusia toimialoissa (esim. OP-ryhmä on lähtenyt sairaalabisnekseen)? Lisäksi onko mielestäsi odotettavissa fuusioita lähiaikoina Euroopan operaattorikentässä?

Inderesin kommentti 

Operaattorit ovat perinteisesti hyviä ja vakaita osinkopapereita, mutta pitkän aikavälin näkökulmasta pidän disruptiivisen kilpailun uhkaa niin suurena, että olen itse varovainen operaattoreiden ottamisessa ”pitkään salkkuun”. 

Perinteinen operaattoriliiketoiminta on ollut melko hyvin uudelta kilpailulta suojattua (erityisesti Suomessa) ja hyvää vakaata kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa, jossa yhtä maantieteellistä markkinaa jakaa muutama operaattori. Tämä asetelma on teknologian myötä vähitellen murtumassa, mikä pakottaa operaattoreita miettimään niiden ansaintalogiikkaa kokonaan uudestaan. Näitä haasteita ovat erimerkiksi OTT (over-the-top)-toimijoiden tuoma kilpailu, käyttäjäkohtaisen liikevaihdon (ARPU) lasku, kasvavan dataliikenteen ansainta ja hallitseminen, kohoavat kustannukset ja verkkoinfrastruktuurin kompleksisuus.

Operaattorien liiketoiminnan ja sitä kautta niiden kannattavuuden voidaan ajatella olevan kolmen trendin puristuksessa pitkällä aikavälillä. OTT-toimijoiden tarjoamat puhe- ja viestintäpalvelut kuten Whatsapp ja Skype syövät jatkuvasti enemmän operaattorien ydintoiminnan tulovirtaa puheluista ja tekstiviesteistä. Toiseksi operaattorit joutuvat investoimaan jatkuvasti verkkokapasiteettinsa kasvattamiseen sekä verkon laadun ja luotettavuuden parantamiseen kuluttajien käyttäessä kasvavissa määrin erilaisia video- ja sosiaalisen median palveluita. Nämä palvelut taas kuormittavat operaattoreiden verkkoja, mutta tuotot valuvat suurimmaksi osin palvelut kehittäneille OTT-yrityksille, kuten Netflixille, Googlelle ja Facebookille. Kolmanneksi kuluttajat ja yritykset ovat jatkuvasti hintatietoisempia ja vaativat parasta hinta/laatu-suhdetta verkkopalveluiltaan. Markkinoille on tullut haastajaoperaattoreita, jotka pyrkivät tehokkaammalla kustannusrakenteella ja hintakilpailulla heiluttamaan hallitsevien suurten operaattoreiden asemaa.

Nämä kolme trendiä johtavat pitkällä aikavälillä operaattoreiden kannattavuusansaan. Operaattoreiden ydintoimintojen liikevaihto heikkenee, niiden investointitarve kasvaa ja samalla niiden raskas organisaatio- ja kulurakenne ei kykene vastaamaan hintakilpailuun. Operaattorit kyllä tuntevat ja tietävät nämä trendit, mutta on eri asia, pystyvätkö ne reagoimaan. Operaattorit joutuvat toimimaan tiukan sääntelyn alaisena, kun taas globaalit OTT-toimijat pelaavat pitkälti omilla säännöillään. Operaattoreilla on myös hidasteena niiden kymmenien vuosien aikana rakennetun IT-infrastruktuurin kompleksisuus sekä perinteisen toimijan kulttuuri, kun taas Internet-yhtiöt ovat huomattavasti agiilimpia. Yksi suuntaus on operaattoreiden fuusiot, mitä tapahtuu jo.

Olin tällä viikolla Comptelin NEXTERDAY -antiseminaarissa (hieno tilaisuus, kiitos Comptelille taas kerran), missä suuren operaattorin johtaja totesi, että heidän pitää pohtia tulevaisuuden ansaintamallia näkökulmasta, jossa puhe, tekstiviestit ja data ovat asiakkaalle ilmaisia. Hän ennusti markkinaan rajua muutosta 2-3 vuoden tähtäimellä. Toki ainahan näistä muutoksista operaattoribisneksessä on varoiteltu ja operaattoreilla menee silti ihan hyvin (toki kasvun tyrehtyminen on jo näkyvissä), mutta oma tuntumani on, että tämän toimialan voimakas digitaalinen disruptio tapahtuu väistämättä jollain aikavälillä. Digitalisaatio ravistelee kaikkien toimialojen arvoketjuja (sen ovat jo nähneet Stockmannin, kännykkä-Nokian, mediayhtiöiden jne omistajat). Suhtaudun siksi hyvin varauksella perinteisiin vakiintuneisiin toimijoihin toimialoilla, jotka ovat olleet digitalisaatiota edeltävällä aikakaudella suojassa kilpailulta ja operoineet omassa hyvin suljetussa arvoketjussa.

Mitä operaattorit ovat tulevaisuudessa? Operaattorit ovat digitalisoituvan maailman selkäranka ja niiden tarve ei katoa mihinkään. Ansaintamallit tulevat vain muuttumaan. Mielestäni yksi hyvä strategia olisi keskittyä ydinbisnekseen: mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaiden yhteyspalveluiden tuottamiseen. Operaattoreiden pitäisi mielestäni pohtia olemassa olonsa tarkoitusta ja mitä ongelmaa ne ovat tässä maailmassa ratkomassa ja tehdä sitä mahdollisimman tehokkaasti. Viime kädessä se on omasta mielestäni mahdollisimman tehokkaan ja laadukkaan infran rakentamista ja ylläpitoa.  Harva operaattori kuitenkaan haluaa jäädä tällaiseksi bittiputkeksi. Toinen strategia on yrittää vastata OTT-kilpailuun tarjoamalla omia vastaavia palveluita ja laajentua media- ja sisältöbisnekseen. Olen itse skeptinen siitä, pärjäävätkö Elisa Viihteen kaltaiset palvelut pitkällä aikavälillä kilpailussa Netflixiä vastaan. Ehkä niille löytyy oma paikallinen käyttäjäkunta, mutta kilpailu Internetissä on globaalia. Kolmas vaihtoehto on partneroitua Internet-yhtiöiden kanssa ja ryhtyä erilaisten digitaalisten palveluiden kauppapaikaksi, hyödyntäen omaa vahvaa jakelua ja asiakaskuntaa. Tämä tuntuu olevan melko yleinen suuntaus.

Kiitos herkullisesta kysymyksestä! Tässä pitkä vastaus, jonka kirjoittajalla on päässä tiukasti teknologia- ja disruptiohattu. Muistetaan samalla, että ajoitus on toimialojen muutoksissa aina se suurin kysymysmerkki. On helppo ennustaa, että teknologian myötä jokin muutos tulee tapahtumaan, mutta vaikeampaa on ennustaa kuinka nopeasti. Esimerkiksi Elisa tulee varmasti tekemään ensi vuonnakin yli 30 % käyttökatetta, yli 20 %:n oman pääoman tuottoa ja maksamaan yli 1,5 euron osingon. Vuoden päästä emme vielä pysty sanomaan, ovatko nämä arviot kuinka osuvia, mutta viiden vuoden päähän katsottaessa tilanne on paljon kiinnostavampi :)

T. Mikael