Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Moro! Miksi kkv hyväksyisi yrityskaupan joka sallisi terveydenhuoltoon selvän duopolin?

Inderesin kommentti 

Moikka,

Pihlajalinnan ja Mehiläisen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2019 oli 1,6 miljardia euroa, mikä on noin 7 % koko Suomen sosiaali- ja terveyhdenhuoltomarkkinasta. Terveystalo-konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli 1,0 miljardia euroa, mikä on noin 5 % koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkinasta. Duopoli tarkoittaa tilannetta, jossa markkinoilla toimii vain kaksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoajaa. Näiden edellä mainittujen toimijoiden lisäksi markkinoilta löytyy vielä siis runsaasti muita toimijoita, joiden tuotanto on yhteensä noin 88 % koko markkinasta, joten ei nyt ihan duopolista voida puhua.

Joitain tiettyjä liiketoiminta- ja/tai maantieteellisiä alueita voi Mehiläinen-Pihlajalinna -kaupan jälkeen syntyä, missä ei olisi muita vaihtoehtoja kuluttajille (esim. Jämsässä tai Hämeenlinnassa), mutta siinä tapauksessa KKV voi vaatia näiden osien divestointia ennen kuin kauppa hyväksytään. Tällaiset divestoinnit eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoittaisi sitä, ettei kauppa voisi toteutua näiden jälkeen hieman riisuttuna versiona.  Myös työterveyshuollossa Mehiläinen-Pihlajalinna-Terveystalo -koplan markkinaosuus olisi kaupan jälkeen aika iso, sillä viime vuonna tekemämme tutkimuksen mukaan Terveystalolla on karkeasti noin 700 tuhatta työterveyshuollon asiakasta, Mehiläisellä noin 400 tuhatta ja Pihlajalinnalla noin 200 tuhatta. Pitää kuitenkin muistaa, että näiden suurten yksityisten toimijoiden lisäksi suomalaisilla on jatkuvasti valittavinaan julkisen sektorin palvelut ja sen lisäksi useita kymmeniä pienempiä paikallisia toimijoita useimmilla toimialaan liittyvillä yksittäisillä palvelualoilla. KKV:lle muodostuu yrityskaupan yhteydessä vaikeaksi kysymykseksi, että miten markkina ja sen koko määritellään ja missä vedetään rajat kunkin palvelualueen ja yksityinen/julkinen toimijoiden välillä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi vuonna 2018 kaupan, missä Terveystalo osti Attendo Suomen terveyspalvelut 233 miljoonalla eurolla. KKV totesi, ettei yrityskauppa olennaisesti estä tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla. Päätöksen tarkempia perusteluita voi käydä katsomassa tästä linkistä.

https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2018/14.12.2018-kkv-hyvaksyi-terveystalon-ja-attendon-valisen-yrityskaupan/

Mehiläisen ja Pihlajalinnan kauppa on kokoluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan vain hieman isompi kuin tämä vuonna 2018 toteutunut kauppa ja sen takia olisi omituista, jos tähän ei käytettäisi samoja kriteerejä kuin Terveystalo-Attendo -kauppaan.

Sitten esimerkki myös hyvin keskittyneestä Suomen päivittäistavarakaupasta: KKV päätti vuonna 2016 hyväksyä Suomen päivittäistavarakaupassa 32,7 %:n markkinaosuuden omaavan Keskon ostaa 6,4 %:n markkinaosuuden omaavan Suomen Lähikaupan, missä puhutaan aivan eri kokoluokan markkinaosuuksista kuin Mehiläisen ja Pihlajalinnan tapauksessa. Tämä päätös meni läpi sillä ehdolla, että noin 60 Siwaa yhteensä 600 Siwasta myydään kilpailijoille ennen kuin kauppa voidaan toteuttaa. Päätöksen tarkempia perusteluita voi käydä katsomassa tästä linkistä.

https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2016/11.4.2016-kkv-hyvaksyi-ehdollisena-ruokakeskon-ja-suomen-lahikaupan-yrityskaupan/

Terveisin,

Petri K.

Lisäys: Jos tarkastellaan pelkästään Suomen terveydenhuoltomarkkinoita, niin niiden koko on Nordic Healthcare Group -tutkimusyhtiön mukaan noin 14,2 miljardia euroa. Tästä julkisesti tuotettu ja julkisesti rahoitettu on noin 77 % koko markkinasta. Yksityisellä tuotannolla on hyvin pieni markkinaosuus koko markkinasta (~23 %).  

Jos laskettaisiin esim. koko Mehiläinen-Pihlajalinna-Terveystalo -koplan liikevaihdot yhteen (~2,6 miljardia euroa) niin siinäkin tapauksessa niiden markkinaosuus olisi vain noin 18 % koko Suomen terveydenhuoltomarkkinoista. Todellisuudessa näiden markkinaosuus terveydenhuoltomarkkinoista on tätä pienempi, sillä kaikkien näiden toimijoiden liikevaihdossa on mukana esim. kuntosaliliiketoimintaa, sosiaalihuollon palveluita, yms muita palveluita, jotka pitäisi puhdistaa tästä, koska ne eivät mahdu terveydenhuollon määritelmän sisään.

Jos kiinnostaa lukea enemmän Suomen terveydenhuoltomarkkinoiden rakenteesta ja siellä toimivista yrityksistä, kannattaa lukea tämä melko tuore Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu (Syksy 2018) sosiaali ja terveyspalvelualan yrityksistä.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161154/TEMjul_38_2018_Sote.pdf

Siellä todetaan esim. että Sote-yrityksiä oli Suomessa vuonna 2017 yhteensä 18 478, joista valtaosa (15 237) oli terveyspalvelualan yrityksiä. Kuluttajilla siten on aika paljon valinnanvaraa, eikä mistään duopolista voida puhua, jos Mehiläisen ja Pihlajalinnan kauppa menisi läpi.