Stora Enson, Metsä Boardin ja UPM:n tuoteportfolioiden eroavaisuus
Kysymys
Hei, Olette maininneet podissanne, että Helsingin pörssin metsäyhtiöt ovat hyvin samanlaisia ja vertailukelpoisia. Kuitenkin, yhtiöiden tuoteportfoliot etenkin kartongin osalta eroavat. Metsä Boardilla suuri paino kartongissa, Storalla kasvava paino ja UPM:llä ei ollenkaan kartonkia. Miten attraktiivisena näette juuri tämän kartonkimarkkinan, sillä se erottaa yllä mainittuja yhtiöitä toisistaa. Kuinka suuri markkina on ja onko se kasvava? Onko kartonki-portfoliossa esim. Storalla merkittäviä synergioita muihin tuotteisiin, esim. selluun? Kiitos paljon!
Vastaus
Hei,
Kysymys on erittäin laaja, mutta yritän vastata lyhyesti:
1) Kartonkimarkkina kasvaa markkinatutkimuslaitosten ennusteiden mukaan globaalisti tuotesegmentistä riippuen 1-4 %:n vuosivauhtia mm. elintason nousun, väestön kasvun, kaupungistumisen ja kestävän kehityksen ajamana. Markkina kasvaa kaikilla maantieteellisillä alueilla ja kaikissa tuotesegmenteissä, joten metsäsektorin kontekstiin sidottuna se on kokonaisuutena houkutteleva (ts. yksi nopeimmin kasvavista) ns. perinteisen suuren volyymin tuotteiden markkina. Koko kartonkimarkkina on erittäin suuri, mutta käytännössä tarkastelua on tehtävä tuotesegmenteittäin, sillä maailmassa ei ole pelureita, jotka ovat laaja-alaisesti mukana koko markkinalla. Esimerkiksi Stora Enson ja Metsä Boardin viime vuoden CMD-materiaaleissa on avattu yksittäisten tuotesegmenttien kokoluokkia tarkemmin.
Kilpailu on erittäin kovaa myös kartonkiliiketoiminnoissa, joten sinänsä melko houkuttelevista lähtökohdista huolimatta helppoja voittoja ei ole tarjolla, vaan hyvän taloudellisen tuloksen saavuttaminen vaatii kilpailukykyistä mm. tuoteportfoliota, vahvaa markkina-asemaa, kustannustehokasta tuotantoverkostoa. Yleisesti pidän sekä Stora Ensoa että Metsä Boardia kilpailukykyisenä omissa segmenteissään tällä hetkellä, mutta kilpailukyky on toki liikkuva maali tässä liiketoiminnassa.
Suomalaisista metsäyhtiöistä Metsä Board on keskittynyt taive- ja lainerikartonkeihin, joita käytetään etenkin kuluttajatuotteiden (ml. ruoka, kosmetiikka, lääkkeet, elektroniikka jne.) pakkaamiseen. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Stora Enso on Metsä Boardin kilpailija näissä segmenteissä. Lisäksi Stora Ensolla on Consumer Packaging ja Packaging Solutions divisioonissaan laajempi portfolio kartonkituotteita, kuten esimerkiksi nestepakkauskartonkeja, ruskeita kuluttajakartonkeja aaltopahvin raaka-aineita sekä aaltopahvin jalostusta. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja uudehkon Kiinan kartonkikoneen myötä myös Aasian paino on nousussa Stora Enson kartonkiliiketoimintojen portfoliossa.
Molempiin yhtiöihin vaikuttavat kuitenkin samantyyppiset ajurit eikä kasvupotentiaaleissa ole isossa kuvassa valtavia eroja. Yleistäen voisi ehkä sanoa, että Stora Enso on saattanut asemoitua lähivuosien kasvuun hieman Metsä Boardia paremmin, sillä yhtiö on läsnä nopeimmin kasvavassa (kasvun taustalla etenkin verkkokaupan kasvu) ruskean aaltopahvin raaka-aineiden valmistuksessa ja jalostuksessa sekä Kiinan kuluttajakartonkiliiketoiminnassa. Toisaalta Metsä Boardin vahvuudet ovat portfolion Stora Ensoa todennäköisesti stabiilimmassa luonteessa ja myös yhtiön markkina-asema on keskimäärin vahvempi (ts. Metsä Board on fokusoitunut kahteen segmenttiin, joissa se on markkinajohtaja, kun taas Stora Enson portfolio on laajempi). Näin ollen yhtiöt tarjoavat sijoittajille hieman erityyppisiä vaihtoehtoja, mihin kartonkisegmentin sisällä voi sijoittaa (toki on huomioitava, että molempien yhtiöiden mukana sijoittajat altistuvat myös muille tuotesegmenteille).
2) Sellu on kartonkien merkittävin raaka-aine ja lisäksi kartonkitehtaiden integrointi sellun tuotannon yhteyteen tuo useita operatiivisia hyötyjä aina energiatehokkuudesta logistiikkaan. Siten sellu- ja kartonkiliiketoimintojen välillä on huomattavat synergiat sekä Stora Ensolla että Metsä Boardilla.
t: Antti