Tunnusluvut EV/EBIT ja EV/E
Kysymys
Hei,
Mieleeni on tullut yleisesti finanssimaailmaa muutaman vuoden seuranneena seuraavanlainen kysymys: Miksi osakeanalyysissä ei käytetä EV/E lukemaa juuri missään? Eikö se kertoisi hyvin omistajalle yhtiön velattoman arvon suhteessa tulokseen? Minkä takia siis EV:n kanssa olevassa tunnusluvussa käytetään usein liikevoittoa eikä nettotulosta?
Vastaus
Moro!
Käytännössä yhtiöiden arvostusta voisi katsoa myös EV/E-kertoimen kautta. Kyseisessä tunnusluvussa ja sen tulkinnassa piilee kuitenkin joitakin ongelmallisuuksia. Lyhykäisyydessään yhtiöiden vertailu EV/E-luvun avulla ei ole omenien vertailua omenoihin. EV-komponentti kuvaa yhtiöiden velatonta arvoa ja siten vertailukelpoisuus täyttyy pääomarakenteesta huolimatta. E-komponentti puolestaan on riippuvainen yhtiön velkaantuneisuudesta. Käyn seuraavaksi läpi tunnusluvun ongelmakohtia käyttäen vertailukohtana yleisesti käytettyä EV/EBIT-lukua.
EV/EBIT-luvun EBIT-komponentti (Earnings Before Interest and Taxes, liikevoitto) mielletään operatiiviseksi tulokseksi, tai tulokseksi sekä vieraan pääoman että oman pääoman ehtoisille sijoittajille, koska operatiivisesta tuloksesta maksetaan vieraan pääoman sijoittajien vaatimat tuotot, ja verojen jälkeen siitä saadaan tulos osakkeenomistajille.
Molempien tunnuslukujen EV-komponentti (Enterprise value, yritysarvo) huomioi yhtiön taseen velkaantuneisuuden (ts. pääomarakenteen) ottamalla laskutoimitukseen yhtiön korolliset velat. EV/E:ssa kuitenkin E-komponentti (Earnings) eli nettotulos huomioi osaltaan yhtiön velkaantuneisuutta, sillä nettotuloksesta on vähennetty vieraan pääomanehtoisen rahoituksen kulut. Käytännössä velkavivun vaikutus siis otetaan huomioon kahteen otteeseen. Eri yhtiöitä vertailtaessa nettotulokseen vaikuttavat myös veroasteet, jolloin vertailukelpoisuus heikkenee. EV/EBIT on tässä mielessä parempi kuin EV/E, sillä se sallii yhtiöiden vertailun pääomarakenteesta ja veroasteesta riippumatta.
Nettotulos on kirjanpitotekninen tulos eikä siten kerro, kuinka paljon riihikuivaa rahaa on kilahtanut kassaan tilikauden aikana. Tase-eriin ja niiden arvostuksiin voidaan ajoittain joutua tekemään kirjauksia (esim. käyvän arvon muutokset), jotka heijastuvat myös tuloslaskelmaan mutta niillä ei pääosin ole kassavirtavaikutusta. Nämä ovat kuitenkin hyvin yhtiö- ja tapauskohtaisia asioita, joihin syventyminen ei tässä kohtaa ole relevanttia. Vaikka nettotulos onkin osingonjaon perusta, loppujen lopuksi osakkeenomistajia kiinnostanee enemmän se, miten paljon yhtiö pystyy puristamaan kassavirtaa sen käytössä olevilla pääomilla.
Vertailukohteena käyttämäni EV/EBIT ei tosin ole myöskään ongelmaton. Sen käyttöä tulee harkita uudestaan, mikäli esimerkiksi yhtiön tuloksesta merkittävä osa menee vähemmistöomistajille. Tällöin EBIT edelleen kertoo operatiivisesta tuloksesta, mutta vähemmistöosuuksien ollessa suuria operatiivinen tulos ei kuvaile hyvin sitä, miten paljon osakkeenomistajat tulevat nauttimaan yhtiön tuottamasta lisäarvosta rahoituskulujen ja verojen jälkeen. EBIT-komponentti ei tietyissä tilanteissa myöskään huomioi osuuksia osakkuusyritysten tuloksista ja mikäli yhtiöllä on paljon liiketoimintaa maissa, joissa on eurosta poikkeava valuutta, voi kurssieroilla olla myös paljon vaikutusta tuloslaskelmaan.
EV/E-luvun sijaan paremmin sijoittajaa palveleva suhdeluku voisi olla EV/FCF (Free Cash Flow, FCF), eli yritysarvon suhde vapaaseen kassavirtaan. Tämän käänteislukuna saadaan vapaa kassavirta suhteessa yritysarvoon eli kuinka paljon yhtiö kykenee tuottamaan vapaata kassavirtaa suhteessa sijoitettuun pääomaan. Tämä kertonee ”puhtaimmin”, miten tehokkaasti / tuottavasti yhtiö kykenee käyttämään yhtiöön sijoitettua korollista vierasta ja omaa pääomaa generoidakseen tuottoa.
T. Eemeli