Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Välillä kuulee puhuttavan, että yhtiötä X ei ole järkeä pitää yli syklin. Miten tulisi siis suhtautua pitkän aikavälin sijoituskohteina yhtiöihin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia jostakin ulkoisesta tekijästä? Kannattaako tällaisia omistaa ollenkaan? Esimerkkeinä voisi mainita Outokumpu, metsäyhtiöt, kaivosyhtiöt, maailmalta esim. öljy-yhtiöt jne. Jos vaikkapa uskoo öljy-yhtiön olevan aliarvostettu, niin tämä on usein sidoksissa öljyn hintaan(tai kotimaisesti esim. teräs ja Outokumpu). Tällöinhän kannattaisi vain ostaa optioita ym. eli spekuloida kyseisen raaka-aineen hinnalla (tai pikemminkin miettiä, että mahtaakohan itsellä olla tässä etua :) ). Tähän aiheeseen olisi mukava saada kyseisen tyylisiä yhtiöitä seuraavan analyytikon mielipide + yleisempi/puolueettomampi akselilta Verneri/Juha/Mikael/Sauli, Kiitos!

Inderesin kommentti 

Moi,

Vaikka sijoittajat mielellään luokittelevat yhtiöitä lokeroihin, varoisin tässä tapauksessa tuomitsemasta yhtään yksittäistä kohdetta kelvottomaksi pitkän ajan sijoitukseksi ylätason jaon pohjalta. Syklit eivät ole samanlaisia. Osa sykleistä kurittaa tai vauhdittaa yhtiöitä rajummin, kuin toiset. Myös syklisissä yhtiöissä on valtavia eroja, joten lähtyisin aihetta yhtiöiden ja niiden ominaisuuksien kautta.

Syklisilläkin aloilla parhaat ja kilpailuetuja omaavat yhtiöt pysyvät luomaan arvoa (esim. ROCE-% > WACC-%), tekemään kassavirtaa sekä maksamaan osinkoa lähes kaikissa syklin vaiheissa (ts. lähes riippumatta siitä, missä asennossa ulkoiset tekijät sattuvat olemaan), kun taas kilpailueduttomat tai kilpailuhaittoja omaavat heikommat lenkit ajautuvat jonkin mittakaavan vaikeuksiin kassavirran, taseen, osingonmaksukyvyn kanssa ainakin hankalammissa sykleissä.

Ensimmäisen kategorian yhtiöitä voi mielestäni pitää suhteellisen hyvin syklien ylikin, jos horisontti on pitkä, nuppi kestää kurssiheiluntaa eikä oma tiedostettu vahvuusalue ole makro- ja pörssisyklien ennustaminen (itseasiassa aika harvalla on). Lisäksi sijoittaja (toisin kuin analyytikko näkemyksensä kanssa) voi pelata aina kohteen painolla salkussa. Optiona on mustavalkoisen (omistan / en omista) ajattelun lisäksi lisääminen ja keventäminen, kun markkinoilla tapahtuu ylilyöntejä jompaan kumpaan suuntaan sijoittajan omaan näkemykseen peilattuna.
Monella syklisellä alalla hyviä kuumemittareita ovat esimerkiksi P/B vs. 5v taaksepäin katsova ROE-%, osinkotuotto vs. historia ja/tai EV/S.

Jälkimmäistä kategoriaa en pidä hyvänä pitkän tähtäimen sijoituskohteena, mutta lyhyellä tähtäimellä en sitäkään porukkaa täysin poissulkisi (jokaisen sijoittajan oman strategian asettamat rajoitteet huomioiden toki), jos hintalappu, riskit ja tuotto-odotus kohtaavat. Luonnollisesti suurin osa yhtiöistä asettuu näiden ääripäiden väliin ja yhtiökohtainen analyysi pitkän ajan tuloksentekokyvystä (sekä hinnasta) nousee arvoonsa syklisillä toimialoilla.

Ulkoisista tekijöistä merkittävästi riippuvaisten yhtiöiden kohdalla sijoittajan kannattaa omasta mielestäni haastaan itseään siitä, miksi uskoo yhtiöön sijoituskohteena. Jos syy on pelkästään merkittävän ulkoisen tekijän (esim. kupariyhtiöllä kuparin hinta) positiivinen kehitys, niin kohteen mukana tuleviin muihin riskeihin ja vipuun kannattaa mielestäni kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi mainitun kupariyhtiön osake ei välttämättä kehity samassa suhteessa, jos yhtiö kohtaa vaikkapa operatiivisia ongelmia. Toisaalta kupariyhtiössä vipu kuparin hinnalle voi olla voimakkaampi kuin pelkkään metalliin sijoittamisessa, mikä voi houkuttaa tietyntyyppisiä sijoittajia. Vastaavasti optiot tai muut sijoitusinstrumentit voivat sisältää erilaisia riskejä, jotka on hyvä tiedostaa. Jos taas sijoittajan sijoituspäätöksen juurisyy ei liity oleellisesti kriittiseen ulkoiseen parametriin vaan johonkin muuhun (esim. sijoittaja sijoittaa kupariyhtiöön, koska uskoo ko. yhtiöllä olevan maailman paras kustannustehokkuus), niin suoraan metalliin sijoittaminen jollain instrumentilla ei luultavasti ole erityisen järkevää. Näin ollen suosittelen tältäkin kulmalta tarkasteltuna pohtimaan sijoitusidean tai -ideoiden argumentteja ja sen jälkeen vasta valitsemaan mahdollisimman sopivan välineen ajatusten toteuttamiseen.

t: Antti