Moi,

kaikissa laajoissa raporteissa on kappale tai kappaleen osa kilpailusta, joten pengomme tätä analyysin kannalta relevanttia aihetta säännöllisesti. Tähän liittyen haastattelemme myös johtoa aiheesta vähintään seurannan aloitusten ja laajojen raporttien päivitysten yhteydessä sekä tarvittaessa useamminkin. Henkilökohtaisesti pidän myös vaaran merkkinä ja/tai negatiivisena signaalina, jos johto ei tunne kilpailijoitaan tai osaa/halua suhteuttaa omaa yhtiötään kilpailuun vahvuuksia ja heikkouksia pohtien.

Kilpailua koskevaan standardikysymysten patteristoon kuuluvat muodossa tai toisessa kaikki mainitsemasi teemat ja lisäksi monta muutakin. Näillä keinoin kilpailutilanteesta päästään mielestäni pääosin kohtuullisen hyvin kartalle, vaikka täysin julkisissa kanavissa monet yhtiöt pidättäytyvät jopa äärimmäisyyksiin asti kilpailijoiden kommentoinnista. Yhtiöiden kommentteja tarkastetaan tietenkin muista julkisista lähteistä saataviin tietoihin sekä peilataan niihin.

Hankaluuksia kilpailukentän osalta voivat aiheuttaa tilanteen, joissa yhtiön tuote- tai palvelu osuu hyvin kapealle niche-sektorille, on substituutti useampaan suuntaan ja/tai on luomassa täysin uutta markkinaa. Lisäksi puhtaasti listaamattomista ja vieläpä ulkomaalaisista listaamattomista yhtiöistä koostuva kilpailukenttä voi aiheuttaa harmaita hiuksia analyytikolle. Toisaalta näiden erikoistilanteiden vastapainoksi meillä on hyvin selkeitäkin sektoreita (esim. it-palvelut ja finanssipalvelut), joissa Helsingin pörssistä löytyy suuri joukko suoria kilpailijoita. Näissä tilanteissa kilpailija-analyysi ja eri toimijoiden ristiin jututtaminen avaavat hyvin kokonaisuutta.

t: Antti V.