Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Sijoituskoulu: Miten valuuttamarkkinat toimii?

Blogi 15.09.2017 11:14 Sijoituskoulu

Miten valuutat toimii?

Tällä kertaa Sijoituskoulussa käsitellään valuuttamarkkinoita, joita pidetään maailman tehokkaimpina markkinoina. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla on paljon toimijoita ja paljon likviditeettiä ja periaatteessa kaikki nykyinen ja myös tulevaisuuden tieto on sisällä valuuttojen liikkeistä, eli hinnoiteltu niihin. Tästä huolimatta markkinaliikkeet voivat olla rajuja, sillä uusi tieto siirtyy nopeasti valuuttoihin. Käsittelemmekin nyt valuuttamarkkinoiden keskeisiä toimintaperiaatteita.

Valuuttojen tarjonta

Valuuttamarkkinoilla, kuten osakemarkkinalla ja hyödykemarkkinallakin, vallitsee kysynnän ja tarjonnan tasapaino eli kysyntä ja tarjonta määrittävät valuutan arvon muihin valuuttoihin nähden. Tosin valuuttamarkkinat ovat siitä erikoiset, että sen tarjontapuolta säätelevät yksinoikeudella keskuspankit. Keskuspankit laskevat liikkeelle rahaa ja ohjauskoroillaan pyrkivät säätelemään rahan kysyntää (korkoja käsittelimme aikaisemmin Sijoituskoulussa täällä ja mistä raha tulee voi lukea täältä), eli kokonaisuudessa vaikuttavat rahan määrään taloudessa.

Valuuttojen kysyntä

Valuuttamarkkinan kysyntäpuolella on suuri määrä toimijoita. Kiteytettynä kaikki, jotka valuuttaa käyttävät (kotitaloudet, yritykset, pankit) ovat osaltaan muodostamassa valuuttojen kysyntää. Kysyntään vaikuttavat useat tekijät, joista päällimmäisinä ovat korot, talousnäkymät ja odotukset. Korot rahan hintana vaikuttavat myös valuuttojen kysyntään.

Otetaan esimerkiksi euro/dollari-kurssi ja jo nähty tilanne, jossa Yhdysvaltain keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan Euroopan keskuspankin pitäessä korkonsa ennallaan. Ohjauskoron noston myötä myös markkinakorot USA:ssa nousevat, mikä nostaa rahan tuottoa Atlantin tuolla puolen. Tällöin tuottoa hakevien sijoittajien kannattaa vaihtaa euronsa dollareiksi ja siirtää sijoituksensa USA:han, jolloin sille saa paremman tuoton kuin euroalueella. Samalla kysynnän kohdistuessa dollareihin sen valuuttakurssi vahvistuu euroon nähden.

Talousnäkymät puolestaan ohjaavat osaltaan globaaleja rahavirtoja ja vaikuttavat valuuttakursseihin. Mitä paremmiksi näkymät tietyssä taloudessa kääntyvät, sitä enemmän talous houkuttelee pääomavirtoja suorien sijoitusten ja investointien muodossa. Luonnollisesti niihin tarvitaan paikallista valuuttaa, joka vahvistuu suhteessa muihin valuuttoihin kysynnän kasvaessa.

Valuuttaja markkinoita ei kannata yrittää voittaa, mutta ymmärrys tärkeää

Kuten aiemmin mainittiin, valuuttamarkkinoiden tehokkuuden taustalla on tulevaisuuden tapahtumien diskonttaaminen nykypäivän valuuttakurssiin. Tämä tarkoittaa, että valuuttamarkkinoilla hinnoitellaan jatkuvasti tulevaisuuden muutoksia eri talouksien rahapolitiikassa ja talouden suunnassa, ja tämä tapahtuu odotusten kautta. Odotusten vaikutus on kasvanut etenkin finanssikriisin jälkeisinä vuosina, kun maailmantalouden epävarmuus on lisääntynyt ja tulevaisuudesta on tullut entistä vaikeampaa ennustaa. Odotusten muodostamisessa pääroolissa ovat tekojen sijaan puheet. Esimerkiksi EKP:n pääjohtajan Mario Draghin pienikin maininta rahapolitiikan kiristymisestä tulevaisuudessa voi muuttaa ratkaisevasti odotuksia ja heijastua välittömästi euron kurssiin sitä vahvistaen.

Valuuttamarkkinalla uusi informaatio siirtyy nopeasti valuuttakursseihin, joten jotta niillä voisi rikastua, pitäisi sijoittajalla olla enemmän informaatiota kuin muilla em. kysyntään tai tarjontaan vaikuttavista tekijöistä. Perussijoittajalla harvoin on tällaista etulyöntiasemaa, mutta valuuttojen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää, sillä euron kurssikäyttäytymisellä on vaikutuksensa myös suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

Esimerkki miten valuuttamuutokset vaikuttavat

Kuvitellaan esimerkki, että euro ja dollari olisivat pariteetissa eli samalla tasolla suhteessa 1€=1$. Mikäli suomalainen yhtiö myisi Yhdysvaltoihin tuotetta X hintaan 10€, maksaisi tuote paikallisessa valuutassa 10$ ja suomalainen yhtiö saisi siis juuri tuon verran rahaa kassaan (unohdetaan muut kustannukset esimerkin vuoksi). Mutta jos Yhdysvaltojen dollari heikkeneekin 1,20€:oon per dollari, saa suomalaisyritys euroissa enää 8,33 euron edestä myyntituloja. Siten dollarin heikentyminen syö yhtiön tulosta, jolla myynti on dollareissa mutta voitto raportoidaan euroissa. Esimerkiksi metsäyhtiöt kärsivät, kun dollari heikkenee.

Eri yhtiöillä on eri politiikka sen suhteen, suojataanko valuuttakursseja vai ei. Suojaukset voivat tasoittaa vaihteluita, mutta niistä aiheutuu kuluja. Pitkässä juoksussa osakkeissa valuuttojen heilumisen vaikutus tasaantuu ja ensisijaisesti valuutat ovat yhtiön johdon murhe, ei sijoittajan. 

Otetaan toinen esimerkki. Suomalainen kuluttaja N tilaa verkkokaupasta itselleen 10$ edestä tavaraa. Euro kuitenkin vahvistuu 1,20$:iin, jolloin suomalainen kuluttaja voi samalla euromääräisellä summalla saada vielä enemmän tavaraa verkkokaupasta (12 euron arvosta). Hänen ostovoimansa dollareissa siis kasvaa, kun eurolla saa enemmän dollareita.

 

Marianne Palmu