Euroopan keskuspankki tiedotti tiistaina pidentävänsä pankkien voitonjakokieltoa loppuvuoteen. Voitonjakokielto koskee sekä osinkoja että omien osakkeiden ostoja. Aiemman voitonjakokiellon oli määrä olla voimassa lokakuun alkuun asti. Uutistoimisto Bloombergin mukaan voitonjakokielto olisi vapaaehtoinen, mutta käytännössä keskuspankki voi oikeudellisin toimin vaatia voitonjaosta pidättäytymistä. Voitonjakokiellon vastineeksi EKP lupailee helpotuksia pankkien sääntelyyn, mikä tulee tarkoittamaan todennäköisesti vakavaraisuusvaatimusten väliaikaista keventämistä.
Seuraamistamme yhtiöistä voitonjakokielto koskettaa suoraan Aktiaa ja välillisesti Sampoa osakkuusyhtiö Nordean kautta. Evli ehti jakaa vuoden 2019 osinkonsa jo keväällä ennen voitonjakokieltoa. Aktian varsinainen yhtiökokous valtuutti jo aiemmin huhtikuussa Aktian hallituksen päättämään myöhemmin korkeintaan 0,63 euron osingon maksamisesta vuodelta 2019 joko yhdessä tai useammassa osassa aikaisintaan 1.10.2020 alkaen. Aktian yhtiökokouksen antama osingonjakovaltuutus on voimassa vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Myös Sammon osakkuusyhtiö Nordean varsinainen yhtiökokous antoi seuraavaan yhtiökokoukseen asti ulottuvan valtuutuksen 0,40 euron osingonjaosta 1.10.2020 alkaen.
Aktian CET1-vakavaraisuussuhde oli Q1:n lopussa 15,9 % ja alkuvuonna kevennettyjen vakavaraisuusvaatimusten jälkeen Aktian CET1-vähimmäisvaatimus laski 9,76 %:iin. Aktian tavoitteena on pitää CET1-ydinpääoma 1,5-3,0 %-yksikköä yli viranomaisvaateen. Koska Aktia ei näillä näkymin tule jakamaan loppuvuoden aikana vuoden 2019 osinkoa, tulee yhtiön vakavaraisuus säilymään ennusteissamme selvästi yli viranomaisvaateiden ja yhtiön oman tavoitetason. Myös Sammon osakkuusyhtiö Nordea on vahvasti pääomitettu. Nordean CET1-vakavaraisuussuhde oli Q2’20:n lopussa 15,8 %, mikä oli 5,6 %-yksikköä yli minimivaatimuksen.
Pankeilla pitäisi periaatteessa olla mahdollista jakaa vuoden 2019 osingot omistajilleen ensi vuonna. Koska voitonjakovaltuutukset ovat voimassa seuraaviin yhtiökokouksiin asti, olisi pankeilla mahdollisuus jakaa vuoden 2019 osingot heti alkuvuodesta. Tällä pankit välttäisivät, tilanteen, jossa pankit joutuisivat jakamaan kerralla osinkoina yli 100 % tuloksestaan, johon EKP on tähän asti suhtautunut varsin nihkeästi. Osingonjakoon liittyy kuitenkin epävarmuutta, eikä vuoden 2019 osinkojen jakaminen ensi keväänä ole mielestämme itsestäänselvyys. Mikäli vuoden 2019 osinkojen jakaminen pankeilta kiellettäisiin ensi keväänä, olisi tällä huomattava negatiivinen vaikutus Sammon Nordeasta saamiin sisäisiin osinkoihin (noin 322 MEUR) ja tämä voisi pahimillaan rajoittaa myös Sammon omaa voitonjakoa.
Huomautamme kuitenkin, että voitonjakokiellolla ei ole vaikutusta yhtiöiden käypiin arvoihin. Pankkisektorilla osingot ovat kuitenkin historiassa muodostaneet merkittävän osan sijoittajien kokonaistuotosta ja osingot ovatkin olleet keskeinen tekijä pankkisektorille sijoittamisessa. Emme näe voitonjakokiellon väliaikaisella pidentämisellä olevan välitöntä vaikutusta sektorin kiinnostavuuteen, mutta epävarma regulaatioympäristö ja voitonjakokieltojen pitkittäminen voisivat periaatteessa vähentää sektorin houkuttelevuutta sijoittajien silmissä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille