Elintarvikeala selvisi lakkokeväästä pienin haastein

AKT:n kuorma-autoalan noin viikon kestänyt lakkoilu helmikuussa vaikutti myös elintarvikealaan, mutta lisälakoilta vältyttiin työehtosopimuksen synnyttyä. Keskustelumme alan yhtiöiden kanssa viittaisivat siihen, että toteutuneiden lakkojen kanssa on onnistuttu elämään ilman merkittäviä tehokkuustappioita. Palkankorotukset vaikuttavat alan kustannustasoon, mutta uskomme että kulutason nousuun on varauduttu mm. hinnankorotuksin.

Sovun löytyminen auto- ja kuljetusalalla päätti lakkouhan

Auto- ja kuljetusalan noin viikon kestänyt lakko helmikuussa 2023 aiheutti pieniä logistisia haasteita elintarvikealan yhtiöille, mutta yhtiöiden kanssa käymiemme keskustelujen pohjalta arvioimme, että useimmat yhtiöt ovat onnistuneet operoimaan ilman merkittäviä tehokkuustappioita haasteista huolimatta. Mikäli AKT ei olisi löytänyt sopua työehtoihinsa noin viikko sitten, olisivat lakot jatkuneet kuluvalla viikolla. Lisäksi myös Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL olisi alkanut noin kahden vuorokauden mittaiseen tukilakkoon, jos AKT:n työtaistelutoimet olisivat jatkuneet. Tämä olisi voinut arviomme mukaan tarkoittaa lisähaasteita elintarvikealan yhtiöille ja jopa aiheuttaa pieniä tehokkuusmenetyksiä, joilla olisi voinut olla mahdollisesti vaikutusta Q1:n tulokseen.

Palkkojen korotukset kasvattavat toimialan kustannuksia

Lakoilla ei itsessään ole suoria pitkän aikavälin vaikutuksia elintarvikealaan, mutta palkkakustannusten nousu vaikuttaa toimialan kannattavuuteen jossain määrin. SEL:n jo sovittu työehtosopimus sisältää 3,5 %:n yleiskorotukset 1.6.2023 sekä 400 euron kertaerät toukokuussa. Lisäksi palkkoja korotetaan 2,3 %:lla 1.4.2024. Pidämme korotuksia odotusten mukaisina ja huomautamme, että elintarvikealan yhtiöt ovat korottaneet merkittävästi myyntihintojaan erityisesti syksyllä 2022, joten emme usko alkuvuonna sovittujen palkankorotusten uhkaavan alan kannattavuutta ainakaan isossa mittakaavassa.