Konepajat: Lisävelalle hyvin tilaa, mutta tarvetta vähemmän

Olemme tarkastelleet merkittävimpien kotimaisten konepajayhtiöiden taseiden suomaa mahdollisuutta lisävelan ottamiseen etenkin akvisitioita silmällä pitäen. Kokonaisuutena taseet ovat vahvoja ja edellytykset merkittäväänkin lisävelkaantumiseen ovat hyvät, mutta poikkeuksiakin on.

Taseet olivat pääosin vahvassa kunnossa vuoden 2022 lopussa

Kotimaisten konepajojen taseet olivat vuoden 2022 lopussa tukevia. Tarkastelluista yhtiöistä nettovelat / käyttökate -tunnusluku (ND/EBITDA) oli mediaanitasolla turvallisen alhainen 0,8x ja nettovelkaantumisasteen (gearing) mediaani oli vain 24 %. Oheisesta taulukosta ilmenee velkaantumisen lähtötilanne vuoden 2023 alussa sekä arvioimamme yhtiökohtainen lisävelkaantumisvara.

Joillakin tarkastelluista yhtiöistä on julkistettuja tavoitteita gearingin suhteen ja nämä ilmenevät taulukosta. Yhdenmukaisuuden vuoksi olemme kuitenkin asettaneet kaikkien yhtiöiden ”turvallisen” gearingin ylärajan 60 %:iin, jota usein pidetään riskirajana. Toinen asettamamme raja on ND/EBITDA:n pysyminen alle 3,0x:ssa, jota esim. Standard & Poor’s pitää ”huomattavan” velkaantumisen rajana. Lisävelkaantumisen jälkeistä tasetta on arvioitu hyvin konservatiivisesti olettaen, että kaikki lisävelka on käytetty yritysostoon ja että ko. yritysosto ei ole (vielä) vaikuttanut konsernin käyttökatteeseen eikä taserakenteeseen.

Edellytyksiä merkittäviin velkarahoitteisiin yritysostoihin, mutta kokoluokka jäänee pieneksi

Taulukon yhtiöistä Cargotec on hiljattain todennut aikovansa kiihdyttää yritysostotahtia ja laskemamme 540 MEUR:n lisävelkaantumisvara antaa tähän hyvät edellytykset. Vaikka KONEella on taseensa puolesta kaikkein muhkeimmat lihakset (>3000 MEUR) merkittäviinkin yritysostoihin, emme odota yhtiön lähiaikoina muuttavan toimintatapaansa vaan se keskittynee akvisitioissaan jatkossakin paikallisiin / alueellisiin huoltoyhtiöihin. Konecranesin tase ei laskelmassamme anna Cargotecin tasoisia eväitä velkarahoitteisiin yritysostoihin, mutta pieniä huolto- ja teknologiayhtiöiden hankintoja saatetaan edelleen nähdä. Metso Outotec on ilmaissut keskittyvänsä ns. bolt on -akvisitioihin eli pienehköihin tarjontaa täydentäviin tuote- ja palveluyhtiöihin ja viime vuoden vain 21 MEUR:n yrityshankintainvestoinnit indikoivat, että taulukon kuvaamaa koko >700 MEUR:n velkaantumispotentiaalia tuskin nähdään kovin pian käytössä. Vaikka Wärtsilä on kertonut yritysostojen olevan strategiaa tukeva elementti, on yhtiön ilmoitus synergisten, täydentävien yritysostojen tekemisestä indikaatio siitä, että merkittävän kokoluokan hankintoja tuskin lähiaikoina nähdään. Glastonia on toimialan luonteen vuoksi vaikea nähdä tekemässä isoja yritysostoja vuonna 2019 toteutetun Bystronic-hankinnan jälkeen. Ponssea taas on operatiivisen mallin vuoksi vaikea nähdä ostoksilla ja pitäisimme jopa todennäköisempänä, että yhtiö jossakin vaiheessa luopuu arvokkaasta Epec-omistuksestaan esim. pörssinoteerauksen kautta. Listan yhtiöistä ainoana näemme Robitin nykyisen taseaseman olevan melko selvä rajoite merkittävämmille velkavetoisille liikkeille yritysostorintamalla.

Yritysostoista tuskin isoja otsikoita lähiaikoina

Konepajasektorin viime vuosien isoimmat joko toteutuneet (Metso Minerals - Outotec) tai toteutumatta jääneet (KONE - Thyssen Elevator sekä Cargotec - Konecranes) yritysjärjestelyt ovat arviomme mukaan puhdistaneet pöytää merkittävämmiltä yritysjärjestelyspekulaatioilta. Uskomme konepajojen jatkossa keskittyvän edelleen melko pieniin ja suuria otsikoita nostamattomiin täydentäviin hankintoihin tai sitten pidättäytyvän kokonaan velkavetoisista hankinnoista. Emme pidä viime mainittuakaan vaihtoehtoa lainkaan huonona, sillä se vapauttaa rahaa ja muita resursseja orgaaniseen kasvuun ja tehostamiseen. Lisäksi edelleen sumuiset globaalit talousnäkymät ja etenkin kohonnut korkotaso hillitsevät intoa merkittäviin velkarahoitteisiin hankintoihin.