Muistiinpanot Sammon Q1'20-konferenssipuhelusta

Sammon konferenssipuhelu oli odotetusti hieman normaalia pidempi, kun markkinoilla oli poikkeuksellisesta markkinatilanteesta johtuen varsin paljon kysyttävää. Keskustelu pyöri pitkälti osingon leikkauksen, osinkopolitiikan, vakavaraisuuden ja If:n vahvan operatiivisen suorituksen ympärillä. Keskeiset huomiomme puhelusta olivat:

Yhtiön ilmoitus osingon leikkauksesta oli luonnollisesti suuren kiinnostuksen kohteena, sillä markkinan oletuksissa oli, että yhtiö jakaa aiemmin indikoimansa 2,2 euron osingon. Markkinan ajatus oli, että koska Sampo ei muiden pohjoismaisten finanssitalojen tapaan koskenut osinkoonsa markkinamyllerryksen keskellä, ei se siihen tule enää tässä vaiheessa koskemaan. Myös oma ajatuksemme oli tämä, joskin odotimme, että Sampo jakaa osinkonsa kahteen osaan, mistä jälkimmäinen pienempi osa on ehdollinen Nordean osingonjaolle. Yhtiö perusteli osinkopäätöstä halullaan vahvistaa vakavaraisuuttaan ja heikentyneillä sisäisillä osinkovirroilla. Tämä on mielestämme ihan validi perusteltu, sillä etenkin Nordean osinkoon liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Kysyttäessä päätöksestä jakaa osinkoa Fivan suosituksen vastaisesti, yhtiö totesi sen käyneen keskustelut asiasta viranomaisten kanssa ja päätös on tehty tämä huomioiden. Lisäksi yhtiö korosti, että osingonjako ei vaaranna sen vakavaraisuutta.

Markkinalla on selvästi tällä hetkellä vaikeuksia hahmottaa yhtiön uutta osinkopolitiikkaa, josta kertovat myös lukuisat kysymykset tulevaan osingonjakoon liittyen. Sammon johto korosti puhelussa useaan otteeseen, että osinkoa ei pyritä pitämään edellisen johdon tavoin ehdoin tahdoin kasvussa (yllättävän suora viittaus entisen politiikan mahdottomuuteen), vaan osingon pitää olla linjassa tulokseen. Yhtiön tavoitteena on luonnollisesti kasvattaa tulostaan vuosittain, joka saattaisi myös lopulta johtaa ajan yli kasvavaan osinkoon. Yhtiön johto vetosi useampaan kertaan siihen, että osingon pohjana on vähintään 70 %:n voitonjakosuhde raportoidusta tuloksesta (ei laajasta tuloksesta). Yhtiö on aiemmin puhunut enemmän kassavirran ja osingon käsi kädessä kulkemisesta ja nyt voimakas linkitys raportoituun tulokseen oli hieman yllättävä. Sammon raportoitu tulos kertoo lopulta suhteellisen vähän sen osingonmaksukyvystä, sillä tytär- ja osakkuusyhtiöiden tulokset ja osingot eivät kulje täysin käsi kädessä (esim. Nordea).

Oma tulkintamme yhtiön uudesta osinkopolitiikasta on seuraava: yhtiön johto haluaa selvästi haudata yhtiön sijoittajatarinaa aiemmin vahvasti ohjanneen kasvavan osingon tarinan. Yhtiö haluaa toki olla jatkossa hyvä osingonmaksaja, mutta samalla se haluaa jättää itselleen aiempaa enemmän taloudellista liikkumavaraa ja puskuria. Käytännössä tämä liikkumavara tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on paremmat edellytykset operoida yritysjärjestelymarkkinalla. Tämä on mielestämme ihan tervetullut asia, sillä viimevuosien yliaggressiivisen osinkopolitiikan johdosta, yhtiö ei olisi esimerkiksi pystynyt tekemään oleellisia liikkeitä alkuvuoden markkinamyllerryksessä (tässä ei toki varmuutta, että yhtiö olisi näin edes halunnut tehdä).

Sammon johto teki puhelussa myös varsin selväksi sen, että Sampo jakaa osinkoa kerran vuodessa. Kommentti oli sen verran suora ja selkeä, että spekulaatiot useamman kerran vuodessa maksettavasta osingosta voidaan todennäköisestä nyt lopettaa.

Konferenssipuhelussa kysyttiin yhtiön mukavuusaluetta vakavaraisuudelle nykyisessä markkinaympäristössä (aiemmin puhuttu noin 150 %:n tasosta ja huhtikuussa vakavaraisuussuhde 187 %). Sammon johto kertoi, että yhtiöllä ei ole halua asettaa tässä markkinatilanteessa mitään tiettyä julkista minimitavoitetta vakavaraisuudelle. Yhtiön mukaan nykyinen vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja yhtiö haluaa kyetä käyttämään markkinaheilunnan mahdollisesti tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen.

Vaikka konsernitason vakavaraisuus olikin vahva, niin If:n luottoluokituksen taustalla oleva vakavaraisuuspääoma oli alle nykyisen A+ luottoluokituksen vaatimustason. Tämä herättää luonnollisesti huolia If:n tulevasta osingonjakokyvystä ja myös tämä nousi esiin konferenssipuhelussa. Sampo totesi, että luottoluokitukseen vaikuttaa mekaaniseen vakavaraisuuskaavan lisäksi myös monet muut asiat (näkymät jne.) ja yhtiö ei ollut erityisen huolissaan If:n osingonjakokyvystä, kunhan markkina ei oleellisesti heikkene nykytasolta.

Osingon ja vakavaraisuuden lisäksi konferenssipuheluun osallistuneita kiinnosti tekijät If:n alkuvuoden vahvan vakuutusteknisen suorittamisen taustalla sekä pohjoismaisen vahinkovakuutusmarkkinan tämänhetkinen kilpailuympäristö. If:n vakutuusmaksutulon vahva Q1-kasvu (+ 7 %) selittyi yhtiön mukaan sekä hinnankorotuksilla (noin 60 %) että volyymikasvulla (noin 40 %). Kasvu tulee kuitenkin lähikvartaaleina hidastumaan, kun taantuma iskee kunnolla If:n markkinoille.

Korvauskulujen osalta todettiin, että koronaviruspandemia voi näkyä lähikvartaaleina jossain määrin korvauskulujen kasvuna, mutta If on toteuttanut tätä silmällä pitäen alkuvuonna hinnankorotuksia, jotka ovat olleet viime vuosien toteutuneen korvauskuluinflaation yläpuolella. Sammon johdon mukaan pohjoismaisen vahinkovakuutusmarkkinan kilpailuympäristö on säilynyt kokonaisuudessaan hyvin suotuisana. Toimitusjohtaja totesikin lopuksi, että vahinkovakuuttajat tuskin tulevat lipsumaan tiukasta hintakurista, kun kaikki ovat kärsineet merkittävästi heikoista sijoitustuotoista alkuvuoden markkinaromahduksesta johtuen.

Ajatuksia konferenssipuhelun päättyessä

Markkinan odotukset Sammon osingolle olivat ennen Q1-tulosta: 2020: 2,04e, 2021: 2,2e ja 2023: 2,3e. Näkemyksemme mukaan näissä on edelleen painetta alaspäin ja todennäköisesti Sammon johto pyrki myös omalla viestinnällään ohjaamaan näitä alaspäin. Arviomme mukaan osinkoennusteita tullaan leikkaamaan noin 10 %:lla. Osinkoon liittyvästä epävarmuudesta johtuen ennusteiden hajonta tulee todennäköisesti jonkin verran kasvamaan. Mielenkiintoisena kuriositeettina voidaan todeta, että konsensuksen alin odottaa Sammolta ensi keväältä 1,0 euron osinkoa. Vuosi sitten konsensuksen alin taisi olla 2,85 euroa.

Osinko on kuitenkin lopulta rahan siirtämistä taskusta toiseen, ja tällä ei ole vaikutusta yhtiön käypään arvoon. Näin ollen osinkojen leikkauksien ei pitäisi heijastua markkinoiden tavoitehintoihin (keskitavoitehinta ennen Q1-tulosta 36e).