Nokian Renkaiden analyytikkopuhelusta päivitettyjä tietoja

Nokian Renkaat järjesti eilen lyhyen analyytikkopuhelun, jossa yhtiö kävi läpi Venäjän Ukrainaan kohdistaman aseellisen hyökkäyksen jo aiheuttamia ja arvioituja vaikutuksia sekä vastasi analyytikoiden esittämiin kysymyksiin. Yhtiölle esitetyt kysymykset painottuivat täysin ymmärrettävistä syistä vahvasti lyhyen aikavälin tekijöihin, joskin näitä koskeneissa vastauksissa sivuttiin jossain määrin myös strategisia ja siten pidemmän aikavälin tekemiseen liittyviä asioita. Kokonaisuudessaan puhelu oli yhtiöltä oikeinkin kaivattu ja päällä olevan tilanteen poikkeuksellinen luonne huomioiden myös rauhoittava ulostulo. Viimeisin yhtiöraporttimme on luettavissa täältä.

Massiivisilta takaiskuilta on ainakin toistaiseksi vältytty

Nokian Renkaiden vuosi 2021 päättyi vahvaan jälkiasennusmarkkinan kysyntään ja yhtiön kommenttien mukaan alkuvuosi lähti liikkeelle hyvin samankaltaisissa merkeissä. Toisin sanoen kaikkia tuotantolaitoksia operoitiin helmikuun 24. päivään saakka täysillä käyttöasteilla. Käsityksemme mukaan Ukrainan sota ei ole ainakaan vielä vaikuttanut henkilöautonrenkaiden kysyntään, mitä mukaillen tuotantolaitosten käyttöasteet ovat myös pysyneet korkeina. Sen sijaan haasteita on kohdattu materiaali- ja logistiikkapuolella. Yhtiö kommentoi, että valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden saaminen etenkin Venäjän tuotantolaitokselle on vaikeutunut (ts. ei tehdä kauppaa sanktioiden alla olevien toimittajien kanssa ja osa toimittajista tehneet periaatepäätöksiä olla operoimatta Venäjällä), mikä ymmärryksemme mukaan on konkretian tasolla tarkoittanut sekä reippaasti nousseita materiaalikustannuksia että uudelleenjärjesteltyä logistiikkaa. Luonnollisesti myös renkaiden vieminen pois Venäjältä on käynyt aiempaa vaikeammaksi. Yhtiön kertoman perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että merkittävästi muuttuneissa olosuhteissa toimimiseen on löydetty tarvittavat ratkaisut (mm. Venäjän tuotannon siirrot Suomen kautta Keski-Eurooppaan ja iso osa kassavaroista Suomessa), eivätkä operaatiot ole massiivisia takaiskuja kohdanneet.

Nokian Renkaiden kilpailijoista muun muassa Bridgestone, Continental ja Michelin ovat kertoneet jäädyttävänsä Venäjä-liiketoimintansa väliaikaisesti, kun taas Pirelli on ainakin toistaiseksi jatkanut paikallista toimintaansa. Johdon arvioiden mukaan kilpailijoiden väliaikaiset vetäytymiset yhdistettynä kysynnän ennakoituun kehittymiseen tulee johtamaan tilanteeseen, jossa kysyntä ylittää tarjonnan. Kilpailudynamiikkaa ajatellen tämän taas tulisi arvioimme mukaan tarkoittaa sitä, että riittävää toimituskykyä omaavien valmistajien suhteellinen kilpailukyky paranee ja edellytykset markkinaosuusvoittojen ottamiselle kasvaa. Tässä vaiheessa vuotta ja vallitsevan markkinaympäristön nopealiikeisyys huomioiden mahdollisten markkinaosuusvoittojen kokoluokkien arviointi on kuitenkin lähellä mahdotonta.

Yhtiön yleistä asiakaskäyttäytymistä (pl. varsinainen kysyntä) koskeneet kommentit olivat olosuhteet huomioiden yllättävänkin positiivisia. Käsityksemme mukaan yhtiö on käynyt paljon keskusteluja jakelijoidensa kanssa koskien muun muassa Venäjällä valmistettujen, mutta Suomessa suunniteltujen ja suomalaisen yhtiön toimittamien renkaiden myymiseen mahdollisesti assosioitavia mainehaittoja. Käydyt keskustelut vaikuttavat sujuneen varsin hyvissä merkeissä ja esiin ei ole noussut sen suurempia huolenaiheita. Tätä heijastellen uskommekin, että kategorisesti Venäjällä valmistetuista renkaista kieltäytyvien jakelijoiden lukumäärä on marginaalinen. Toki arviomme mukaan tilanne myös asiakaskäyttäytymisen suhteen on tällä hetkellä normaalia dynaamisempi ja sodan pitkittymisellä voisi hyvinkin olla negatiivisia vaikutuksia asiakkaiden käyttäytymisiin, asenteisiin ja näiden kohtien kautta myös Nokian Renkaiden omaan maineeseen.

Venäjä-riskien hallinta osa pidemmän aikavälin suunnittelua

Yksittäisenä markkinana Venäjä on hyvin vuoristoratamainen, sillä mainion myynti- ja kannattavuuspotentiaalin vastaparina on ajoittaiset liki katkeamispisteeseen ajautumiset. Tämän on historiakin paikoin melko karvaalla tavalla osoittanut. Tästä ja Nokian Renkaiden omasta tämänhetkisestä rakenteesta johtuen puhelun kenties mielenkiintoisin kysymys koski mielestämme yhtiön ajattelua Venäjä-riskien pidemmän aikavälin hallinnasta. Yhtiö kertoi, ettei se halua luopua Venäjän tuotantolaitoksen tuomasta kilpailukyvystä, mutta pohtivansa säännöllisesti keinoja tuotantolaitosverkostonsa laajentamiseen ja liikevaihdon maantieteellisen kertymän tasapainottamiseen. Tuotantolaitosverkoston laajentamisen selkein keskipitkän aikavälin keino on luonnollisestikin Daytonin ja Nokian tuotantolaitosten kapasiteettien kasvattaminen. Pitkällä aikavälillä puolestaan neljänteen tuotantolaitokseen investoiminen voisi tietyin reunaehdoin (mm. investoinnin koko, sijainti ja sijoitetun pääoman tuottopotentiaali) olla järkevä valinta ja arviomme mukaan tämä voisi tapahtua joko puhtaana greenfield-liikkeenä tai jonkinlaisena yhteisyritysharjoituksena. Liikevaihdon maantieteellisen kertymän tasapainottamisessa onnistuminen on sen sijaan riippuvainen Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan kasvustrategioiden suunnitelmien mukaiselle etenemiselle.