Pihlajalinna järjesti maanantaina erittäin mielenkiintoisen analyytikkopuhelun, jossa käytiin läpi yhtiön viime kuukausien vilkasta uutisvirtaa (tulosvaroitus, hammasklinikoiden divestointi ja muutosneuvottelujen alkaminen). Yhtiö valotti myös hyvinvointialueiden käynnistymisen alustavia vaikutuksia sen liiketoimintaan. Yhtiön kommentit olivat pääosin positiivisia ja linjassa odotustemme kanssa, emmekä ole tehneet ennustemuutoksia. Tarkastelemme näkemystämme seuraavan kerran Q4-raportin julkaisun yhteydessä (17.2.), kun yhtiön vuoden 2022 tulosluvut ja vuoden 2023 ohjeistus ovat tiedossa.  

Kysyntä on edelleen korkeaa, mutta sairauspoissaolot tuovat haastetta

Terveyspalveluiden kysyntä on edelleen vahvaa, lukuun ottamatta sitä, että vertailukausien tulosta merkittävästi nostaneet koronatestit ovat hiipuneet. Yhtiö ei ole kommentoinut yhtä suorasanaisesti kuin Terveystalo sitä, että pandemian aikana merkittävästi kasvaneet etäpalvelut olisivat lisänneet sen myynnissä matalampikatteisten lyhyempien hoitoketjujen osuutta. Uskomme näin ainakin jossain mittakaavassa käyneen myös Pihlajalinnalla etenkin laboratoriodiagnostiikan osalta Q3:n vaisun tuloskehityksen perusteella. Toki myös Pohjola-Sairaalan tulo osaksi yhtiön leikkaustoimintaa on samalla tukenut selvästi yhtiön pidempien hoitoketjujen osuutta.  

Pohjola-Sairaala on aiempien kommenttien perusteella päässyt jo plusmerkkiseen oikaistuun tulokseen, mikä antaa hyvät lähtökohdat jatkaa kannattavuuden parantamista volyymien noston kautta. Yhtiö on tehnyt edelleen aktiivisesti töitä kyetäkseen kasvattamaan palveluiden tarjontaansa. Pohjola-Sairaalaan on rakennettu lisää vastaanottohuoneita ja sen palveluntuotantoon pyritään saamaan lisää ammattilaisia ja uusia erikoisaloja. Myös päivystystoiminnan laajentamiseen on panostettu merkittävästi ja hiljattain Turussa avattiin uusi päivystys ja sama tehtiin jo syksyllä Tampereella.    

Yhtiö kävi myös läpi marraskuussa annettuun tulosvaroitukseen johtaneita syitä ja merkittävät tekijät taustalla ovat olleet kuluinflaatio ja myös henkilöstön normaalia korkeampien sairauspoissaolojen jatkuminen. Kuluinflaation osalta merkittävä komponentti on ollut se, että mm. toimipisteiden vuokrat ovat nousseet indeksikorotusten myötä. Yhtiö vaikutti kuitenkin luottavaiselta, että mm. vuoden alusta tehdyt hinnankorotukset yritysasiakkaissa taklaavat tätä ongelmaa ja kommenttien perusteella hinnankorotukset on otettu vastaan ymmärtäväisesti. Henkilöstön palkkojen osalta vuoden 2023 osalta ennakoidaan edelleen maltillista 1,9 %:n korotusta.   

Kannattavuutta ja taseen tunnuslukuja parannetaan aktiivisesti eri toimilla

Hammasklinikoiden kauppahintaa ei edelleenkään paljastettu, mutta noin 16 MEUR:n liikevaihdon viime vuonna tehneiden operaatioiden kannattavuus oli kommenttien perusteella nollan tuntumassa, mikä oli linjassa aiempien arvioidemme kanssa. Arviolta Q1:n lopussa tapahtuva divestointi parantaa siten hieman yhtiön suhteellista kannattavuutta ja samalla kaupasta vapautuu jonkin verran pääomia, jotka parantavat taseen tunnuslukuja. Yksin suunterveyden divestoinnilla ei kuitenkaan päästä yhtiön viime kvartaaleina ylittyneiden velkakovenanttien alle ja yhtiö tarvitsee myös muita toimia kannattavuutensa parantamiseksi. Muutosneuvottelut ovat tärkeä työkalu kannattavuuden parantamisessa. Niistä tavoiteltujen säästöjen tarkempaa mittakaavaa ei kuitenkaan ymmärrettävästi avattu neuvotteluiden ollessa vielä alussa. Myös palveluverkoston tasapainottaminen, palveluiden hinnoittelu ja yritysjärjestelyjen synergiahyötyjen toteuttaminen jatkuvat. 

Sote-markkina isossa murroksessa 

Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on käynnistynyt kommenttien perusteella hyvässä hengessä. Julkisen puolen pitkien kiireettömien leikkaushoitojonojen purkuun liittyviä tilauksia on käsityksemme mukaan alettu nähdä kuitenkin vasta Jokilaakson sairaalassa, joka on Pihlajalinnalle ulkoistettu julkinen erikoissairaanhoidon yksikkö. Hallitus on kuitenkin käymässä neuvotteluja 700 MEUR:n lisärahasta pandemian jälkeiseen hoitojonojen purkuun ja tämä todennäköisesti tietäisi toteutuessaan lisätilauksia yksityisille toimijoille. 

Rauhoittava tieto oli myös se, että hyvinvointialueet ovat ainakin toistaiseksi jatkamassa Pihlajalinnan kokonaisulkoistuksia pääosin nykymuodossaan. Merkittävä ero tulee olemaan kuitenkin se, että vuoden 2023 alusta Pirkanmaan hyvinvointialue on ottamassa omaan palvelutuotantoonsa Pihlajalinnan sen alueella tuottamien kuntaulkoistusten vaativan ja kiireellisen erikoissairaanhoidon. Tällä kerrottiin olevan reilun 20 MEUR:n negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihtoon. Käsityksemme mukaan tulosvaikutus jää kuitenkin suhteellisen matalaksi ja samalla se pienentää ulkoistustoiminnassa olevaa hyvin volatiliteettia kustannuskomponenttia. Tämä johtuu siitä, että vaativa erikoissairaanhoito on hyvin kallista, ja ajoittain väestövastuulla tuotetuissa palveluissa vakavasti sairastuneita ihmisiä on ollut enemmän ja välillä vähemmän. STM vapautti hiljattain myös koronarokotukset yksityisille toimijoille, ja Pihlajalinna aloittaa koronarokotukset THL:n ja STM:n linjausten mukaisesti tammikuun lopussa ja tässä ensisijaisena kohderyhmänä ovat työterveysasiakkaat.