Rakentamisen tilastot ja ennusteet osoittavat entistä vahvemmin heikkenemisen merkkejä
Tilastokeskus julkaisi tiistaiaamuna rakennus- ja asuntotuotantoa kuvaavia lukuja syyskuulta ja lukujen perusteella rakentaminen on Q3:een mennessä jatkanut alkuvuonna nähtyä hidastumistaan. Syyskuun luvut olivat jopa odotettua isompi pettymys. Myös Forecon antoi eilen uudet markkinaennusteensa rakentamisen markkinoille ja tarkemmin konevuokrausalalle. Forecon ennustaa nyt rakentamisen määrän laskevan ensi vuonna 1,2 %, kun muut ennustelaitokset ovat indikoineet noin nollan ympärille jäävästä rakentamisen kasvusta. Olemme ennusteissamme ja näkemyksessämme kallellaan enemmän Foreconin ennusteiden kanssa ja odotamme myös hidastumisen olevan odotettua voimakkaampaa.
Rakennusluvissa nähty jyrkkää laskua
Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärässä oli heinä-syyskuussa 25,4 %:n lasku vuodentakaiseen nähden, kun lupia myönnettiin 5,8 miljoonaa kuutiometriä (7,8 milj. m3 Q3’17). Myös kappalemääräisesti lupia myönnettiin viime vuotista ajanjaksoa vähemmän ja lasku oli laaja-alaista rakennustyypistä riippumatta. Selvästi eniten väheni kuitenkin liike- ja toimistorakennusten aloitukset, missä laskua oli jopa 44 % Q3’17 tasosta. Isojen hankkeiden väheneminen on näkynyt koko vuoden rakentamisen luvuissa, mutta vähitellen nyt myös asuinrakentamisessa, jossa nähtiin noin 37,5 %:n laskua Q3’17 tasosta. Asuinrakentamisen talotyypeittäin katsottuna kaikkien aloitukset laskivat, mutta merkittävintä, yli 50 %:n laskua, nähtiin viime vuosina voimakkaassa kasvussa olleissa kerrostaloasunnoissa. Aloitukset kerrostaloissa ovat kuitenkin selvästi yli vielä kuviosta nähtävän historiallisen keskiarvon. Liike- ja toimistotilojen sekä julkisen rakentamisen luvat ovat laskeneet jo kuviosta päätellen alle historiallisen keskitason, mutta näkemyksemme mukaan vielä ei olla nähty selkeää parantumista näkymissä, eikä lasku selvästi lähemmäksi vuoden 2015 tasoja olisi yllätys. Isot kauppakeskushankkeet ja esimerkiksi sairaalahankkeiden aloitukset ovat tukeneet kasvua viime vuosina, eikä vastaavia projekteja ole nyt näköpiirisissä. Nyt varsinkin eduskuntavaalien lähestyessä julkisen rakentamisen määrän voi odottaa hiljenevän ja infrarahoituksen vähentyessä seuraavina vuosina selvästi, voi luvissa odottaa laskun jatkuvan myös muun kuin asuinrakentamisen osalta.
Aloituksissa kasvu alkaa hiipumaan
Rullaavan 12kk summan mukaan rakentamisen aloituksissa nähtiin kappalemääräisesti kaikissa rakennuksissa noin 16 % nousua vuodentakaiseen verrattuna, mutta tilavuudella mitattuna kasvu on hiipunut 0 %:iin, joka kertoo edelleen pienempien asuntojen ja tilojen rakentamisesta. Asuinrakentamisessa aloitukset ovat kappalemääräisesti noin 20 % viimevuotista vielä korkeammalla, mutta tulevat lopulta seuraamaan lupien laskua alemmas. Kappalemääräisesti aloitukset näyttäisivät nykyisellä tahdilla tänä vuonna kokonaisuudessaan asettuvan noin 44 000 asuntoon, joka olisi viime vuoden tasolla (noin 44 000 vuonna 2017). Kerrostaloissa aloitukset näyttäisivät tänä vuonna asettuvan noin 34 000 asuntoon, kun viime vuonna päästiin noin 33 000 kerrostaloasuntoon. Ennustelaitokset ovat suhteellisen linjassa näihin ennusteissaan.
Foreconin ennusteissa rakentaminen kääntyy negatiiviseksi ensi vuonna
Forecon julkisti eilen uusimmat ennustepäivitykset Suomen rakennusmarkkinoille ja näkymät eivät ole muuttuneet merkittävästi. Forecon ennustaa rakentamisen määrän kasvavan tänä vuonna BKT:n kanssa suunnilleen samaa noin 2,8 %:n tahtia. Vuonna 2019 rakentaminen alkaa hidastaa myös Suomen talouskasvua Foreconin ennustaessa kasvun vaipuvan 1,2 % negatiiviseksi.
Kasvua tänä vuonna ajaa etenkin vahva asuntorakentaminen (+10 % YoY), joka kääntyy ensi vuonna ennusteiden mukaan kuitenkin selvään laskuun (-6 %). Aloituksia Forecon ennustaa asuntorakentamisessa olevan tänä vuonna noin 42 500 kappaletta, josta laskua viime vuoteen olisi noin 2 %, mutta vuonna 2019 lasku olisi aloituksissa jo yli 16 % (35 000-36 000 asuntoa). Toimitilarakentamisessa hyvä talouden kehitys on kasvattanut volyymeja viime vuosina ja myös piristänyt hieman toimitilarakentamisen aktiviteettia vuoden toisella puoliskolla. Forecon ennustaa toimitilarakentamisen kasvavan vielä vuonna 2018 noin 3 %, mutta kasvu hidastuu reiluun 1 %:iin vuonna 2019. Aloitukset ovat toimitiloissa lisääntymässä noin 5 %:lla viime vuodesta, mikä tukee ensi vuoden plussalla pysyvää volyymikasvua. Korjausrakentamisessa viime vuosi oli yllättäen kasvun osalta negatiivinen, mutta tänä vuonna sen odotetaan palaavan noin 2 %:n kasvuun etenkin asuntojen korjausten lisääntyessä. Infrarakentamisen osalta tilanne näyttää edellisvuosia synkemmältä, kun eduskuntavaalien lähestyessä julkisia päätöksiä jää pöydille ja valtion infrabudjettia tullaan leikkaamaan. Tämä johtaa Foreconin ennusteen mukaan noin 5 %:n volyymin laskuun vuonna 2019 tämän vuoden kasvun jäädessä nollan pintaan.
Rakentamisen näkymät kokonaisuudessaan ovat heikentyneet koko vuoden ja ainoastaan toimitilarakentaminen ja korjausrakentamisen odotetaan pysyvän kasvun puolella ensi vuonna. Tilanteen jäähtyminen on odotettua ja jopa toivottua kustannuspaineiden sekä resurssien saatavuuden kannalta, mutta laskun syvyys mietityttää myös ennustelaitoksia. Ennustelaitoksista suurin osa näkee normalisoitumisen olevan kuitenkin hidasta ja hallittua. Näkemyksemme mukaan asuinrakentamisen kestävä taso pitkällä aikavälillä on lähempänä 25 000-30 000 asuntoa vuosittain, jonka alapuolelle lasku lyhyellä aikavälillä on myös näkemyksemme mukaan todennäköistä. Pitkän aikavälin tasolle palautuminen tarkoittaisi nykyiseltä tasolta aloitusmäärillä mitattuna noin 40 %:n laskua. Muun uudisrakentamisen osalta emme näe muutoksien olevan niin suuria, mutta talouskasvun hidastuminen vaikuttaa heikentävästi mielestämme varsinkin vuoden 2020 aktiviteettiin. Infran osalta politiikalla on ollut iso vaikutus ja odotuksissamme laskuvauhti vuoden 2019 jälkeen hidastuu.
Seuraamistamme yhtiöistä Lehto, SRV ja YIT ovat mukana uudisrakentamisen kohteissa. Asuntorakentamisen lasku vaikuttaa yhtiöihin selkeästi, mutta yhtiöillä aloitukset ja asuntojen valmistumiset eroavat toisistaan, eikä välttämättä seuraa markkinaa suoraan. Esimerkiksi SRV:llä valmistuu ensi vuonna selvästi enemmän asuntoja kuin viime ja tänä vuonna, kun taas YIT:llä vuosi 2019 on heikompi Suomen asuntomarkkinoilla. Lehdolla kasvu tulee jatkumaan myös ensi vuonna jo nyt aloitettujen asuntojen perusteella, mutta edellisvuotta hitaampana. Kääntyvä sentimentti alkaa kuitenkin vaikuttaa etenkin asuntojen kysyntään ja sitä myötä myös ennakkomarkkinointiin, joka aiheuttaa epävarmuutta yhtiöiden aloituspäätöksiin. Alueelliset erot ovat suuria ja pääkaupunkiseudulla sekä yliopistokaupungeissa tarvetta vielä löytyy, mutta kilpailu hyvistä tonteista kiristyy. Constin ja korjausrakentamisen markkinanäkymät ovat suhteellisen vakaat, mutta kustannusten nousu ja projektihaasteet jarruttavat yhtiön kehitystä. Syklin käänteen ja eri segmenttien näkymien epävarmuus on laskenut sektorin arvostustasoa alemmas eikä siinä voi nähdä selkeätä parantumista lyhyellä aikavälillä, sillä talouskasvun kiihtyessä kustannukset nousevat edelleen, mikä rokottaa kannattavuutta, mutta kasvun nopea hidastuminen taas heikentäisi tulevaisuuden ennusteita. Osalla yhtiöistä on myös suuret tuloskasvuodotukset seuraaville vuosille ja näiden arvostustaso on hyvin herkkä muutoksille ensi vuoden näkymissä.
Konevuokrausalalla kasvun ennustetaan jatkuvan
Konevuokrausmarkkinan volyymin Forecon ennustaa jatkavan kasvuaan tänä vuonna noin 5 %:n tahtia hyvänä jatkuneen rakennusaktiviteetin seurauksena ja vuokrattujen rakennuskoneiden osuuden kokonaismarkkinasta kasvaessa noin 51 %:iin vuonna 2018. Ensi vuonna kasvu on vielä Foreconin ennusteen mukaan noin 3 % toimitilarakentamisen aktiviteetin tukiessa hidastuvaa asuinrakentamisen vuokrausta. Ennustamme seuraamiemme Cramon ja Ramirentin tuloskasvun hiipuvan selvästi lähivuosina ja kasvun olevan Suomessa Foreconin ennusteita matalampaa. Ramirentin osalta tänä vuonna kasvu on ollut Suomen osalta heikkoa ja hiipui Q3:lla nollakasvuun. Cramo taas totesi viime tulostilaisuudessa kasvun tasaantuvan huomattavasti Suomen osalta. Molemmat toimijat ovat näkemyksemme mukaan kohdanneet kiristyvää kilpailua pienemmiltä toimijoilta, joka näkyy myös markkinoita alhaisempien kasvulukujen muodossa.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille