Sammon osakkuusyhtiö Nordea (Sammon omistus 19,87 %) julkaisi aamulla Q3-tuloksensa, joka jäi markkinaodotuksista selvästi isojen alaskirjausten vuoksi. Itse tuloksen sijaan päähuomio raportissa kohdistui uusiin taloudellisiin tavoitteisiin sekä osinkopolitiikkaan. Etenkin ensi kevään osinkopäätös oli markkinoille selkeä pettymys ja osinkokäyrässä vauhtia lähdetään hakemaan selvästi odotuksia alempaa. Yhtiön osakekurssi on todennäköisesti paineessa tänään.

Nordean liiketoiminnan tuotot laskivat prosentilla 2085 MEUR:oon ollen linjassa Bloombergin konsensuksen 2102 MEUR:n kanssa. Korkokate 1083 MEUR (+1 %) ja palkkiotuotot 756 MEUR (+2 %) olivat molemmat linjassa markkinaodotusten kanssa. Lainavolyymit (+ 1 %) ja hallinnoitava varallisuus (+2 %) kasvoivat Q3’19:lla maltillisesti edelliskvartaalista, mikä on mielestämme positiivista. Yhtiön operatiiviset kulut olivat 1161 MEUR jääden hieman markkinaodotuksia 1217 MEUR alemmas. Yhtiö kirjasi Q3:lle kertaluontoisia eriä yhteensä lähes 1,3 miljardin euron edestä liittyen IT-järjestelmien alaskirjauksiin, luottotappioiden lisävarauksiin sekä uudelleenjärjestelyihin. Ruman alaskirjauksen seurauksena raportoitu EPS painui tappiolle (Q3’19: -0,08 euroa). Kertaeristä puhdistettu EPS (0,17 euroa) oli linjassa konsensusodotusten kanssa (0,16 euroa).

Nordea julkaisi myös päivitetyt taloudelliset tavoitteensa vuodelle 2022. Yhtiö tavoittelee 10 %:n oman pääoman tuottoa ja 50 %:n kulu-/tuottosuhdetta (Q1-Q3’19 oik: 8,4 % ja 56 %). Mielestämme tavoitteet ovat realistiset ja ne helpottavat markkinaa hahmottamaan yhtiön tulevaa potentiaalia. Käytännössä tavoitteet vaativat toteutuakseen merkittäviä kustannussäästöjä. Nordea kertoi myös ensi vuoden kulutavoitteen olevan alle 4,7 miljardia euroa (2018: 5,05 miljardia) ja käytännössä tulemme loppuvuonna näkemään merkittäviä uudelleenjärjestelyjä, joihin Q3-tuloksessa tehtiin jo varauksia. Näkemyksemme mukaan uudet taloudelliset tavoitteet sekä kuluohjeistukset ovat kohtuullisen hyvin linjassa markkinaodotuksien kanssa. Mielestämme on tärkeää, että tuloskäänne ei enää nojaa markkinan elpymiseen, vaan painopiste siirtyy yhä voimakkaammin kulujen puolelle.

Pääomavaatimusten osalta Nordea pyrkii ylittämään viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 1,5-2,0 %:lla (voimassa 1.1.2020), kun aiempi tavoite oli 0,4-1,2 %. Osinkopolitiikan osalta Nordea pyrkii jatkossa jakamaan 60-70 % tuloksestaan osinkoina ja yhtiö arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajilleen. Vuodelta 2019 yhtiö tavoittelee 0,40 euron osinkoa. Markkina odotti Nordealta 0,485 euron osinkoa ja näin ollen osinko on selkeä pettymys. Omien osakkeiden osto osana voitonjakoa on mielestämme yllättävä ratkaisu, sillä pääomistaja Sampo joutuu käytännössä myymään Nordeaa samaa tahtia kuin Nordea ostaa omia osakkeita (Sampo ei halua ylittää 20 %:n omistusrajaa). Uutta osinkopolitiikkaa voidaan pitää kokonaisuutena pettymyksenä, sillä Nordea luopuu tavoitteestaan kasvattaa osinkoaan vuosittain. Ottaen huomioon, että osingon kanssa lähdetään hakemaan vauhtia selvästi odotuksia alempaa, olisi tavoite osingon vuotuisesta kasvusta ollut enemmän kuin tarpeen. Uusi osinkopolitiikka tulee kasvattamaan entisestään epävarmuutta Nordean osinkoon liittyen ja näemme markkinan ennusteissa laskupaineita.

Sammon kannalta Nordean tavoitteet ja uudet osinkolinjaukset ovat myrkkyä. Nordean osingon lasku aiheuttaa merkittävän loven Sammon vuotuiseen osinkovirtaan. Näkemyksemme mukaan Sampo ei kykene tätä lovea paikkaamaan muilla operatiivisilla yksiköillä ja yhtiö joutuu turvautumaan yhä suuremmissa määrin taseeseensa pitääkseen osinkonsa kasvussa. Palaamme Sampoon tarkemmin Q3-ennakkokommentissamme ensi viikolla, mutta on selvää, että myös markkinan Sammon osinkoennusteet tulevat edelleen olemaan paineessa Nordean myötä.