Suomen hallitus ilmoitti perjantaina eroavansa, sillä sote-uudistusta ei ehditä viemään läpi ennen uusia eduskuntavaaleja ja uuden hallituksen valintaa. Sote-uudistuksen läpimenoaika siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja uusi hallitus todennäköisesti laittaa sen sisältöä jälleen uusiksi. Tämä luo epävarmuutta julkisesti rahoitetun markkinan avautumisen aikataulujen ja ehtojen ympärille yksityisten palveluntuottajien kuten Pihlajalinnan ja Terveystalon näkökulmasta. Uutisen mukanaan tuoma epävarmuuden kasvu sai yhtiöiden kurssit loivaan laskuun. Uutisen lopullinen vaikutus yhtiöiden arvoon muodostuu näkemyksemme mukaan kuitenkin vasta sen kautta, miten kunnat reagoivat uutiseen.
Sote-uudistuksen siirtyminen seuraavan hallituksen vastuulle ei tullut meille suurena yllätyksenä, sillä viimeinen täysistunto, jossa sote-uudistus olisi voitu hyväksyä ennen eduskuntavaaleja, olisi ollut 15.maaliskuuta 2019, joten jo 10 vuotta vatvotun uudistuksen aikatauluhaasteet olivat ilmeisiä. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. Mielipidekyselyiden mukaan seuraavan hallituksen pääministeripuolue olisi SDP ja arviomme mukaan SDP laittaa sote-uudistuksen sisällön jälleen uusiksi, sillä se on oppositiossa vastustanut nykyistä mallia, mikä luo sisältöön jälleen epävarmuutta ja samalla sote-uudistuksen läpimenoaika siirtyy hamaan tulevaisuuteen.
Julkisen talouden kestävyysvaje on rakenteellinen ongelma ja taloudelliset realiteetit julkisen terveyden huollon tehostamiselle säilyvät (tuli sotea tai ei). Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijat tulevat arviomme mukaan edelleen ottamaan julkisen sektorin kustannuspaineiden takia alati isomman osan julkisesti rahoitetusta markkinasta itselleen. Tällä hetkellä julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun terveyden huollon osuus kokonaismarkkinasta on 4 %. Sote-uudistuksen toteutumisella, sisällöllä ja aikataululla on merkitystä sille, miten nopeasti ja hallitusti se tapahtuu. Käsityksemme mukaan sote-uudistuksen lykkääntyminen on jo aiemmin aiheuttanut turhautumista taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien keskuudessa. Sote-uudistuksen lykkääntyminen selvästi eteenpäin voi arviomme mukaan jopa kiihdyttää joidenkin kuntien halukkuutta ulkoistaa sote-palveluitaan yksityisille palveluntuottajille epätietoisuuden ja heikkenevän taloustilanteen pakottamana.
Kuntien kokonaisulkoistukset ovat aikaisemmin olleet mm. Pihlajalinnan suurimman kasvun lähde ja ne ovat olleet yhtiölle viime vuosina hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Myös Terveystalo on 2019 vuoden alussa toteutetun Suomen Attendon Terveyspalveluiden oston myötä noussut vahvaksi toimijaksi kuntakentässä (mm. 8 kuntien kokonaisulkoistusta). Kokonaisulkoistusten markkina on ollut jäissä 2016 heinäkuussa voimaan tulleen ulkoistuksia ja investointeja rajoittavan väliaikaislain (548/2016) myötä. Laki on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka ja nykyisellään kunnat saavat ulkoistaa yksityiselle sektorille enintään 30 % omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Arviomme mukaan paine kuntaulkoistuksia rajoittavan väliaikaislain poistamista kohtaan lisääntyy kuntien suunnalta. Tämän skenaarion toteutuessa se olisi positiivinen ajuri Pihlajalinnan sekä Terveystalon osakkeille. Jos väliaikaislaki säilyy, pidämme hyvin todennäköisenä, että yksityisten toimijoiden ja kuntien kanssa käytävät keskustelut erilaisista ulkoistusvaihtoehdoista kiihtyvät jälleen nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Julkisen markkinan avautuminen tarkoittaa uutta potentiaalista asiakasvirtaa yksityisille toimijoille, mikä näkemyksemme mukaan tukee pitkällä tähtäimellä yksityisten palveluntuottajien kannattavuutta liikevaihdon kasvun ja kapasiteetin käyttöasteiden parantuessa. Uutisen lopullinen vaikutus Pihlajalinnan tai Terveystalon osakkeelle muodostuukin sen kautta, miten perus- ja terveydenhoidon palveluiden järjestämisestä tällä hetkellä vastuussa olevat kunnat reagoivat uutiseen.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille