Sotelakipaketin käsittely eduskunnassa alkaa maanantaina
Sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkinoiden uudistukseen tähtäävä lakipaketti (”soteuudistus”) siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Lakipaketti oli viime kuukaudet lainsäädännön arviointineuvostosta tarkasteltavana ja valtioneuvosto antoi sille eilen hyväksynnän. Sotepaketin lopulliseen sisältöön ja läpimenoon liittyy edelleen epävarmuutta, mutta koska sen lopputulema vaikuttaa merkittävästi siihen tapaan, jolla julkisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuotetaan ja rahoitetaan Suomessa, on prosessin seuraaminen sijoittajan kannalta relevanttia. Käsityksemme mukaan 1600-sivuisen lakiesityksen sisältö ei merkittävästi muuttunut lainsäädännön arviointineuvoston tarkastelussa seuraamiemme yksityisten palveluntuottajien kannalta ja aiempi kommenttimme aiheesta on siten edelleen ajankohtainen ja luettavissa täältä.
Seuraavaksi eduskunta aloittaa keskustelun lakipaketista laajasti eli käy niin sanotun lähetekeskustelun 14. joulukuuta. Jo ennen sitä päävaliokunnat eli sosiaali- ja terveysvaliokunta ja hallintovaliokunta ottavat ensi kertaa tuntumaa lakipaketin käsittelyyn. Prosessin tavoitteena on, että lait tulisivat voimaan loppuvuodesta 2021. Jos paketti hyväksytään, hyvinvointialueiden (maakunnat) valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja hyvinvointialueet aloittaisivat toimintansa 2023 alussa.
Reilusti yli 10 vuotta valmisteltu sote-uudistus on yksi suurimpia hankkeita, mitä Suomessa on koskaan yritetty tehdä. Uudistuksen tarve syntyy siitä, että väestö ikääntyy nopeasti ja vanhemmat ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita. Ihmiset eivät tällä hetkellä saa yhdenvertaisesti sotepalveluita ja niiden tuottamiseen on syntynyt tehottomia toimintatappoja. Nykyistä mallia on lehtitietojen perusteella kritisoitu siitä, että uusi hallintorakenne tuo ensin mittavasti kustannuksia ja hillitsee kustannusten kasvua vasta vuodesta 2031 alkaen.
Kokonaisuutena nykyisen hallituksen sote-uudistus on tähän mennessä kuitenkin edennyt vauhdilla. Aiempien hallitusten sote-esitykset eivät ole saaneet perustuslakivaliokunnan hyväksyntää ja nykyinen malli on pyrkinyt ottamaan huomioon edellisten esitysten ongelmalliset kohdat. Asiantuntija-arvioiden mukaan nykyisellä esityksellä onkin paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi, mutta käsityksemme mukaan edelleen mahdollisia juridisia kysymysmerkkejä liittyy etenkin Uudenmaan erityisratkaisuun sekä yksityisten palveluntuottajien ja kuntien ulkoistussopimusten käsittelyyn.
Lainsäädännön arviointineuvoston antamien kommenttien mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen, joka on esityksen tärkein keino uudistuksen tavoitteisiin pääsemiseksi, ei toteudu Uudenmaan erillisratkaisussa. Arviointineuvosto otti kantaa myös lakiesityksen sisältämään ehdotukseen, että eräät sote-palveluiden kokonaisulkoistukset voisi mitätöidä. Sen mielestä kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida. Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia yrityksille. Lisäksi palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi arvioida karkealla tasolla.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille