Tuloskausiennakko Q2’21: Hurja tuloskasvu jatkuu haasteista huolimatta
Helsingin pörssin Q2-tuloskausi kiihdyttää täyteen vauhtiin tällä viikolla. Tuloskauteen lähdetään erittäin positiivisissa tunnelmissa keskimääräisen tuloskasvuodotuksen pysyessä todennäköisesti historiallisen korkealla tasolla ja monien pörssi-indeksien pyöriessä lähellä kaikkien aikojen huippuja. Alkuvuonna erittäin vahva talouskasvu on jo osin osoittanut myös heikkouden merkkejä (pääosin Kiinassa) ja käsityksemme mukaan useat yhtiöt painivat komponenttipulan kanssa, mutta surkeilta Q2’20-vertailutasoilta tulokset tulevat silti parantumaan voimakkaasti. Q2’20-tuloskausi osui koronapandemian pahimpaan aikaan. Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on suhteellisen kireä eikä jätä pettymyksille tilaa, joten pörssiyhtiöillä on painetta yltää korkealle viritettyihin odotuksiin.
Avainasioita tuloskaudella ovat jälleen näkymät ja niiden kehitys. Vuoden 2021 kehityksen arvioimista vaikeuttaa edelleen koronapandemian kehitys sekä sen todennäköisesti aiheuttamat muutokset kuluttajakäyttäytymisessä. Tietyillä sektoreilla (kuten ravintolat, tapahtumat ja matkustaminen) odotetaan edelleen koronarajoituksien päättymistä kuin kuuta nousevaa. Vaikka kyse on osittain kertyneiden säästöjen purkautumisesta, samalla kulutus siirtynee osin pois viime vuoden voittajatrendeistä (kuten ”kotoilutrendi”). Tämän siirtymän voimakkuutta on kuitenkin edelleen vaikea ennustaa, mutta osittain tätä on todennäköisesti jo nähty. Uudet koronavariantit aiheuttavat kuitenkin edelleen ongelmia, mikä on heittänyt kapuloita rattaisiin talouden laaja-alaisen elpymisen suhteen.
Tulokset jatkavat voimakkaalla nousukäyrällä, mutta hajonta on poikkeuksellista
Q1-tuloskausi oli selkeä käännekohta koronapandemian aiemmin runtelemassa tuloskasvussa. Operatiivinen tulos kasvoi Q1:llä keskimäärin peräti noin 30 %. Heikolla Q1’20-vertailukaudella (mediaanitulos -13 %) voidaan selittää merkittävä osa täysin poikkeuksellisista lukemista, mutta tulokset kasvoivat merkittävästi myös Q1’19-tasoihin nähden. Koronapandemian sävyttämänä vuonna 2020 tuloskehitys oli alkuvuonna surkeaa, mutta tämän jälkeen kysyntä elpyi ja voimakkaat säästötoimet alkoivat näkyä kannattavuuksissa. Keskimääräisen pörssiyhtiön tuloskehityksen suunta jatkaa siis arviomme mukaan suunnilleen samalla trendillä kuin Q1:llä ja merkittävältä osalta odotetaan suurta loikkaa ylöspäin heikolta vertailukaudelta.
Odotamme seuraamiemme noin 120 pörssiyhtiön keskimääräisen operatiivisen tuloskasvun olleen noin 34 % toisella neljänneksellä. Q2’20-vertailukaudelle, josta tuloskasvua siis laskemme, osui viime vuoden suurin tuloskuoppa ja tuloskasvu oli silloin keskimäärin -18 %. Jos tuloskasvu toteutuisi nyt odotetulla tasolla, Q2’21-tulokset olisivat keskimäärin noin 10 % Q2’19-tasoa korkeammalla. Tulokset eivät ole siis pelkästään elpyneet koronakuopasta, vaan jatkaneet hyvää kasvua koronaa edeltäviltä tasoilta. Korostamme kuitenkin, että tuloskasvudata on Q2:n osalta poikkeuksellisen heikkoa, koska moni Helsingin pörssin yhtiö teki tappiota tai poikkeuksellisen heikon tuloksen Q2’20-vertailukaudella. Alhaisilta tasoilta lähdettäessä pienetkin parannukset ovat helposti prosentuaalisesti suuria. Hajonta tuloskasvussa on poikkeuksellisen suurta, ja mediaaneihin perustuvan datan luotettavuus on tällä jaksolla heikko.
Q2:lla tuloskasvu tulee arviomme mukaan erityisesti liikevaihdon kasvun kautta. Keskimääräisen seurannassamme olevan yhtiön liikevaihto kasvaa ennusteidemme mukaan yli 10 %, mikä ainakin lähihistorian kovimpia kasvulukuja. Tämä johtuu toki pääosin poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta, mutta vetoapua pitäisi tulla myös taloudesta. Voimakkaat valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimet kiihdyttivät alkuvuonna talouskasvua merkittävästi, mikä on tietysti luonut myös kysyntää ja kasvua. Monet Helsingin pörssin yhtiöt ovat lisäksi tehneet yritysostoja, jotka ovat tuoneet lisäksi epäorgaanista kasvua.
Poikkeukselliset kasvulukemat tuovat mukanaan kuitenkin haasteita. Jo alkuvuonna monia yhtiöitä vaivannut komponenttipula on käsityksemme mukaan osalla sektoreista pahentunut.
Q2-tuloskausi on Helsingissä tärkeä
Q2-tuloskaudella julkaistaan myös puolivuotiskatsaukset, mikä nostaa merkittävästi raportoivien yhtiöiden määrää (kaikki eivät julkista Q1/Q3-katsauksia). Toinen neljännes on myös tuloksellisesti tärkeä monille yhtiöille monesti hiljaisen alkuvuoden jälkeen, minkä takia tuloskausi tulee antamaan selvästi alkuvuotta paremman kuvan Helsingin pörssin tämän hetken tuloksentekokyvystä. Olemme jälleen saaneet useita positiivisia tulosvaroituksia, mitkä ovat tietysti rohkaisevia sekä Q2-tuloskauden että loppuvuoden tuloskehityksen suhteen. Näkymät ovat tietysti myös Q2-tuloskaudella tärkein yksittäinen tekijä raporteissa, sillä kurssireaktiot heijastelevat usein ennustemuutoksia.
Odotamme vuoden 2021 keskimääräisen tuloskasvun olevan noin 17-18 % oikaistulla liikevoitolla laskettuna. Ennusteessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edellisestä tarkastelupisteestä (Q1-tuloskauden yhteenveto), mutta lukuja vertaillessa kannattaa huomioida, että yhtiöjoukko on muuttunut (uusia yhtiöitä seurannassa). Toteutuessaan kyseessä olisi yksi Helsingin pörssihistorian parhaista tuloskasvuvuosista, mutta vahvan Q1-tuloskauden jälkeen tämä vaikuttaa realistiselta. Lähtökohdat tuloskasvulle ovat herkulliset, kun talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti, koronapandemian painuvan taka-alalle vuoden edetessä ja yhtiöt lähtevät nousuun tiukoilla kulurakenteilla.
Komponenttipula voi aiheuttaa negatiivisia yllätyksiä ja hinnoitteluvoima korostuu
Yleisesti erittäin positiivisesta tunnelmasta huolimatta tummia pilviäkin tuloskasvun päälle on noussut. Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä komponenttipula, kustannusinflaatio, koronapandemian epävarma eteneminen sekä globaalin talouskasvun kestävyys, erityisesti kun Kiina on jo merkittävästi pienentänyt elvytystään vuoden edetessä. Q1-tuloskaudella moni yhtiö nosti riskiksi myös komponenttipulan, joka uhkasi jo silloin monien yhtiöiden toimituskykyä. Komponenttipula on tällä hetkellä laaja-alainen ja eritasoisia häiriöitä toimitusketjuissa oli myös teollisuudessa laajasti.
Käsityksemme mukaan komponenttipulasta voivat Q2:lla kärsiä erityisesti pienemmät teknologiayhtiöt, jotka eivät ole saaneet riittävästi komponentteja omaa toimituskykyään turvaamaan. Taustalla on koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan lisäksi se, että Kiinassa on haluttu varmistaa erityisesti yhdysvaltalaisten komponenttien saatavuus epävarmassa tilanteessa. Kiinan ”komponenttihamstraus” teki markkinasta tiukan, mikä taas on saanut suuryritykset kasvattamaan omia varastojaan. Suuryritykset ovat perinteisesti vahvemmassa neuvotteluasemassa toimittajien suuntaan, joten tässä ketjureaktiossa heikoimmassa asemassa ovat usein pienet teknologiayhtiöt. Yhtiö- ja komponenttikohtaiset erot ovat kuitenkin varmasti erittäin suuria.
Kulut vedettiin viime vuonna koronan kourissa yleisesti minimiin, ja vuonna 2021 näemme lähes varmasti kustannusinflaatiota tilanteen normalisoituessa. Esimerkiksi TyEL-maksun alennus on poistunut ja oletettavasti lomautuksia on purettu monilla toimialoilla, mikä puskee henkilöstökuluja väkisin ylöspäin. Osalla toimialoista on myös palkkainflaatiota, sillä osaajista on yhä enemmän pulaa. Lisäksi normalisoitumista on odotettavissa monissa muissa kuluerissä kuten matkustamisessa. Raaka-aineiden hinnat nousivat alkuvuonna voimakkaasti, mutta tältä osalta olemme jo nähneet osittaista normalisoitumista. Hinnoitteluvoiman merkitys onkin jälleen merkittävä, mikä on tuntuva muutos toimintaympäristössä erityisesti vuodesta 2020. Kustannusinflaation odotetaan syövän osan pörssiyhtiöiden perinteisesti vahvasta tulosvivusta (kannattavuus nousee liikevaihdon mukana), mutta silti tuloskasvuodotukset ovat poikkeuksellisen korkeita. Odotetun inflaatiopiikin kestävyydestä ei ole tietoa, mutta lähiaikoina hinnoitteluvoiman merkitys tulee silti korostumaan.
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen esimerkiksi ”kotoilutrendin” muodossa, kun kulutuskysyntä siirtyi mm. matkustamisesta ja ravintoloista kotiin. Tuloskaudella kannattaakin edelleen kiinnittää huomiota siihen, miten kestävänä johto pitää vallinnutta kysyntätasoa tai -trendiä. Jos koronapandemia hellittää vuoden edetessä, kulutuskäyttämisessä voidaan jälleen nähdä merkittäviä muutoksia loppuvuonna. Kysyntä voi olla myös poikkeuksellisen epätasaista, sillä esimerkiksi matkustamisessa voi olla patoutunutta kysyntää, joka voi purkautua nopeasti. Esimerkiksi Suomessa on kuitenkin edelleen tiettyjä rajoituksia koronapandemian takia eikä täyttä normalisoitumista todennäköisesti nähdä ihan heti uusien koronavarianttien takia. Tilanne elää kuitenkin koko ajan, ja kyse on usein arvaamattomista poliittisista linjauksista.
Arvostustasot vaativat voimakasta tuloskasvua
Vuonna 2021 arvostuskertoimien on vaikea nähdä enää venyvän pitkäaikaisen korkojen laskun käännyttyä ja rahapolitiikan edetessä todennäköisesti hiljalleen kireämpään suuntaan. Korkojen nostot ovat toki edelleen todennäköisesti kaukana, mutta inflaation kiihtyminen voi hiljalleen heijastua esimerkiksi Fedin arvopaperiostoihin ja sitä kautta markkinoiden likviditeettiin. Reaalitalouden ja tuloskasvun onkin nyt pystyttävä tukemaan pörssiä, mitä myös ensimmäisellä neljänneksellä nähtiin. Odotukset ovat kovat myös Q2:lle.
Puhtaasti keskimääräisiä arvostuskertoimia katsottaessa Helsingin pörssi on tällä hetkellä kallis suhteessa historiallisiin tasoihin. Refinitivin keräämä 12 kuukautta eteenpäin katsova mediaani P/E-luku on yli 17x, kun 2010-luvun mediaanitaso on ollut noin 14x. Tässä on toki huomioitava, etteivät vuoden 2021 tulokset ole täysin ”koronavapaita” - ja markkinat katsovat pandemian yli. Taaksepäin katsovalla toteutuneella tuloksella vastaava P/E-luku oli nyt noin 24x, mikä 2000-luvun selvästi korkein (mediaani reilut 16x). Helsingin kertoimet ovat kuitenkin suorastaan maltillisia Yhdysvaltoihin katsottaessa ja ainakin siedettävällä tasolla, kun niitä verrataan nollakorkoihin.
Tuloskasvuodotuksia on hinnoiteltu osakkeisiin voimakkaasti ja yleinen arvostustaso on selvästi koholla, mutta huomioiden koronapandemian oletettu poistuminen vuoden edetessä, vallitseva nollakorkoympäristö ja sijoitusvaihtoehtojen puute, nykyinen taso ei mielestämme ole vieläkään hälyttävä. On kuitenkin selvää, ettei nykyinen arvostustaso kestä merkittäviä pettymyksiä alkavaan tuloskauteen, korkoympäristöön tai esimerkiksi koronarokotteisiin liittyen. Myös tuloskasvunäkymien täytyy säilyä erittäin positiivisina. Odotukset ovat mielestämme yleisesti jälleen optimistiset ja sentimentti positiivinen, mikä avaa mahdollisuuden myös pettymyksille. Toisaalta, jos yhtiöt pystyvät yltämään odotuksiin, tuloskasvu on nopeaa ja tukee sijoittajien tuotto-odotusta.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille