Tuloskausiyhteenveto Q1: Alkuvuosi sujui pelättyä paremmin
Helsingin pörssin Q1-tuloskauden anti oli valtaosin selvästi odotuksiamme parempaa, vaikka keskimääräinen tuloskasvu kääntyi selvään laskuun koronapandemian negatiivisien vaikutuksien takia. Sekä talouskasvu että tuloskasvu olivat alkuvuonna vahvalla pohjalla ennen koronapandemiaa, jonka voimakkaat haittavaikutukset alkoivat näkyä selkeämmin maaliskuussa. Q2:lla koronan vaikutukset ovat oletettavasti pahimmillaan, kun talous on ollut monin paikoin ”karanteenissa”. Odotamme Q2:n tuloskuopan olevan syvä, mutta suunnan kääntyvän parempaan päin loppuvuotta kohti. Näkyvyys on tällä hetkellä kuitenkin poikkeuksellisen heikko, mitä pahentaa yhtiöiden kyvyttömyys ennustaa omaa tuloskehitystä ja antaa ohjeistuksia vuodelle 2020. Tässä mielessä Q1-tuloskausi olikin tuloksellisesti tyyntä myrskyn edellä, mutta myrskytuhoista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Selvää on kuitenkin, että yhtiö- ja toimialakohtaiset erot tulevat olemaan suuria.
Q1-tulokset olivat pääosin pelättyä parempia
Ilman koronaa Q1:n tuloskehitys olisi todennäköisesti ylittänyt selvästi odotukset, sillä sekä makrodatan että yhtiöiden kommenttien perusteella alkuvuonna maailmantalouden vihreät versot olivat kasvamassa hyvää vauhtia. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti koronan edettyä pandemiaksi. Osa yhtiöistä toki kärsi jo Kiinan karanteenijaksosta, mutta suurimmat vaikutukset tulevat silti Euroopasta, joka on Helsingin pörssiyhtiöiden päämarkkina-alue. Koronapandemian negatiiviset vaikutukset alkoivat pääosin heijastua toimintaympäristöön maaliskuussa (ja vielä pääosin kuukauden jälkimmäisellä puoliskolla), joten Q1:llä vaikutukset olivat vielä rajallisia.
Reagoimme koronaan liian voimakkaasti laskiessamme ennusteita merkittävästi jo Q1:n osalta ja lisäksi vuoden alku oli monille odotettua parempi, minkä ansiosta Q1-tulokset ylittivät pääosin ennusteemme. Vaikka tulokset ylittivät selvästi odotukset, operatiivinen tulos laski kuitenkin -11 % (mediaani, katso myöhempi graafi). Ennusteemme ennen tuloskautta oli -19 % (mediaani Inderesin seuraamista yhtiöistä). Huomionarvoista oli, että indeksin kannalta tärkeimmät yhtiöt pärjäsivät pääosin suhteessa pienempiä paremmin.
Tärkeät sektorit kestivät alkuvuoden pääosin hyvin
Helsingin pörssin suuria toimialoja katsottaessa pääosin syklisiin konepajoihin on liittynyt ehkä eniten epävarmuutta, koska investointeja harkitaan tällä hetkellä varmasti uudelleen. Koronapandemia sekä joillakin sektoreilla (kuten konttiliikenne ja rakentaminen) jo muutoinkin hidastumassa ollut suhdanne näkyivät tilauskertymän mediaanitasolla 13 %:n laskussa (vrt. Q1’19), mutta tilauskertymä ylsi kuitenkin odotuksiin. Muuten konepajojen toteutuneet Q1-numerot hajaantuivat merkittävästi ennusteiden molemmin puolin. Liikevaihto oli selvästi odotusten yläpuolella ja oikaistu liikevoittomarginaali taas odotusten mukainen. Näin ollen liikevaihto oli vielä pääsääntöisesti linjassa Q1’19-tason kanssa, mutta liikevoittomarginaaleissa nähtiin jo selvä pudotus. Viime mainittu johtui pääosin koronapandemian aiheuttamista haitoista ja lisäkustannuksista koko toimitusketjussa. Kannattavuutta rasittivat pula alihankituista komponenteista ja kuljetuskapasiteetista, omien tehtaiden pakotetut alasajot, toiminta vajaalla henkilöstöllä, pääsyn estyminen asiakkaiden projektikohteisiin ja muut vastaavat lieveilmiöt. Q2’20:lle tai koko vuodelle 2020 annettu ohjeistus oli joko väljä (Cargotec, KONE ja Glaston) tai sitä ei annettu ollenkaan, vaan tyydyttiin poikkeuksetta heikkenevästä kysynnästä ja alenevasta suhteellisesta kannattavuudesta annettuihin indikaatioihin.
Metsäsektorin Q1-tulokset olivat kautta linjan odotuksia parempia, kun kustannukset joustivat ennusteita enemmän alaspäin eikä korona haitannut kysyntää tai operaatioita vielä Q1:llä. Lähes kaikissa tuoteryhmissä painuneiden hintojen ja Suomen tehtaiden lakkojen takia hyvät vertailuluvut jäivät kuitenkin kaukaiseksi haaveeksi ja absoluuttisesti tulokset olivat korkeintaan tyydyttäviä. Metsäsektorin myynnistä merkittävä osa päätyy kuluttajien päivittäin käyttämiin tuotteisiin, joten toimiala ei ole ainakaan pandemian alkuvaiheessa suurimpia kärsijöitä. Kokonaisuutena yhtiöiden kommentit tulevaisuudesta olivat kuitenkin hyvin sumuisia sekä epäselviä ja odotettavissa on, että talouden sakkaus rokottaa metsäyhtiöiden kysyntää ja hinnoittelua ainakin jossain määrin lähikvartaaleilla.
IT-palvelusektorin Q1-tuloskausi sujui kautta linjan odotuksia paremmin ja koronan vaikutukset vaikuttavat jäävän ennakoitua lievemmiksi. Yhtiöiden näkyvyys Q2:lle oli suhteellisen hyvä ja tulosten odotetaan olevan vielä terveellä pohjalla. Näkyvyys H2:lle on kuitenkin heikko ja epävarmuus pysyy korkealla. Korona vaikuttaa tällä hetkellä uusmyyntiin ja hinnoissa on tällä hetkellä painetta. Yhtiökohtaiset koronaa lieventävät tekijät ovat selviä liikevaihtomixissä (projektit vs. jatkuva liikevaihto), asiakaskunnassa (yksityinen vs. julkinen jakauma) ja taseessa. Koronakriisin yli katsottaessa näemme IT-palvelusektorin kysyntäfundamenttien kokonaisuutena vahvistuvan monien asiakkaiden digitalisaatioasteen tehdessä tasokorjauksen.
Aina sijoittajia kiinnostavan Nokian Q1 oli linjassa odotusten kanssa ja tulos parani poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Yhtiö eteni suunnitelman mukaisesti suurimpana kipupisteenä olevan Mobile Access -liiketoiminnan haasteiden ratkomisessa. Koronan isku osuu Nokiaan Q2:lla, mutta se jää näillä näkymin lieväksi.
Suurimmat ongelmat keskittyivät odotetusti harkinnanvaraiseen kulutukseen, johon korona iski nopeimmin. Pahiten kärsivät matkailuun liitännäiset (kuten Finnair ja Tallink) ja esimerkiksi ravintolat (Noho Partners), joihin merkittävät rajoitukset iskivät suoraan. Lisäksi esimerkiksi Fiskarsin alkuvuosi oli vaikea, joskin taustalla on myös yhtiön sisäisiä ongelmia. Toisaalta esimerkiksi Verkkokauppa.com suoriutui kvartaalista erittäin hyvin, kun korona ohjasi ostamista yhtiön vahvuusalueelle verkkoon.
Rakennusalan tuloskausi oli helpotus ja kokonaisuudessaan hieman odotuksia parempi. Koronaviruksen epävarmuus ei ollut vaikuttanut Q1:n tuloksiin, mutta näkymät odottivat selvästi hiipuvaa aktiviteettia seuraaville kvartaaleille.
Finanssisektorilla Q1-tulokset kokivat odotetusti ison kolauksen maaliskuussa romahtaneen pääomamarkkinan myötä. Sijoitustuottojen romahduksesta oikaistuna alkuvuosi sujui kuitenkin operatiivisesti sektorilta yllättävän hyvin ja käytännössä kaikki seuraamistamme yhtiöistä ylittivät operatiivisesti ennusteemme. Sektorin näkymät ovat parantuneet kevään mittaan selvästi, kun pääomamarkkina on jatkanut voimakasta elpymistään. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että mikäli markkina ei käänny enää uudestaan laskuun, tulee finanssisektori selviämään kriisistä selvästi pelättyä pienemmin vaurioin.
Q2:lla suurimpia kysymyksiä ovat tuloskuopan syvyys ja elpymisnopeus
Koronapandemian suurimmat vaikutukset ovat edessä Q2:lla, kun voimakkaiden poikkeustoimien takia talouden aktiviteetti on romahtanut ainakin väliaikaisesti. Koronan vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti eri yhtiöiden välillä ja osalla yhtiöistä (esimerkiksi tilaus- tai projektikannan takia) vaikutukset tuloskehitykseen näkyvät merkittävällä viiveellä, mutta valtaosa Helsingin pörssin yhtiöistä tulee näkemään voimakkaan tulospudotuksen Q2:lla. Nykytilanteessa sijoittajia kiinnostaakin erityisesti se, miten syvä Q2:n tuloskuoppa on ja miten nopeasti tulokset voivat elpyä aiemmille tasoille. Ensimmäiseen kysymykseen saamme vastauksen Q2-tuloskaudella, mutta jälkimmäiseen tekijään liittyy epävarmuutta vielä pitkään. Yhtiö- ja toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin erittäin suuria, kun korona muokkaa toimintaympäristöä.
Ennustamme tällä hetkellä operatiivisen tuloksen (oikaistu liikevoitto) laskevan Q2:lla keskimäärin noin 28 %, mutta kehityksessä on todella suuria eroja. Monille yhtiöille Q2-tulos tulee olemaan todella surkea, mutta toisaalta jotkut yhtiöt pystyvät arviomme mukaan jatkamaan tuloskasvua myös myrskyn keskellä. Jälkimmäisen ryhmän yhtiöitä arvotetaan osakemarkkinoilla tällä hetkellä todella korkealle. Vaikeammassa tilanteessa olevien yhtiöiden kannalta kriittistä on se, etteivät yhtiöt kärsi pysyviä vahinkoja. Jos yhtiöt joutuvat vaikealla jaksolla tappioiden kompensoimiseksi esimerkiksi tekemään voimakkaasti osakesarjoja laimentavia osakeanteja tai nostamaan korkeakorkoisia lainoja tappioiden kattamiseksi, sijoittajien tuotto-odotus painuisi myös pidemmällä aikavälillä. Joidenkin yhtiöiden kriisin sietokykyä tullaankin testaamaan tulevina neljänneksinä.
Edessä oleva tuloskuoppa on markkinoilla tietysti hyvin tiedossa, mutta tämän jälkeen kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Odotamme tuloskehityksen kääntyvän selvästi paremmaksi loppuvuotta kohti, mikä on mielestämme selvää talouden rajoitustoimien poistuessa vähitellen. Suurimmasta talouden kuopasta palautumisen jälkeen näkyvyys on kuitenkin poikkeuksellisen heikko, mitä pahentaa yhtiöiden kyvyttömyys ennustaa omaa tuloskehitystä ja antaa ohjeistuksia vuodelle 2020. Näin ollen on edelleen vaikea arvioida miten nopeasti pörssiyhtiöiden tulokset elpyvät, ja mille tasolle ne lopulta päätyvät.
Tällä hetkellä arvioimme keskimääräisen tuloskasvun pysyvän laskussa koko vuoden 2020, mutta trendi kääntyy silti selvästi paremmaksi loppuvuotta kohti. Q2-tuloskaudella näkyvyyden pitäisi parantua merkittävästi, koska silloin suuri osa Helsingin pörssin yhtiöistä pystyy todennäköisesti jo antamaan jonkinlaisia ohjeistuksia loppuvuodelle 2020. Tämä perustuu kuitenkin oletukseen siitä, että koronapandemia pysyy suunnilleen kontrollissa Euroopassa ja voimakkaita rajoitustoimia voidaan purkaa odotusten mukaisesti.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille