Tuloskausiyhteenveto Q1: Nyt tuli tuloskasvua
Helsingin pörssin Q1-tuloskausi oli kokonaisuudessaan erinomainen. Merkit olivat lupaavat jo ennen tuloskautta ja kovaa tuloskasvua osattiin odottaa, mutta mediaani tuloskasvun nousu noin 30 %:n tasolle oli silti selkeä positiivinen yllätys. Silti huomionarvoista oli, että kurssireaktiot jäivät pääosin varsin vaisuiksi tulosylityksiin nähden, mikä kertoi markkinasentimentin olleen alkuvuonna turhankin kuuma. Historiallisen vahvasta tuloskaudesta ei ollut merkittäväksi nousuajuriksi pörssille, kun sijoittajia alkoi samalla huolestuttamaan talouden mahdollinen ylikuumentuminen ja inflaatio.
Koronapandemian kannalta Q1-tuloskausi osui merkittävään käännekohtaan. Niin sanottuun kotoilutrendiin kuuluvat yhtiöt kehittyivät edelleen valtaosin erittäin hyvin, mutta selkeää piristymistä näkyi myös laaja-alaisemmin. Voimakkaiden elvytystoimien ja koronarokotuksien yleistyessä talousnäkymä on laajalti erittäin hyvä, mutta kulurakenteet olivat edelleen poikkeuksellisen alhaalla eivätkä kustannuspaineet näkyneet vielä kannattavuuksissa. Tämän takia on mahdollista, että ensimmäisen vuosipuoliskon tulokset antavat jopa liian ruusuisen kuvan yrityksien tuloksentekokyvystä.
Liiketulokset räjähtivät ylöspäin
Keskimääräisen seurannassamme olevan pörssiyhtiön operatiivinen tuloskehitys oli erinomaista alkuvuonna 2021. Operatiivinen tulos kasvoi Q1:llä keskimäärin noin 30 % ylittäen ennusteemme, jotka nekin olivat historiallisen korkealla 25 %:n tasolla. Heikolla Q1’20-vertailukaudella (mediaanitulos -13 %) voidaan toki selittää merkittävä osa täysin poikkeuksellisista lukemista, mutta tulokset kasvoivat voimakkaasti myös Q1’19-tasoihin nähden. Yhtiöt olivat edelleen pysyneet tiukkoina operatiivisien kulujen suhteen eikä nouseva kustannusinflaatio näkynyt vielä Q1-luvuissa. Kulurakenteet olivatkin erinomaisessa kunnossa samalla, kun loppuvuoden aikana laajalti piristynyt kysyntätilanne tuki liikevaihtoja.
Vaikka koronapandemian aiheuttamat rajoitukset olivat edelleen joidenkin sektoreiden haittana, pääosin epävarmuus oli kaikonnut rokotuksien edetessä ja talousnäkymän ollessa poikkeuksellisen vahva. Tämä nähtiin esimerkiksi konepajojen tilauskertymissä, jotka ylittivät pääosin odotuksemme ja tukevat tulevaisuuden kasvua. Toisaalta vallinneisiin olosuhteisiin on myös osattu sopeutua yhä paremmin. Kokonaisuudessaan tuloskehitys olikin Q1:llä erinomaista, ja Q1:n toteuma tukee myös Q2:n oletettavasti historiallisen korkeaa tuloskasvua. Tässä toki on huomattava, että suurin koronakuoppa tuloksiin osui juuri Q2’20-vertailukaudelle.
Liikevaihdoissa ei vielä suurta hyppyä
Seuraamiemme yhtiöiden liikevaihdot nousivat keskimäärin 3,5 % vaisulta vertailukaudelta. Orgaaninen kasvu oli monille edelleen haastavaa, kun koronapandemian vaikutukset tulevat osittain viiveellä tilaus/projektikannan kautta. Monet pörssiyhtiöt ovat tehneet yritysostoja, mikä vääristää orgaanisen kasvun hahmottamista. Silti myös liikevaihdon osalta positiivisia yllätyksiä saatiin Q1-tuloskaudella selvästi negatiivisia yllätyksiä enemmän.
Kannattavuudet huipputasoilla
Q1-tuloskausi jatkoi edelleen koronapandemian aikana tutuksi tullutta trendiä, jossa keskimääräinen kannattavuus ylittää odotukset. Tällä kertaa kannattavuuksien yleisesti hyvää tasoa osattiin ennakoida, mutta nyt mukaan saatiin paikoin yllättävän hyvin myös tulosvipua liikevaihtojen nousuista. Tulosyllätykset painottuivatkin selvästi positiiviselle puolelle, mutta poikkeuksellisen vahvasta tuloskasvusta huolimatta myös pettymyksiä nähtiin. Yhtiöt olivat pääsääntöisesti pitäneet edelleen kuluruuvit kireällä, ja poikkeusolot jatkuivat esimerkiksi matkustuksen suhteen. Monien yhtiöiden kohdalla kannattavuudet olivat Q1:llä huipputasoilla, mutta loppuvuonna edessä on myös kustannusinflaatiota.
Vaikka keskimääräinen oikaistu liikevoitto kasvoi huimat 30 %, hajontaa oli poikkeuksellisen paljon ja keskimäärin yhtiö ylitti odotuksemme kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä on merkittävä poikkeama normaalissa tilanteessa, mutta poikkeusjaksolla keskimääräinen ennuste oli ainakin kohtuullisen lähellä toteutumaa. Seuraamme tässä operatiivista tulosta eli kertaeristä oikaistua liikevoittoa.
Vuoden 2021 tuloskasvuodotukset saivat lisää uskottavuutta
Tärkein tekijä osakemarkkinoiden kehityksen kannalta ovat näkymät, jotka heijastuvat myös analyytikoiden ennusteisiin. Alkuvuoden aikana annettiin poikkeuksellisen paljon positiivisia tulosvaroituksia, jotka ovat yleisesti harvinaisia näin aikaisessa vaiheessa vuotta. Suomessa yhtiöt antavat yleensä edelleen koko vuoden ohjeistuksia tilinpäätöksien yhteydessä ja muutoksien toimintaympäristössä täytyy olla merkittäviä, jotta muutoksia tehdään jo Q1-tuloskaudella tai sitä ennen. Toisaalta merkittävä osa yhtiöistä antaa yleisluontoisia ohjeistuksia tai näkymiä, joiden ohjaava vaikutus on pieni tai olematon. Silloin ennustemuutokset heijastelevat usein tulospoikkeamaa, joka oli Q1:llä yleensä ylöspäin. Alla olevassa taulukossa on hyvä huomioida, että muutokset kuvaavat tulosjulkistuspäivää - aiemmin annetut tulosvaroitukset eivät näy taulukossa muutoksina.
Tulospäivinä kurssireaktion määräävät yleensä odotetut analyytikoiden ennustemuutokset seuraavalle 12 kuukaudelle. Tuloskauteen lähdettiin kuitenkin korkeilla odotuksilla ja sentimentissä oli poikkeuksellisen hilpeät tunnelmat, olivathan pörssit nousseet monilla markkinoilla uusiin huippuihin alkuvuonna. Kurssireaktiot olivatkin pääosin maltillisia (keskimäärin +0,56 %), vaikka analyytikoiden tulokset ylittivät ja ennusteet kehittyivät mediaanitasolla positiivisesti. Jo aiemmin erittäin korkeat tuloskasvuodotukset lähivuosille nousivat Q1-tuloskaudella edelleen.
Kustannusinflaatio nousi puheenaiheeksi
Yleisesti yhtiöiden kommentit tulevasta olivat edelleen rohkaisevia, mutta Q1-tuloskaudella myös kustannusinflaatio nousi merkittäväksi puheenaiheeksi. Moni yhtiö nosti riskiksi myös komponenttipulan, joka uhkaa jo monien yhtiöiden toimituskykyä. Suurimpia haasteet olivat teknologiateollisuudessa, mutta pula on tällä hetkellä laaja-alainen ja eritasoisia häiriöitä toimitusketjuissa on myös teollisuudessa laajasti. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja myös palkkakustannuksissa on monilla aloilla nousupaineita, joten monet yhtiöt indikoivat kustannusten nousua erityisesti loppuvuodelle. Tämän odotetaan yleisesti syövän osan pörssiyhtiöiden perinteisesti vahvasta tulosvivusta (kannattavuus nousee liikevaihdon mukana), mutta silti tuloskasvuodotukset ovat nyt jopa poikkeuksellisen korkeita. Odotetun inflaatiopiikin kestävyydestä ei ole tietoa, mutta lähiaikoina hinnoitteluvoiman merkitys tulee silti korostumaan.
Erityisesti Yhdysvalloissa makrotaloustilanne on antanut myös ylikuumenemisen merkkejä, mikä on nostanut huolia inflaatiosta ja rahapolitiikan kiristämisestä. Kiinassa elvytystä on jo vedetty takaisinpäin, ja Euroopassa tukipakettien kohtalo on edelleen ainakin osin auki. Kokonaisuudessaan talouden kasvunäkymä on kuitenkin tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä ainakin lyhyellä tähtäimellä, mikä tukee luonnollisesti myös tuloskasvunäkymää. Samalla se nostaa kuitenkin huolenaiheita esimerkiksi korkeiden arvostustasojen kestävyydestä, jos Yhdysvaltain keskuspankki Fed lähtisi suitsimaan markkinoille edelleen virtaavaa likviditeettiä. Tässä mielessä osakemarkkinoilla onkin osin skitsofreeninen tilanne, jossa hyvät talousuutiset tulkitaan huonoiksi.
Rokotuksien suhteellisen hyvä edistyminen on tuonut koronapandemian kulminaatiopisteen eli rajoituksien odotetun päättymisen jo suhteellisen lähelle. Edelleen odotukset kohdistuvat loppukesään ja syksyyn, jolloin valtaosan länsimaiden väestöstä pitäisi olla rokotettu. Epävarmuutta aiheuttavat kuitenkin edelleen monet virusmuunnokset, jotka leviävät osassa maailmaa nopeasti. Rajoituksien päättyminen voi aiheuttaa voimakkaan siirtymän kulutuskysynnässä, jos ihmiset pääsevät esimerkiksi matkustamaan, nauttimaan ravintoloissa ruokaa ja juomaa sekä osallistumaan tapahtumiin. Tätä on kuitenkin erittäin vaikea arvioida, koska pandemian kulkuun liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä ja rajoitusten purkutapa ja -vauhti on edelleen auki erityisesti Suomessa. Tämä asettaa haasteita myös yhtiöille, jotka arvioivat koko vuoden kehitystä mahdollisesti hajanaisesta näkymästä.
Arvostustasot vaativat tuloskasvua
Vuosi 2021 on vuosi, jolloin arvostuskertoimien on vaikea nähdä enää venyvän korkojen laskun käännyttyä ja rahapolitiikan edetessä todennäköisesti ainakin hiljalleen kireämpään suuntaan. Reaalitalouden ja tuloskasvun onkin nyt pystyttävä tukemaan pörssiä, mitä myös ensimmäisellä neljänneksellä nähtiin. Samalla myös paljon puhuttu sektorirotaatio on toteutunut jopa ennakoitua voimakkaampana, kun korkealle arvostetut teknot ovat korjanneet alas ja perinteisempi teollisuus on menestynyt erittäin hyvin.
Puhtaasti keskimääräisiä arvostuskertoimia katsottaessa Helsingin pörssi on tällä hetkellä kallis suhteessa historiallisiin tasoihin. Refinitivin keräämä 12 kuukautta eteenpäin katsova P/E-luku on yli 17x, kun 2010-luvun mediaanitaso on ollut noin 14x. Tässä on toki huomioitava, etteivät vuoden 2021 tulokset ole täysin ”koronavapaita” - ja markkinat katsovat pandemian yli. Taaksepäin katsovalla toteutuneella tuloksella vastaava P/E-luku oli nyt noin 24x, mikä 2000-luvun selvästi korkein (mediaani reilut 16x). Tuloskasvuodotuksia on siis hinnoiteltu osakkeisiin voimakkaasti.
Myös perinteinen P/B-luku on historiallisen korkealla noin 2,5x -tasolla. 2000-luvun mediaanitaso on noin 1,8x eli tällä mittarilla arvostustaso on venytetty merkittävästi. Vaikka P/B-luvun käyttökelpoisuus on hyvin kyseenalainen monissa yhtiöissä, isossa kuvassa se toimii edelleen riskimittarina. Pörssiyhtiöiden hiljalleen muuntautuessa kohti aineetonta omaisuutta ja osaamista, P/B-luvun olisi perusteltua nousta ajan myötä. Toisaalta Helsingin pörssin keskimääräisen ROE-%:n pitäisi silloin nousta, mitä ei ole tapahtunut viime vuosina (2000-luvun keskiarvo 9,2 %). Tällä hetkellä P/B-luku antaa joka tapauksessa varoitusmerkin normaalia korkeammista arvostuksista ja odotuksista.
Kokonaisuudessaan Helsingin pörssin arvostus on selvästi koholla, muttei kuitenkaan kohtuuton. Jos tällä hetkellä ennusteissa oleva tuloskasvu oikeasti toteutuisi, arvostus olisi mielestämme hyvin perusteltavissa. Mielestämme arvostukset vaativat kuitenkin sitä, että rahapolitiikka pysyy elvyttävänä ja nollakorot ovat tulleet jäädäkseen ainakin Euroopassa. Koronapandemian väistyminen on jo hinnoiteltu osakkeisiin, ja yleensäkin osakemarkkinoille on hinnoiteltu varsin optimistinen skenaario. Tämä lisää todennäköisyyksiä siitä, että voisimme nähdä korjausliikkeen mahdollisista vastoinkäymisestä, kuten rahapolitiikan oleellisesta kiristymisestä. Osakkeille on kuitenkin mielestämme edelleen vaikea nähdä realistisia vaihtoehtoja reaalikorkojen pysyessä todennäköisesti edelleen negatiivisina.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille