Suomen työterveyshuollon markkinoilla on tänä keväänä tapahtunut runsaasti yrityskauppoja, joissa mielenkiintoisena erityispiirteenä on ollut se, että monet kunnat ovat myyneet omia työterveysyhtiöitään yksityiselle sektorille. Viimeisen vuoden aikana työterveyshuollon yrityskaupoissa ovat aktiivisesti olleet mukana mm. Terveystalo, Pihlajalinna ja Mehiläinen. Näillä kolmella toimijalla on tällä hetkellä arviomme mukaan yhteensä noin 50 000 työterveyshuollon yritysasiakasta, joiden piirissä on noin 1,3 miljoonaa työterveyshuollon loppuasiakasta. Kelan työterveyshuoltotilaston (2016) mukaan työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 1,83 miljoonaa työntekijää, joten em. yritysten markkinaosuus alkaa olla työterveyshuollossa melko vallitseva. Työterveyshuollon piirissä oli Kelan mukaan 87 % palkansaajista ja työnantajan järjestämän työterveyshuollon hyväksytyt kustannukset olivat 805 MEUR. Arviolta 20 % väestöstä käyttää työterveyshuoltoa perusterveydenhuoltonsa pääasiallisena lähteenä.

Suurimpana toimijana työterveyshuollon markkinoilla loppuasiakkaiden määrällä mitattuna on Terveystalo (700 tuhatta asiakasta), toiseksi suurin on Mehiläinen (410 tuhatta asiakasta), kolmanneksi suurin on Pihlajalinna (180 tuhatta asiakasta) ja neljänneksi suurin on Aava (80 tuhatta asiakasta). Varsinkin Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat onnistuneet kasvattamaan loppuasiakkaiden lukumäärää viimeisen parin vuoden aikana selvästi, kun taas Terveystalon ja Aavan kehitys on ollut maltillisempaa. Asiakasyritysten ja loppuasiakkaiden määristä voi huomata, että Terveystalon ja Mehiläisen asiakasyritykset ovat työntekijämääriltään selvästi suurempia kuin Pihlajalinnan tai Aavan asiakasyritykset. Terveystalon ja Mehiläisen asiakasyhtiöiden keskimääräinen henkilöstömäärä on hieman alle 30, kun Pihlajalinnan ja Aavan vastaava luku on hieman alle 15.   

Tänä keväänä tapahtuneissa työterveyshuollon yrityskaupoissa yhdistävä piirre on ollut se, että kunnat ovat myyneet omia työterveysyhtiöitään yksityiselle sektorille. Ajureina ovat olleet arviomme mukaan se, että kunnat eivät koe työterveyshuollon palveluiden olevan niiden ydinosaamista, ne eivät ole pystyneet tuottamaan palveluita riittävän tehokkaasti tai vastaamaan riittävän hyvin kilpailussa pärjäämiselle vaadittuihin investointeihin tai houkuttelemaan riittävästi osaavaa työvoimaa. Kunnallisen työterveysyhtiön asiakasmäärän kasvattamista ulkopuolisille yrityksille rajoittaa usein myös sidosyksikkömääritelmä, jonka perusteella ulkopuolisten asiakkaiden määrää on rajoitettu (tyypillisesti alle 10 %). Isot yksityiset terveydenhuollon toimijat ovat kehittäneet viime vuosina uusia työterveyshuollon palveluita (mm.  puhelin-, digitaaliset-, etälääkäripalvelut ja työterveyshuollon asiakasportaalit yms.), jotka ovat parantaneet asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan tehokkuutta. Julkisen sektorin toimijat eivät ole pysyneet kehityksessä mukana tai pystyneet investoimaan siihen riittävästi ja ne ovat huomanneet, että tässä vaiheessa voi olla hyvä irtautua omistuksista ja saada lisää rahaa kunnan alijäämäiseen budjettiin. Yksityisen sektorin parempi kilpailukyky on myös alkanut näkyä palveluiden tuottamisen hinnassa ja monille yrityksille hyvästä työterveyshuollosta on tullut kilpailutekijä, millä ne houkuttelevat parhaita työntekijöitä itselleen.

 

Pihlajalinnalla oli vuoden 2015 listautumisen aikoihin noin 60 tuhatta työterveydenhuollon asiakasta ja nyt Q1’19:n aikana luku oli noussut yli 180 tuhanteen. Työterveyshuollon asiakasmäärien kolminkertaistuminen on tullut pitkälti yrityskauppojen kautta, mutta laajempi verkosto ja palvelutarjonta ovat auttaneet myös hankkimaan orgaanista kasvua (kuten 2019 alussa alkanut Stora Enson Suomen toimintojen iso työterveyshuollon sopimus). Pihlajalinnan lähiaikojen suurimmat yrityskaupat työterveyshuollon osalta ovat olleet seuraavat:

31.1.2018 Pihlajalinna osti Kymijoen Työterveys Oy:n koko osakekannan Kotkan kaupungilta. Kymijoen Työterveys oli Kymenlaakson suurin työterveyspalvelujen tuottaja ja sen asiakkaina oli noin 1500 yritystä, joissa oli lähes 24 000 työntekijää.

14.12.2018 Pihlajalinna osti Terveyspalvelu Verso Oy:n koko osakekannan sen nykyisiltä omistajilta Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymältä, YL Kapitalilta ja yrityksen henkilöstöltä. Kaupan mukana Verson 17 toimipistettä Pohjois-Savossa siirtyivät osaksi Pihlajalinnan lääkärikeskusketjua. Verson asiakkaina oli kaupan tekohetkellä noin 2600 paikallista yritystä, joissa oli noin 17 000 työntekijää.

17.5.2019 Pihlajalinna osti Raision kaupungin työterveyshuolto Aurinkoristeyksen. Kaupan yhteydessä Raision ja Naantalin kaupunkien, Ruskon kunnan sekä Raision seudun koulutuskuntayhtymän työntekijöiden sekä niiden lakisääteisellä järjestämisvastuulla olevien alueen yrityksille tarjottavien työterveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi Pihlajalinnalle. Aurinkoristeyksellä on noin 650 työterveysasiakasta, joissa on yhteensä yli 6000 työntekijäasiakasta.

21.5.2019 Pihlajalinna osti Kouvolan Työterveys ry:n liiketoiminnan, jonka asiakkaana on noin 70 paikallista yritystä, joissa on yhteensä noin 2000 työntekijää. Kouvolan Työterveys ry:n hallituksen puheenjohtajan kommenttien perusteella nyt oli oikea aika vastata digitalisaation haasteisiin ja kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta liittymällä osaksi vahvempaa kokonaisuutta.

 

Terveystalon kehitys ei työterveyshuollossa ole viime vuosina ollut asiakasmäärän kehityksen perusteella yhtä vahvaa kuin Pihlajalinnalla. Terveystalon listautumisesitteessä (9/2017) kerrottiin yhtiöllä olevan noin 23 400 työterveyshuollon asiakasyritystä ja 689 000 työterveyshuollon loppuasiakasta. Vuosikertomuksessa 2018 yhtiö kertoi työterveyshuollon asiakasyritysten määrän olevan 23 000 ja työterveyshuollon loppuasiakkaiden määrän olevan 670 000. Käsityksemme mukaan tärkein syy vaisulle kehitykselle on ollut Diacor-kaupan jälkeen toteutunut asiakkaiden sopimusten uudelleen kilpailutukset ja osan asiakkuuksista siirtyminen kilpailijoille, mikä näkyi Pihlajalinnan ja Mehiläisen hyvänä asiakaskehityksenä. Terveystalo on kuitenkin saanut tästä huolimatta pidettyä asiakasmäärät lähes ennallaan, mikä on suuressa integraatioprosessissa hyvä suoritus. Terveystalon yritysasiakkaiden liikevaihto kasvoi Attendo-kaupasta oikaistuna Q1’19:llä 6 %, mistä syystä yritysasiakasmyynti per asiakas on jatkanut positiivista kehitystään erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden kasvaneen tarjooman myötä. Vuonna 2019 myös Terveystalo on aktivoitunut julkisen sektorin työterveyshuollon yrityskaupoissa, joidenka myötä asiakasmäärä on arviomme mukana kasvanut noin 700 000 loppuasiakkaaseen.

Terveystalon suurimmat yrityskaupat ovat olleet seuraavat:

16.5.2019 Terveystalo osti Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n, joka on alueensa suurin, työterveyshuollon palveluja tuottava yritys. Työkunto Oy tarjoaa monipuolisia työterveyspalveluita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluille (Eksote), Lappeenrannan kaupungille ja Eksoten muille omistajakunnille. Lisäksi yhtiö tuottaa työterveyspalveluita yrityksille, yrittäjille ja maanviljelijöille. Yhtiöllä on noin 890 työnantaja-asiakasta ja 15 000 työterveyden loppuasiakasta. Kaupan taustalla oli Työkunto Oy:n lääkärirekrytoinnin haasteet, mikä on hidastanut hoitoon pääsyä. Eksote pyrki myös 3,75 MEUR:n velattomalla kauppahinnalla kattamaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) budjetoitua alijäämää.

17.5.2019 Terveystalo osti Työsyke Oy:n Kanta-Hämeessä. Myyjinä olivat Hämeenlinnan kaupunki, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Riihimäen kaupunki, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Hausjärven ja Janakkalan kunnat. Kaupassa siirtyvä työterveyden loppuasiakkaiden määrä oli käsityksemme mukaan noin 12 000.

Q1’17 lopussa Terveystalo osti Diacorin. Kauppa vahvisti Terveystalon verkostoa selvästi erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä Turussa noin 135 000 työterveyden loppuasiakkaalla.

Vuoden 2017 alussa Terveystalo hankki Porin lääkäritalon ja tällä kaupalla yhtiö vahvisti jalansijaansa Porissa ja Raumalla saaden 15 200 työterveyshuollon loppuasiakasta lisää.

 

Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkaana oli vuonna 2018 yhtiön mukaan yli 14 000 asiakastyönantajaa, joiden työterveyspalveluiden piirissä oli yli 390 000 loppuasiakasta. Kasvu on ollut erittäin vahvaa, sillä Mehiläisen 2016 vuosikertomuksessa yhtiön mukaan työterveyspalveluiden piirissä oli noin 9000 yritystä ja noin 310 000 työterveyshuollon loppuasiakasta. Mehiläinen on onnistunut hankkimaan parin vuoden aikana noin 80 tuhatta uutta loppuasiakasta työelämäpalveluidensa piiriin, mikä on yhtiön mukaan ollut yhdistelmä yritysostoja ja orgaanista kasvua. Vuoden 2019 huhtikuussa Mehiläinen osti Pohjola Terveys Oy:n työterveyspalvelut, joka tuottaa työterveyspalveluja noin 800 asiakasyritykselle ja niiden lähes 19 000 työntekijälle. Tämän kaupan jälkeen arvioimme Mehiläisen asiakasyhtiöiden määrän nousseen noin 15 tuhanteen ja loppuasiakkaiden määrän nousseen noin 410 tuhanteen.

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkisyhteisöille ja tarjoaa palveluita niin lääkärikeskuksissa ja terveysasemilla, hammasklinikoilla kuin sairaaloissakin eri puolilla Suomea.