Valuutoista vastatuulta vielä Q2:llakin, BoE:n korkopäätöstä edelsi odotusten vuoristorata
Valuuttakurssien kehitys ja etenkin vahva euro oli teemana usean pörssiyhtiön osavuosikatsauksissa vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Vahva euro on vaivannut valuuttamarkkinoilla vielä Q2:llakin tähän mennessä, tosin kehitys on pitkälti jakautunutta. Euron alkuvuoden ylämäki dollaria vastaan on kääntynyt jo laskuun, ja yhteisvaluutta on vuodenvaihteeseen nähden jopa heikommalla tasolla. Sen sijaan vuodenvaihteeseen nähden euro on vahvistunut ruplaa vastaan yli 8 % ja Ruotsin kruunua vastaan yli 6 % ja näissä valuutoissa ylämäki on jyrkentynyt myös vuodentakaiseen nähden. Kvartaalikehitystä tarkastellessa erot ovat huomattavia: EUR/USD-kurssi on Q2:lla tähän mennessä lähes 11 % korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. EUR/SEK--kurssissa muutos Q2’18 nähden on 7,5 % ja EUR/RUB-kurssissa 18,6 %.
EUR/USD-valuuttaparilla alamäki on ollut yllättävänkin jyrkkää ja pitkälti talousodotusten sekä politiikan ajamaa. Euroalueen talousluvut ovat olleet koko alkuvuoden odotettua heikompia, ja nyt näyttää vahvasti siltä, että loppuvuoden kasvueuforia on takana. Samalla inflaatiopaineet ovat loistaneet poissaolollaan, vaikka Saksan palkkakierroksilla onkin alettu nähdä aitoja merkkejä palkkainflaation kasvusta. Tämä on vähentänyt painetta EKP:n elvytyksen vähentämiselle ja samalla laskenut inflaatio-odotuksia, mikä on painanut euroa. Kun huomioon otetaan lisäksi alkuviikon uutiset siitä, että Italian hallitusneuvottelut ovat kariutuneet ja maassa saattaa olla hyvinkin edessä uusintavaalit kesällä, on poliittinen epävarmuus jälleen mukana valuuttamarkkinalla euroa heikentävänä tekijänä. Dollari on puolestaan saanut tukea USA:n nousseista korko-odotuksista, kun kolme kuluvana vuonna jäljellä olevaa Federal Reserven koronnostoa on noussut markkinaodotuksiin kahden noston rinnalle. Paine EUR/USD-kurssissa voi jatkua läpi Q2:n, mutta odotamme euron loppuvuonna vahvistuvan samalla, kun EKP muuttaa suuntaansa yhä vahvemmin kiristyvän rahapolitiikan kannalle ja viestii mm. arvopaperiostojen lopettamisesta.
Ruotsin kruunun heikkous perustuu osaltaan samoihin tekijöihin kuin eurossa. Alkuvuonna hyvinkin matalaksi jäänyt inflaatio on lisännyt osaltaan jarrua maan keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen osalta. Juurikin ultraelvyttävän rahapolitiikan tuomat lieveilmiöt, kuten selvästi kasvaneet riskit asuntomarkkinoilla, ovat nousseet varjostamaan Ruotsin talouskehitystä. Ruotsin asuntohinnat ovat kääntyneet laskuun pitkän nousun jälkeen, mikä lisää osaltaan huolta hintakuplan puhkeamisesta. Vahvasti velkaantuneille kotitalouksille ja kiinteistösektorin yrityksille hintojen lasku on myrkkyä varsinkin, kun samalla lainanlyhennysehdot kiristyivät maaliskuun alussa. Tämä yhdistettynä Ruotsin keskuspankin haluttomuuteen kiristää rahapolitiikkaansa ennen kuin EKP ryhtyy toimiin pitää kruunun paineessa edelleen.
Ruplan kurssissa puolestaan poliittiset tekijät ovat olleet avainasemassa heikon valuutan takana. Huhtikuussa alamäkeä jyrkensivät uudet sanktiot, jotka mm. ensi kertaa kohdistuivat venäläisiin pörssiyhtiöihin. Samalla sanktiot asettavat haasteensa Venäjän talouskehitykselle. Huhtikuussa tekemämme katsaus Venäjän tilanteen vaikutuksista suomalaisiin pörssiyhtiöihin on luettavissa täällä.
Kokonaisuudessaan valuuttaparin välisten muutosten vaikutukset riippuvat luonnollisesti siitä, millä markkinalla yritykset toimivat. Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi (kauppa- ja inflaatiopainotettu) on ollut selvässä nousussa alkuvuonna euroalueella, ja Suomessa sekä Saksassa se on koko alueen keskiarvoa korkeammalla. Valuuttojen vastatuuli jatkunee läpi Q2:n, mikä asettaa osaltaan haasteita Suomen vientikilpailukyvylle.
Englannin keskuspankki jätti eilen ohjauskorkonsa ennalleen
Englannin keskuspankin (Bank of England, BoE) komitea päätti eilisessä korkokokouksessaan äänin 7-2 pitää ohjauskorkonsa ennallaan 0,5 %:ssa, joten keskuspankilta ei saatu markkinoilla vielä kuukausi sitten odotettua koronnostoa. Päätöstä edelsinkin varsinainen markkinaodotusten vuoristorata, kun todennäköisyydet eiliselle koronnostolle muuttuivat vain muutamassa viikossa laidasta laitaan, yli 80 %:sta alle 20 %:iin. Muutoksen taustalla on Ison-Britannian alkuvuonna selvästi takkuillut talouskehitys: inflaatio on jäänyt ennusteista viime aikoina, ja Q1:n talouskasvuluvut osoittautuivat heikoiksi. Britannian talous kasvoi alkuvuonna vain 0,1 % edellisestä kvartaalista (Q4’18: 0,4 %) ja 1,2 % vuodentakaisesta (Q4’18: 1,4 %) jääden markkinaodotuksista.
Korkopäätöksen lisäksi keskuspankki laski talouskasvuennusteitaan, mikä varjostaa myös tulevaisuuden korkokehitystä. Eilinen päätös kertoo siitä, että Federal Reserven pesäero EKP:hen ja Englannin keskuspankkiin näyttää syvenevän. Englannin keskuspankki on onnistunut toistaiseksi tekemään yhden koronnoston viime vuoden lopulla ja EKP:n ensimmäinen nosto siirtynee pitkälle ensi vuoteen.