Yksityinen kulutus edelleen euroalueen talouskasvun lähteenä
Yksityinen kulutus oli loppuvuonnakin euroalueen talouskasvun lähteenä, käy ilmi Eurostatin eilen julkaisemista Q4:n kasvulukemista. Eurostat vahvisti talouskasvulukemiksi 1,7 % edellisvuodesta ja 0,4 % edellisestä kvartaalista. Kotitalouksien kulutus muodosti 0,2 %-yksikköä kasvulukemista kvartaalitasolla, ja myös investoinnit toivat positiivisen sysäyksen kasvuun (kontribuutio kasvulukemiin +0,1 %-yksikköä) oltuaan vielä Q3:lla laskussa. Sen sijaan nettovienti oli edelleen kasvuun negatiivisesti vaikuttava tekijä.
Suomi piti edelleen Belgian, Italian ja Ranskan kanssa perää jäsenmaiden välisessä vertailussa 1,3 prosentin lukemallaan, ja Kreikka oli ainoa jäsenmaa, jossa talouskasvu edelleen supistui. Jäsenmaiden väliset erot siis pysyivät suurina, mutta selvä enemmistö on vihdoin päässyt ylipäänsä kiinni talouskasvuun.
Näemme vuoden 2017 alun lupaavana euroalueelle, sillä mm. tammi-helmikuussa julkaistut ostopäällikköindeksit ovat heijastelleet laaja-alaista elpymistä mm. työllistämis- ja vientinäkymissä. Samaan aikaan rahapolitiikka pysyy edelleen elvyttävänä, ja EKP:n ensimmäistä koronnostoa ei ole näköpiirissä tänä tai välttämättä ensi vuonnakaan. Matala korkotaso tukee kotitalouksien kysyntää, joskin energiahintojen nousu lisää energiakustannuksia ja vaikuttaa tätä kautta kotitalouksien kulutushaluihin. Vientinäkymissä on ollut parannusta, mutta merkittävää hyppäystä ei ole näköpiirissä mm. protektionismin uhan lisätessä epävarmuutta. Oma riskinsä on lisäksi euroalueella kytevä poliittinen epävarmuus, joka voi aiheuttaa nopean stopin yritysten investointihaluille. Positiivisten yllätysten mahdollisuus on joka tapauksessa kasvanut euroalueella, ja talouskasvu voi hyvinkin nousta yli kahden prosentin alkuvuonna.