Euroalueen talousluvuista torjuntavoitto
Euroalueen eilen julkaistuja ostopäällikköindeksejä voi kutsua torjuntavoitoksi markkinaodotuksiin nähden. Indeksit elpyivät elokuussa heinäkuun luvuista koko euroalueella sekä palveluissa että teollisuudessa, mikä on merkki talousnäkymien ainakin väliaikaisesta tasaantumisesta. Muutoin kehitys on edelleen jakautunutta: palvelualoissa indeksi on selvästi aktiviteetin kasvun ja laskun erottavan 50:n tason yläpuolella (elokuun lukema 53,4), kun taas teollisuudessa lasku jatkuu, vaikka loivenikin hieman elokuussa (lukema 47,0). Ostopäällikköindeksit ovat tyypillisesti olleet hyvä indikaattori talouskasvuluvuille, ja indeksejä julkaisevan IHS Markitin mukaan BKT:n kasvuluku jäisi Q3:lla 0,1-0,2 %:iin edellisestä kvartaalista (Q2:lla kasvu oli 0,2 %). Indeksejä voi tulkita joko näkemällä lasin puoliksi tyhjänä tai puoliksi täynnä. Toisaalta luvut osoittavat talouden alamäen tasaantuneen ja taantuman pysyneen loitolla, toisaalta talouskasvun suunta on alaspäin, ja euroalueellakin BKT kasvanee kuluvana vuonna prosentin vauhtia tai sen alle.
Ostopäällikkökyselyssä huolestuttavaa oli mielestämme se, että eteenpäin katsovat indikaattorit sojottivat jälleen alaspäin. Uusien vientitilausten määrä laski elokuussa seitsemättä kuukautta peräkkäin, ja luottamus 12 kuukauden säteellä tipahti reilusti. Usko tulevaisuuteen oli alimmillaan toukokuun 2013 jälkeen, eli yritysten mielialat ovat yhtä mollivoittoisia kuin edellisessä eurokriisissä. Tätä taustaa vasten euroalueen investointinäkymä näyttää entistä heikommalta.
Raportin positiivisella puolella on palvelusektori, joka on laskusta huolimatta kestänyt teollisuutta paremmin nousseen poliittisen epävarmuuden. Mielestämme talouskasvu rakentuukin nyt etenkin palveluiden ja kuluttajakysynnän varaan. Toki EKP:n mahdolliset tulevat elvytystoimet liitetään talouskasvunäkymiin, mutta suhtaudumme tietyllä epävarmuudella niiden vaikutuksiin, sillä ohjauskorot ovat jo nollatasolla ja keskuspankki ei pysty luomaan itse kysyntää reaalitalouteen, vaan sen rahapolitiikan vaikutus on aina välillinen.