DCF -mallin korolliset velat ja rahavarat
21.01.2021
Kysymys
Moi, Luin Rapalan laajaa raporttia (10/2020) ja huomasin että DCF -mallissa velattomasta arvosta vähennetyt korolliset velat ja siihen lisätyt rahavarat ovat edellisestä tilinpäätöksestä (12/2019). Miksi arvoa laskettaessa loppuvuodesta ei voisi käyttää Q2 -tai Q3 - lukuja?
Vastaus
Hei
Kiitos kysymyksestä. Käyn vastauksessa samalla lyhyesti DCF:n toimintaa läpi ja laitoin mukaan Rapalan tuoreen DCF-laskelman premium-raportista (alla).
Syy miksi ei käytetä H1-kassatilannetta ja korollisia velkoja (Rapala raportoi puolivuosittain) on yksinkertaisesti se, että malli diskonttaa meidän ennustamat kassavirrat aina vuosittain. Toisin sanoen malli ennustaa jo itsessään, miten rahavirta ja nettovelat kehittyvät vuoden lopun lähtötasoon verrattuna meidän asettamien ennusteparametrien mukaan.
Jos tasetta ja rahavirtamallia päivitettäisiin pilkulleen aina kvartaaleittain, se ei toisi juuri lisäarvoa, mutta paljon lisätyötä. Huomaa myös, että vuoden aikana kassa voi vaihdella johtuen mm. maksujen ajoituksesta, jolla ei ole käytännön merkitystä yhtiön arvolle. Rapalalla oli mm. poikkeuksellisen paljon (50 MEUR) rahavaroja H1’20 taseessa hyvän rahavirran tukemana ja nettovelat olivat sen myötä laskeneet 63,5 MEUR:oon. Käsityksemme mukaan osa rahavaroista on kuitenkin käytetty H2’20:llä erääntyvien ostovelkojen maksuun.
Kokonaisuutena ennustamme, että vuoden 2019 lopun nettovelat (82 MEUR) ovat vuoden 2020 loppuun mennessä karkeasti laskeneet lähinnä pääoman vapautumisesta varastosta (+14,8 MEUR) ja Rapalalle ennustamastamme raportoidusta liiketuloksesta (+11,3 MEUR) johtuen. Myös investoinnit ovat odotuksissamme poistoja pienemmät, kun esimerkiksi Batamille ei enää tarvitse investoida pääomia sen käänteen aikaan saamiseksi. Myöskään osinkoa ei maksettu viime tilikaudelta.
Nykyisellään DCF viestii pienestä nousuvarasta, jos yhtiön tulostasoa saadaan kestävästi nostettua liikevoiton osalta 10,0 %:iin, mikä on ennustamamme kannattavuus vuoden 2024 jälkeen. Rapalalle laskelmassa käyttämäämme oman pääoman kustannus on 10,3 % ja kokonaispääoman kustannus WACC-% 8,6 %. Käyttämämme oman pääoman kustannus on selvästi korkeammalla, mitä defensiivisille kuluttajabrändiyhtiöille yleisesti käytetään matalien korko-odotusten aikana. Tämä kertoo käänteen onnistumiseen liittyvästä epävarmuudesta.
T. Olli