Euroopan talous ja elvytys
Kysymys
Terve! Luin tänään teidän makrokuviot jutun ja mieleeni tuli seuraava kysymys. Nyt kun EKP:lla on taloutta elvyttävä vaihe menossa sekä korot ja inflaatio pysyvät vielä alhaalla, niin mitä tapahtuisi seuraavaksi jos kasvu alkaisi hyytyymään nyt? Mitä keinoja EKP:lla olisi tässä tilanteessa tehdä kun ei varmasti loputtomiin voida pitää tuota elvyttävää rahapolitiikkaa?
Vastaus
Moikka, ja kiitos kysymyksestä.
Mikäli kasvu alkaisi hyytyä selvästi esimerkiksi jo tämän vuoden puolella, olisi EKP kyllä vaikean paikan edessä. Inflaatio on tosiaan edelleen kaukana keskuspankin tavoitteesta ja vaikka talouskasvu on elpynyt viime vuonna nopeasti koko euroalueella, ei keskuspankki ole päässyt hintavakaustavoitteeseensa. Lisäksi EKP:lla on ohjauskorko nollassa, talletuskorko negatiivinen (-0,4 %) ja elvytysohjelma (velkakirjaostot) edelleen rullaamassa. Jos talouteen tulisi nyt negatiivinen shokki, keinot olisivat siis vähissä.
1) Ohjauskoron voisi teoriassa laskea negatiiviseksi, mutta käytännön hyödyt jäisivät todennäköisesti pieneksi ja talletuskorko on jo nyt negatiivinen, eli korkopolitiikassa ei ole liikkumavaraa.
2) Velkakirjaostoja voisi jälleen lisätä nykyiseltä tasolta. Niissäkin tosin alkaa tulla rajat vastaan, sillä keskuspankijärjestelmän hallussa on euroalueen valtion velkakirjamarkkinasta jo yli viidennes. Mikäli ostoja jatkettaisiin, asettaisi se EKP:n itsenäisyyden kritiikin alle, keskuspankkien yhtenä olennaisena ohjenuorana kun on pysyä poliittisesti riippumattomina ja erossa valtioiden suorasta rahoituksesta. Äärimmäisessä tilanteessa ja keskuspankin luottamuksen joutuessa koetukselle olisi koko nykyaikainen keskuspankkijärjestelmä ja luottamus siihen vaakalaudalla, mistä seuraukset olisivat dramaattiset.
3) Uudet välineet. Tiedämme lähimenneisyydestä, että kriisit kannustavat keskuspankkeja luovuuteen, sillä ovathan nykyiset arvopaperiostotkin ei-perinteisiä rahapolitiikan keinoja. EKP on toistaiseksi lisännyt ostojaan investment grade-yritysten ja valtion velkakirjoissa, mutta osakeostotkin Sveitsin keskuspankin tapaan olisivat teoriassa mahdollisia. Myös helikopteriraha (esimerkiksi tonni tilille jokaiselle euroalueen asukkaalle) olisi mahdollinen keskuspankkirahoituksen muoto. Näiden luovien keinojen käytöstä ei kuitenkaan ole kovin vahvaa näyttöä, joten riskitkin olisivat suuria.
Toivotaan siis, että vältymme uudelta täysimittaiselta kriisiltä aivan lähitulevaisuudessa, ja EKP pääsisi hiljalleen normalisoimaan rahapolitiikkaansa ennen uutta laskukautta ja hypyltä uuteen tuntemattomaan vältyttäisiin.
Terveisin,
Marianne