Hei, Aiemmissa vastauksissanne olette kertoneet, että DFC-analyysissä laskette bruttoinvestoinnit kaavalla pysyvien vastaavien muutos ajalla Tx-Tx-1 pl. laskennalliset verosaamiset. Koska laskelmaan suuresti vaikuttavien poistojen, investointien ja käyttöomaisuuden laskemiseen tulee ennustaa vähintään kaksi näistä, voitteko avata kuinka ennustatte käyttöomaisuuden muutoksen taseessa tuleville vuosille? Millä tavalla laskette painoitukset ja mitä historiallista lukua käytätte tuottamaan vertailukohdan?
Terve,
Olet oikeassa, DCF-mallissamme edellisen vuoden bruttoinvestoinnit lasketaan taseen kautta eli kuinka paljon pysyvät vastaavat ovat vuoden aikana muuttuneet (tässä luonnollisesti huomioidaan myös poistot). Taseen eri erät päivitetään malliimme aina tilinpäätöksen yhteydessä.
Tulevaisuuden bruttoinvestointeja ennustamme yleensä absoluuttisin luvuin. Näitä kuitenkin tyypillisesti tarkastellaan suhteessa liikevaihtotasoon, minkä osalta yhtiöllä voi olla tietty politiikka/tavoitetaso. Jaottelemme bruttoinvestoinnit tyypillisesti aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeiden investointeihin. Investointiennusteisiin vaikuttaa luonnollisesti vahvasti yhtiön kehitysvaihe eli kuinka vahvasti yhtiö on investointimoodissa. Mikäli yhtiö ei kasva merkittävästi historiallisten investointitasojen tarkasteleminen yhtiön rahavirtalaskelman kautta on relevanttia myös ennusteiden kannalta. Myös yhtiön toimialalla ja sen luomilla lainalaisuuksilla on merkitystä investointiennusteita tehdessä. Pääomaintensiivisillä toimialoilla pienenkin kasvun aikaansaaminen voi vaatia runsasta määrää investointeja, mikä heijastuu negatiivisesti sijoitetun pääoman tuottolukuihin (ROIC-% ja RONIC-%). Investointien ennustaminen onkin kriittisessä roolissa analyysissä, sillä kasvuun vaadittavien investointien määrä (kasvun kannattavuus) on olennaisessa roolissa yhtiön arvonmäärityksen kannalta.
Poistoennusteet sen sijaan lasketaan tyypillisesti prosenttiosuuksien kautta, jotka ovat luonnollisesti riippuvaisia yhtiön eri omaisuuserille määrittelemille poistoajoille. Esimerkiksi mikäli yhtiö investoisi aineettomien hyödykkeiden osalta vain ohjelmistokehitykseen, jonka poistoaika olisi 5 vuotta, olisi aineettomien hyödykkeiden poistosuhde 20 %. Bruttoinvestointien ja poistojen kautta mallimme laskee sitten taseen pysyvien vastaavien muutoksen.
Terveisin Roni