Kuinka tasetta supistetaan?
Kysymys
Hei
Voitko selvittää miten keskuspankkien rahanmäärän lisääminen/vähentäminen käytännössä tapahtuu?
Tasetta kasvatettaessa yrityksille ja talouden muille toimijoille annetaan (painetaan lisää rahaa) edullista velkarahaa ja velkakirjat lisätään kp:n taseeseen?
Kevennettäessä velkaa ei enää myönnetä lisää ja näin tase ei enää kasva. Miten kevennetään, kun velkakirjat ovat tietylle maturiteetille ja ei tase pienene heti, vaan vasta laina-ajan päätyttyä ja kun keskuspankin liikkelle laskettu rahamäärä ja velka on kuitattu ja se poistuu taseesta? Vai tarkoittaako taseen pienentäminen, että velkaa myydään taseesta muiden markkinatoimjoiden ostettavaksi tietyin ehdoin ja näin tase kevenee eikä
velallinen maksa enää keskupankille velan kuluja, vaan velka siirtyy seuraavan ostajan taseeseen mutta korkokulu ja loppuvelka ovat edelleen velkakirjan laskijan kulu kunnes se on täysimääräisesti maksettu pois? Näin lisätty raha pitäisi kiertää taloudessa. Miten rahanmäärä vähenee, kun puhutaan likviditeetin imemisestä pois markkinoilta? Nyt on lisätty jotsain 3000 mrd € tai USD lisää likviditeettiä mutta miten lisätty raha häviää ja rahanmäärä vähenee ja siitä tulee niukkuutta ja korko eli rahan hinta nousee? Lisätyn rahamäärän olisi pitänyt aiheuttaa sen arvon alentumista (ei niukkuutta) ja tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua, koska sitä on ollut jaossa liikaakiin. Se ei ole kanavoitunut jokaisen taskuun reaalitalouteen, vaan spekulaatiosijoituksiin ja niiden hinnat ja arvot ovat nousseet. Nyt rahaa tulee olemaan niukemmalti ja tämän päivän rahan arvo on enemmän kuin tulevaisuudessa inflaation nakertaessa sen arvoa hyödykkeiden hinnannousun myötä.Eli vastaus kysymykseen miten kp lisää/pienentää tasettaan ja liikkeellä olevan rahan määrää?
Vastaus
Moikka!
Kiitos ajankohtaisesta kysymyksestä. Federal Reserven määrällistä kiristystä (quantitative tightening, QT) on käsitelty laajalti täällä. Tekstiä lainaten, QT on käänteinen operaatio määrälliselle elvytykselle (quantitative easing, QE). Siinä keskuspankki ostaa velkakirjoja laskeakseen etenkin pitkiä korkoja. Ostoillaan keskuspankki luo rahaa pankkijärjestelmään ja lisää pankkireservien tarjontaa, jotta pankeilla on lisää mahdollisuuksia lisää antolainaustaan kotitalouksille ja yrityksille. QT:n aikana reservien tarjonta puolestaan laskee.
Käytännössä keskuspankki ei myy välttämättä suoraan velkakirjojaan markkinoille, vaan antaa niiden erääntyä. Sen jälkeen velkakirjan liikkeelle laskenut USA:n valtiovarainministeriö maksaa keskuspankille velkakirjan pääoman vähentämällä sen käteisvaroistaan, joita se pitää talletuksena keskuspankissa. Vastatakseen rahoitustarpeisiinsa ja lisätäkseen varojaan ministeriö myy uusia velkakirjoja. Pankkien ostaessa niitä ne vähentävät omia reservejään. Näin raha ”katoaa” pankkijärjestelmästä. Kuten alla olevasta taulukosta on huomattavissa, keskuspankin taseessa on kosolti eri maturiteetin valtion velkakirjoja, joita nyt ajan mittaan vähennetään (lähde täällä).
Määrällinen elvytys oli juhlaa osakemarkkinalla, ja jo nähty korkojen nousu on puheltanut ilmoja pois monissa riskipitoisissa sijoitusluokissa. Monia sijoittajia on varmasti mietityttänyt se, kuinka QT rinnastuu keskuspankin koronnostoihin. Tästä julkaistiin perjantaina tutkimuspaperi, jonka laskelmien mukaan nyt aiotut 2500 miljardin arvoiset taseen supistamistoimet vastaisivat 0,5 %-yksikön nostoa ohjauskorossa seuraavan kahden vuoden aikana (kokonaismäärä pääjohtaja Powellin mukaan olisi 3000 miljardia 3 vuoden aikana). Yleisesti voitaneen todeta, että taseen supistamisen vaikutukset eivät ole suoraan verrannollisia elvytystoimille, sillä oletuksena on, että talous/rahoitusmarkkina on QT:n aikoihin paremmassa jamassa kuin elvytystä aloitettaessa, mikä lisää puskuria negatiivisten vaikutusten varalle.Vaikutus voi tuntua yllättävän pieneltä, mutta kuten paperissakin mainitaan, se pitää sisällään paljon epävarmuustekijöitä.
Yst terv Marianne