Miksi Oriola ei anna tulosvaroitusta?
Kysymys
Miksi Oriola pörssiyhtiönä ei anna tulosvaroitusta? Yli kuukausi on mennyt, eikä toiminta ole kunnossa. Nyt tulee ilmoituksia laskutuksen sekavuudesta ja virheellisyyksistä. Asiakkaat kieltäytyvät maksamasta virheellisiä laskuja. Tulovirta tyrehtyy.
Sen sijaan, että Oriola olisi saanut vuokraustuloja ostamastaan Farentasta (vuokraa farmaseutteja ja proviisoreita), Oriola onkin joutunut työllistämään kaikki vapaat henkilöt omaan toimintaansa ja apteekit ovat jääneet ilman luvattua vuokratyöntekijää.
Apteekkarit ovat irtisanoneet ns. Ennakkomaksutilejään, jolloin Oriola tulee kärsimään likviditeettiongelmasta.
Vastaus
Hei,
Pörssyhtiöitä koskee niin positiivisten kuin negatiivistenkin tulosvaroitusten osalta lainsäädännöt ja erilaiset pörssiyhtiöitä velvoittavat säännöt, kuten Arvopaperimarkkinalaki ja Pörssin säännöt. Yhtiöillä on velvollisuus säännölliseen tiedottamiseen (osavuosikatsaukset ja tilinpäätös), jonka lisäksi yhtiöillä on jatkuva tiedonantovelvollisuus kaikista osakkeen arvoon olennaisesti vaikuttavista tekijöistä. Oriola ei ole tähän mennessä antanut erillisiä pörssitiedotteita käynnissä olevista toimitusongelmista ja niiden taloudellisista vaikutuksista, joten yhtiön linja on ilmeisesti, ettei tapahtumalla ole olennaista vaikutusta osakkeen arvoon.
Oriola muutti ohjeistustaan Q2-raportin yhteydessä 21.7.2017, joka on edelleen yhtiön mukaan validi. Nykyisen ohjeistuksen mukan "Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoisin valuuttakurssein lasketun oikaistun liikevoiton arvioidaan laskevan vuoden 2016 tasosta. Vuoden 2016 vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettu jatkuvien liiketoimintojen oikaistu liikevoitto oli 59,3 miljoonaa euroa". Vaikka Oriolan liiketulos laskisi tänä vuonna puoleen edellisvuoden tuloksesta, olisi periaatteessa yhtiön nykyinen ohjeistus edelleen validi. Yhtiö voi itse päättää ohjeistuksensa sanamuodon ja halutaanko tähän esim. lisätä jossain vaiheessa sanamuoto "selvästi alle vuoden 2016 tason", jos ongelmista aiheutuu suurta taloudellista haittaa. Tähän asti Oriola ei ole kokenut tarpeelliseksi muuttaa ohjeistustaan ja käynnissä olevista toimitusongelmista on viestitty yhtiön internet-sivuilla lähinnä lehdistötiedotteilla (http://www.oriola.com/fi/medialle/?y=2017&q=&c=0). Oriolalla on menossa parhaillaan kuukauden kestävä hiljainen jakso eli "silent period", joka tarkoittaa pörssiyhtiöille ajanjaksoa (tyypillisesti 1 kk ennen tulosjulkistusta), jolloin yhtiön edustajat eivät kommentoi taloudellisesta tilanteestaan esim. analyytikoille ja sijoittajille. Hiljaisen jakson aikana koostetaan edellisen kvartaalin lukuja ja tänä aikana yhtiöiden kommentoinnille on asetettu rajoituksia. Tulosvaroitus pitää kuitenkin antaa aina välittömästi, kun yhtiön tietoon tulee ettei nykyiseen ohjeistukseen olla pääsemässä ja silloin ei ole väliä ollaanko hiljaisella jaksolla vai ei. Jos tulosvaroitusta ei tule, lisätietoa SAP-toiminnanohjausjärjestelmästä koituneista seuraamuksista ja vaikutuksista tämän vuoden tulosnäkymiin kuullaan varmasti seuraavan kerran lisää yhtiön Q3-tulosjulkistuksen (25.10.) yhteydessä.
Tämän kuvion keskellä on kuitenkin huomionarvoista se, että Oriolan liikevoitosta selvästi yli puolet tulee Ruotsista, missä liiketoiminta kulkee tällä hetkellä käsityksemme mukaan ihan normaaliin tapaan. Toiminnanohjausjärjestelmien haasteet koskevat tällä erää vain Suomen toimintoja ja ne ovat nyt olleet käynnissä vasta kuukauden. Tässä mielessä asia kannattaa laittaa koko konsernin tuloksenteon kannalta perspektiiviin. Sama koskee Farentaa, joka on kyllä Suomen mittakaavassa kohtalaisen kannattavaa liiketoimintaa, mutta Oriolan konsernin mittakaavassa Farentan tuloksentekokyvyllä ei ole suurta merkitystä.