osta ja unohda -strategia?
Kysymys
Moi. Olen miettinyt, että miksi usein puhutaan tuosta "osta ja unohda" tyylistä sijoittaa osakkeisiin. Usean yrityksen 10v kehitys on sitä että kymmenessä vuodessa on tultu alhaalta ja noustu tosi ylös ja lopulta tultu takaisin lähes lähtöpisteeseen. Onko tuollaisissa pitkäaikaisissa sijoituksissa silloin "epäonnistunut" osta ja unohda taktiikalla? Tietenkin matkan varrella saa mahdollisesti osinkotuottoa mutta jos puhutaan pienistä sijoituksista niin eipä niilläkään suurta tiliä tehdä.
Vastaus
Hei,
Hyvä kysymys!
Tyylillä kieltämättä tuntuu olevan suuri kannattajakunta.
Tietysti voi miettiä etenkin vanhemmissa osta ja unohda -tyylin kannattajissa, ovatko he poikkeuksellinen joukko ”selviytyjiä” jotka ovat osuneet KONEisiin ja Nokioihin vuosikymmeniä sitten. Ne, ketkä osuivat heikompiin suoriutujiin tai peräti harvinaisiin konkurssitapauksiin, ovat ymmärrettävästi hiljempaa suoriutumisestaan. Osta ja unohda -strategian voimaa kertoo myös monet anekdoottiset tapaukset pitkäjänteisestä säästäjästä, jonka arvo-osuustilille kasaantuu lopulta satojen tuhansien eurojen potti (joka paljastuu eläkkeen koittaessa tai perikunnalle). Nämä tapaukset tottakai puhuvat pitkäjänteisen säästämisen puolesta, mutta ei välttämättä osta ja unohda -strategian puolesta (hehän saattoivat sattumalta osua muutamiin voittajiin).
Toisaalta ennen 2010-lukua ei käytännössä Suomessa ETF-säästämistä ollut, jolloin on ollut pakko kasata itse oma ”indeksi”, mihin osta ja unohda on toiminut periaatteessa hyvin.
Osta ja unohda -strategian hyviä puolia onkin, että jos säästää säännöllisesti voittajiin ja osuu muutamaan ”Nesteeseen” ja ”Koneeseen”, pitäisi lopputuleman olla suhteellisen tuottoisa. Samalla, kun väkisin joukkoon osuu häviäjiä paljon (ongelma, mikä paisuu osta ja unohda -strategiassa entisestään, jos ei myy), niiden suhteellinen paino pienenee. Riippuu tietysti, miten sijoittajaa uusia säästöjä markkinalle: jos ostelee lisää näitä häviäjiä, on lopputulos epätyydyttävä. Toinen hyvä puoli strategiassa on, että ainakin turhat paniikkimyynnit ja sählääminen pitäisi laskea minimiin, kun ei kerran mitään myy. Välittäjäsi luonnollisesti yrittää saada sinua ostamaan ja myymään kaikkea mikä liikkuu. ;-)
Käytännössä kuitenkin pitkäjänteisessä pidossa oman salkun tuotot alkavat lähentyä indeksin tuottoja, ellei osumatarkkuus ole järkyttävän korkea (mutta osakepoiminta on todella vaikea laji!). Siten nykyään, jos aikoo vain holdata kaikkea hamaan tappiin asti, voisi kuluton indeksirahasto toimia tarkoitukseen paremmin. Indeksirahasto myös varmistaa sen, että sijoittaja on aina väkisin mukana voittajissa, joiden suhteellinen painoarvo nousee häviäjien kustannuksella. Kun nykyään on niin hyvä valikoima indeksirahastoja tarjolla automaattisilla säästöohjelmilla, en voi kuin vilpittömästi suositella näitä suurimmalle osalle sijoittajista.
Suurin osa osakkeistahan häviää indeksille pitkässä juoksussa, ja pörssin pitkän aikavälin tuottoja selittää vain pieni osa yhtiöitä: loput osakkeista mörnii. Sen lisäksi alati nopeutuva muutos ja toimialadisruptiot jakavat kakkua uudelleen, jolloin luulisi myös myymisen taidon korostuvan sijoittamisessa. Mikaelilla on loistava esitys aiheesta Sijoitusmessuilta, kannattaa katsoa täältä. Siten parempi formulointi osakepoimijalle olisi: osta, seuraa ja reagoi.
Osta ja unohda -strategiahan ei ole toiminut kovin hyvin disruption uhreissa 2000-luvulla, kuten Nokiassa, tai kroonisesti heikkoa oman pääoman tuottoa tekevissä yhtiöissä, kuten Outokumpu. S&P 500 -indeksissä on noin 500 Yhdysvaltain isointa yhtiötä ja vaihtuvuus on ollut melkoista: 3/5 yhtiöistä on pudonnut pois viimeisen 40 vuoden aikana.
Tiivistettynä: osta ja unohda -strategiaa voisi harjoittaa nykyään kuluttomien indeksirahastojen kautta, jolloin sijoittajan ei tarvitse murehtia missaako hän ne muutamat ratkaisevat voittajat, joiden etsiminen on kuin neulan löytäminen heinäsuovasta. Työteliäässä osakepoiminnassa pitkäjänteisyys ei ole sama kuin unohtaminen: osta, seuraa ja reagoi olisi parempi strategia.
Terveisin,
Verneri