Päästöoikeudet
Kysymys
Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Miten suuria vaikutuksia uskotte tällä olevan esimerkiksi Fortumin (Uniper) liiketoimintaympäristöön tai Euroopassa valmistavien, mutta globaalia myyntiä harjoittavien raskaan teollisuuden yhtiöiden kilpailukykyyn?
Vastaus
Kiitokset kysymyksestä,
Päästöoikeuksien hinnan nousu on yhdessä mm. kuivuuden ja öljyn hinnan nousun kanssa johtanut sähkön hinnan nousuun, jolla on merkittävä vaikutus Fortumin (ja Uniperin) liiketoimintaan. Sähkön hinnalla on merkittävä vaikutus Fortumin liiketoimintaan, koska yhtiö tuottaa ja myy sähköä. Lyhyellä tähtäimellä yhtiön saavuttamaan myyntihintaan vaikuttaa kuitenkin johdannaisilla tehdyt suojaukset (ts. osittain etukäteen lukittu myyntihinta), jotka rajaavat myyntihinnan nousua. Lisäksi, yhtiöt, joilla on ylimääräisiä päästöoikeuksia suhteessa liiketoimintansa päästöihin voivat toki käydä päästöoikeuksilla kauppaa ja saada myyntivoittoa niistä.
Kysymyksen asettelu liittyen raskaaseen teollisuuteen on laaja, joten tarkkaa yhtiökohtaista arviota on erittäin haastava antaa. On kuitenkin selvää, että mitä enemmän teollisuuden yhtiö käyttää sähköä, sitä enemmän sähkön hinnan nousu heijastuu tuotantokustannuksiin. Tämä kustannusten nousu tulisi saada kompensoitua myyntihintojen nousulla, mikä voi olla haastavaa, jos kilpailijoiden kustannukset eivät nouse vastaavasti.
Kilpailukyvyn suhteen ja yleisellä tasolla voi sanoa, että jos yhtiöiden tuotantolaitokset ovat eri maissa, mutta ne myyvät samalla markkinalla, kärsii sen yhtiön kilpailukyky, jonka tuotantomaassa sähkön hinta nousee.
Raskaasta teollisuudesta esimerkkinä tulee mieleen teräsyhtiöt. On selvä, että jos yhden toimijan sähkön hinta nousee, sen kilpailukyky suhteessa muihin heikkenee. Jos taas useampi toimija toimii esimerkiksi Pohjoismaissa, nousee niiden kaikkien sähkön hinta (ostavat samalta markkinalta), joten keskinen kilpailukyky ei merkittävästi muutu. Näiden kaikkien kilpailukyky suhteessa halvemmalla sähköllä tuottaviin kuitenkin heikkenisi. Silloin olennaista on taas arvioida, voiko esim. terästuottaja Aasiasta kilpailla Pohjoismaisen terästuottajan kanssa paikallisesti. Perusteollisuuden tuotteissa kuljetuskustannukset voivat nousta suhteellisesti niin suuriksi, että niiden kuljettaminen toiselle mantereelle ei ole kannattavaa ja siten kilpailutilanne ei olennaisesti välttämättä muuttuisi sähkön hinnan nousun takia.
Lopuksi voidaan todeta, että tuotantopanoksen hinnan nousun vaikutus yhtiön kilpailukykyyn on riippuvainen yhtiön hinnoitteluvoimasta ja kilpailutilanteesta.
T. Petri