Yrityskauppojen epäonnistuminen

Kiitos hyvästä kysymyksestä! Yrityskauppojen onnistumisten arviointi vaatii yleensä pidemmän aikaa ja vasta vuosien päästä voidaan varmuudella sanoa, onko kauppa onnistunut. On suhteellisen harvinaista, että kauppa voidaan varmuudella todeta onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi esim. yhden vuoden jälkeen. Kaupan pitää olla todella hyvä (esim. Harvia / EOS) tai huono (Sanoma / SBS), jotta tämä on varmaa jo lyhyen ajan jälkeen.

Mistä sitten kaupan epäonnistuminen määritellään? Käytännössähän kaupassa ostaja tekee tietyn oletuksen ostokohteen tulevista tuotoista (eli kassavirroista) ja maksaa siitä tietyn hinnan. Jos hinta on korkeampi kuin ostokohteen tuottamat kassavirrat tulevaisuudessa, on kauppa epäonnistunut. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että firma alaskirjaa kauppaan liittyviä omaisuuseriään myöhemmin taseestaan (yleensä liikearvon alaskirjaus). Firma huomaa tämän yleensä jokusen vuoden päästä, kun ostokohteen numerot lähtevät kulkemaan eri polkua mitä yhtiön omat excelit aikanaan näyttivät. Yleisimpiä syitä ovat oman arvioni mukaan a) markkinan muutos (esim. Sanoman SBS-kauppa, Sammon Nordea-kauppa), b) virheelliset oletukset synergioista (esim. Nokian Alcatel-Lucent -kauppa) tai c) virheellinen käsitys ostokohteen laadusta (esim. Outokummun Thyssen-kauppa tai Stockmann Lindex-kauppa).

Eli vastauksena vielä kysymykseesi, yleensä lopullinen vahvistus saadaan, kun yhtiö alaskirjaa tähän liittyviä omaisuuseriä vastaamaan paremmin niiden laskeneita tuotto-odotuksia.

-Sauli