HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2017: tulos tappiollinen Rauman
yksikön käynnistyksen vuoksi – strategian jalkautus etenee
HKScan Oyj
TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 7.2.2018, klo 8.00
HKScan Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2017: tulos tappiollinen Rauman
yksikön käynnistyksen vuoksi – strategian jalkautus etenee
* Tammi–joulukuun liikevaihto oli 1 808,1 (1 872,9) miljoonaa euroa ja 475,3
(485,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Tammi–joulukuun liikevoitto oli -40,3 (9,7) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli -17,6 (13,2) miljoonaa euroa. Vastaava
liikevoittoprosentti oli -1,0 (0,7).
* Neljännen neljänneksen liikevoitto oli -22,2 (4,2) miljoonaa euroa.
Vertailukelpoinen liikevoitto oli -12,3 (6,0) miljoonaa euroa. Vastaava
liikevoittoprosentti oli -2,6 (1,2).
* Rahavirta ennen rahoituskuluja oli tammi-joulukuussa -49,6 (23,7) miljoonaa
euroa, ja neljännellä neljänneksellä -11,3 (29,0) miljoonaa euroa.
* Tammi-joulukuun vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja oli -26,5 (4,4)
miljoonaa euroa, ja -14,9 (4,0) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Osakekohtainen tulos oli -0,84 (-0,10) euroa tammi–joulukuussa ja -0,41
(0,02) euroa neljännellä neljänneksellä.
* Nettorahoituskulut olivat -10,6 (-8,7) miljoonaa euroa tammi–joulukuussa ja
-3,6 (-2,2) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
* Nettovelka oli 208,2 (137,2) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 59,3
(33,5) prosenttia.
* Arvio vuodelle 2018:Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina 1,6
prosenttia vuodessa. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista
kasvun ajureista. Lisäksi useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat
HKScanin strategian toteuttamista. HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen
vaikutus alkaa näkyä yhtiön tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena
tuotannon tehokkuutena.
Yhtiö keskittyy ‘From Farm to Fork’-strategian jalkauttamiseen kaikilla
viidellä fokusalueellaan, jotka ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa,
Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja
Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen
HKScan on muuttanut ohjeistuskäytäntöään kansainvälisen käytännön mukaiseksi ja
lopettanut numeerisen taloudellisen ohjeistuksen antamisen.
* Hallituksen osinkoehdotus on 0,09 (0,16) euroa osakkeelta.
Konserni on muuttanut segmenttiraportointiaan vuoden 2017 alusta.
Markkina-alueiden liikevaihto ja liikevoitto eivät enää sisällä sisäistä
myyntiä ja katetta. Vertailukauden 2016 tiedot on oikaistu vertailukelpoisiksi.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin lukuihin. Markkina-alueiden vuoden 2016
raportoidut ja oikaistut luvut ovat tämän tiedotteen liitetiedoissa.
HKSCANIN TOIMITUSJOHTAJA JARI LATVANEN KOMMENTOI 2017 NELJÄNNEN NELJÄNNEKSEN JA
KOKO VUODEN TULOSTA:
“Vuoden viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos olivat pettymyksiä. Olemme
muutosprosessin alkuvaiheessa, eikä suorituskykymme ole vielä hyväksyttävällä
tasolla. Siitä huolimatta näemme positiivista kehitystä tietyillä markkinoilla
ja tietyissä kategorioissa. Markkinaosuutemme kääntyi kasvuun Ruotsissa, joka
on markkina-alueistamme suurin. Myös aterialiiketoiminnassa myynti ja katteet
kehittyivät hyvin kaikilla kotimarkkinoillamme läpi koko vuoden. Kasvatimme
myös brändituotteiden ja uutuuksien osuutta myynnistämme erittäin kilpaillulla
vähittäiskauppasektorilla, jossa kaupan omien merkkien osuus on kasvanut.
Rauman siipikarjayksikön ennakoitua haasteellisempi käynnistysvaihe painoi
tulosta merkittävästi. Käynnistys kasvatti operatiivisia kustannuksia ja
siipikarjanlihan toimituskyky Suomessa heikkeni tilapäisesti. Pitkällä
aikavälillä Rauman yksikkö parantaa kuitenkin merkittävästi sekä tehokkuuttamme
että kilpailukykyämme aiemmin suunnitellun mukaisesti.
Käynnistimme vuonna 2017 mittavan strategisen muutoksen, joka tähtää
kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseen. Elokuussa kerroimme ’From Farm
to Fork’-strategiastamme, jonka toteutus aloitettiin samanaikaisesti kaikilla
strategisilla fokusalueillamme muutoksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi.
Lanseerasimme tuotannon tehostamisohjelman, ja ensimmäiset tulokset Vantaan
yksikön pilottivaiheesta ovat lupaavia. Kehitysohjelma etenee samanaikaisesti
useissa tuotantoyksiköissä. Parannamme tuotantoyksiköidemme tehokkuutta ja
kehitämme tuotantokapasiteetin käyttöasteita.
Käynnistimme yhdessä tuottajiemme kanssa useita strategisia toimenpiteitä
turvataksemme vastuullisesti tuotetun, kotimaisen, korkealaatuisen lihan
saatavuuden kaikilla kotimarkkinoillamme. Yksi hankkeista on pitkän aikavälin
kehitysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä naudanlihan tuotantoa Suomessa.
Käynnistimme myös ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin, joka mahdollistaa
kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen. Tämän lisäksi
olemme kehittäneet täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen pohjautuvia sian-,
siipikarjan- ja naudanlihatuotteita. Kasvatusmenetelmä on tärkeä kilpailuetu
myös vientimyynnissämme.
Yksi strategisista tavoitteistamme on vahvistaa asemaamme kiinnostavassa ja
kasvavassa aterialiiketoiminnassa. Nykyinen ateriatarjoomamme kasvaa kaikilla
markkinoillamme, ja päätimme investoida aterioihin liittyvän
tuotantokapasiteetin kasvattamiseen lähes 8 miljoonalla eurolla Viron
Rakveressa.
Pitkäjänteinen työ koko ruoan arvoketjun laadun ja vastuullisuuden
kehittämiseksi palkittiin, kun saimme vahvistuksenKiinan ja Suomen
elintarvikeviranomaisten allekirjoittamasta vientiä koskevasta sopimuksesta.
Forssan yksikkö hyväksyttiin korkealuokkaisen suomalaisen sianlihan
vientiyksiköksi. Valmistaudumme käynnistämään suomalaisilla perhetiloilla
kasvatetun sianlihan viennin Kiinaan vuoden 2018 alkupuoliskon aikana.
Keskitymme nyt ’From Farm to Fork’-strategiamme toteuttamisessa konsernin
kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Käännettä varmistavien
omien toimiemme lisäksi myös useat kuluttajatrendit tukevat muutosprosessiamme.
Yksi näistä on vastuullisesti tuotetun ja korkealaatuisen ruoan kysynnän kasvu.
Panostamalla laatuun ja vastuullisuuteen kaikessa mitä teemme, voimme
erottautua sekä pohjoismaisilla että kansainvälisillä markkinoilla, ja
saavuttaa visiomme olla yritys, joka palvelee ”maailman vaativinta haarukkaa”.
AVAINLUVUT, Q4 JA KOKO VUOSI 2017
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 475,3 485,2 1 808,1 1 872,9
Liikevoitto -22,2 4,2 -40,3 9,7
- % liikevaihdosta -4,7 0,9 -2,2 0,5
Voitto ennen veroja -24,8 2,2 -49,2 0,9
- % liikevaihdosta -5,2 0,5 -2,7 0,0
Tilikauden voitto -21,2 1,7 -42,4 -3,6
- % liikevaihdosta -4,5 0,4 -2,3 -0,2
Vertailukelpoinen liikevoitto -12,3 6,0 -17,6 13,2
- % liikevaihdosta -2,6 1,2 -1,0 0,7
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja -14,9 4,0 -26,5 4,4
- % liikevaihdosta -3,1 0,8 -1,5 0,2
Tulos/osake, euroa -0,41 0,02 -0,84 -0,10
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta -11,3 29,0 -49,6 23,7
(mEUR)
Rahavirta ennen rahoitusta (mEUR) -15,5 25,0 -58,3 17,1
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen -6,3 2,1
veroja, %
Nettovelka (mEUR) 208,2 137,2
Nettovelkaantumisaste % 59,3 33,5
TAMMI-JOULUKUU 2017
Konsernin liikevaihto laski sekä neljännellä neljänneksellä että
tammi-joulukuussa edellisvuodesta. Markkina-alueista Tanska, Baltia ja Ruotsi
paransivat kuitenkin tuotemyyntiään edellisvuodesta vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Rauman siipikarjayksikön käynnistys laski liikevaihtoa
erityisesti Suomessa.
Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto laski vuoden 2016 tasosta sekä
tammi-joulukuussa että neljännellä neljänneksellä. Tanskaa lukuun ottamatta
kaikkien markkina-alueiden vertailukelpoinen liikevoitto jäi edellisvuodesta
koko vuoden ajalta. Tanskassa onnistuttiin pienentämään edellisvuoden tappiota
lähes puoleen, mikä oli pääasiassa parantuneen tuotantotehokkuuden ansiota.
Liikkeenjohdon konsultoinnin, kuten strategiatyön, markkinatutkimusten ja
toiminnan tehostamisohjelman käynnistämiseen liittyvien ulkopuolisten
palveluiden kustannukset nousivat edellisvuodesta.
Markkina-alueet Ruotsi ja Tanska paransivat neljännen neljänneksen
vertailukelpoista liikevoittoaan edellisvuoteen verrattuna. Baltiassa jäätiin
jälkeen, sillä vuonna 2017 toiminnalle ei aiempien vuosien tapaan myönnetty
EU-alkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), ja lisäksi
tuotantokustannukset kohosivat. Suomessa jäätiin vuoden viimeisellä
neljänneksellä selvästi vuoden 2016 tasosta Rauman yksikön käynnistysvaiheen
rasittaessa tulosta. Vaikutukset neljännessä neljänneksessä olivat kaikkiaan
noin 19 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa). Yksikön ylösajo
heikensi myös siipikarjanlihan toimituskykyä kolmannella ja neljännellä
neljänneksellä, minkä myötä kannattavuus heikkeni 9 miljoonalla eurolla myynnin
ja markkinaosuuden menetyksen vuoksi. Tuotannon lisäkulujen ja
materiaalihävikin yhteenlaskettu kustannusvaikutus oli 16 miljoonaa euroa.
Ilman siipikarjanlihaan perustuvaa liiketoimintaa Suomi saavutti edellisvuoden
vertailukelpoisen liikevoittotason neljännellä neljänneksellä.
Rahavirta ennen investointeja oli neljännellä neljänneksellä 26,6 (40,7)
miljoonaa euroa ja jäi edellisvuodesta. Pääsyy heikkoon rahavirtaan oli Rauman
yksikön käynnistysprosessi, mutta rahavirta oli vaatimaton myös muilla
markkina-alueilla. Sama päti tammi-joulukuussa ja rahavirta ennen
rahoituskuluja oli merkittävästi edellisvuotta pienempi.
Punaisessa lihassa HKScan kärsi koko vuoden naudanlihan heikosta saatavuudesta,
mikä piti raaka-aineen hinnat korkeina Suomessa ja Ruotsissa. Naudan lihan
saatavuus parani kuitenkin vuoden lopulla Ruotsissa, ja myös katteet elpyivät.
Suomessa onnistuttiin parantamaan myös katteita pienentyneestä volyymistä
huolimatta.
Sianlihan volyymit laskivat sekä Ruotsissa että Suomessa tammi-joulukuussa.
Ruotsissa volyymit elpyivät kolmannella ja neljännellä neljänneksellä ja
katteet paranivat. Suomessa edellisvuoden ylitarjonnan jälkeen pienentyneet
volyymit paransivat lihatasetta ja sianlihan myyntikatteita vuoden 2017 aikana.
Systemaattinen työ sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi Suomessa pienensi
sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta, ja varastot ovat hyvällä
tasolla. Baltiassa sianlihakategoria kehittyi myönteisesti kasvaneen viennin ja
uusien vientikanavien ansiosta. Loppuvuotta kohden sianliharaaka-aineen
saatavuus heikkeni. Kaikilla markkina-alueilla käynnistettiin yhteistyössä
tuottajien kanssa useita toimenpiteitä yhtiön markkina-aseman vahvistamiseksi
eläinhankinnassa ja liharaaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi.
Siipikarjanlihakategoriassa Suomen kannattavuuteen vaikutti merkittävästi
Rauman uuden yksikön käynnistykseen liittyvät haasteet. Käynnistysprosessi ja
siihen liittyvä samanaikainen tuotanto Euran vanhassa yksikössä sekä
alihankinta lisäsivät kustannuksia tilapäisesti. Lisäksi yksikön ylösajo
heikensi toimituskykyä kolmannen neljänneksen lopulla ja viimeisellä
neljänneksellä. Tanskassa toteutetut tuotannon tehostamistoimet tuottivat
tuloksia, ja tehokkuus parani merkittävästi vuoden aikana. Onnistumiset Tanskan
vientimarkkinoilla kompensoivat haasteita kotimarkkinalla. Baltiassa
siipikarjanlihan katteet paranivat alkutuotannon parantuneen
kustannustehokkuuden ja elpyneiden siipikarjan myyntihintojen ansiosta.
Prosessoiduissa tuotteissa markkinatilanne jatkui haasteellisena kaikilla
markkina-alueilla. Makkaroissa ja leikkeleissä hintakilpailu oli kova. Hinnat
ja volyymit laskivat tammi-joulukuussa, mutta kääntyivät vuoden viimeisellä
neljänneksellä hienoiseen nousuun erityisesti Ruotsissa, mutta myös Suomessa.
Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden myynti sen sijaan kasvoi voimakkaasti
ja katteet pysyivät vakaina läpi koko vuoden.
Vuoden 2017 aikana tehtiin useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada
aikaan käänne ja tukea kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Konsernin
toimintamalli arvioitiin, ja konsernissa käytiin toukokuussa päättyneet
yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat 160 henkilön vähennykseen. Uusi
toimintamalli astui voimaan 1.6.2017. Myös konsernin johtoryhmää uudistettiin
vuoden aikana.
Elokuussa 2017 HKScan kertoi ’From farm to Fork’ -strategiastaan ja
fokusalueista, joiden kautta strategiaa toteutetaan. HKScan keskittyy
kuluttajaan johtamalla ruoan arvoketjua. Viisi fokusaluetta ovat: Fokus
lihassa, Johtajuus siipikarjassa, Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis
yhteistyö tuottajien kanssa, ja Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn
parantaminen.
Vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä HKScan käynnisti useita tuotannon
tehostamistoimenpiteitä, jotka parantavat tuottavuutta ja
kustannuskilpailukykyä pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Tehostamisohjelmaa toteutetaan kaikissa toimintamaissa: Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa ja Baltiassa.
Merkittävin strateginen edistysaskel vuonna 2017 oli Rauman uuden
siipikarjalihayksikön investointi. Investointi eteni aikataulussa, mutta
tuotannon ylösajoon liittyneet haasteet viivästyttivät tuotannon täysimittaista
käynnistämistä. Uusi yksikkö tulee kuitenkin parantamaan HKScanin kilpailukykyä
merkittävästi ja mahdollistaa uusien innovatiivisten konseptien lanseeraamisen
siipikarjanlihakategoriassa.
Vuoden 2017 marraskuussa HKScan otti toisen tärkeän askelen kohti strategista
johtajuus siipikarjanlihassa-tavoitettaan ottamalla käyttöön uuden,
ainutlaatuisen kananpoikien kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien
kasvatuksen samalla tilalla kuoriutumisesta alkaen, ja parantaa eläinten
hyvinvointia. Ensimmäiset uuden menetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018
toisella neljänneksellä.
Merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun HKScan sai vahvistuksen Suomen ja
Kiinan elintarvikeviranomaisten sianlihan vientiä koskevasta sopimuksesta.
HKScanin Forssan yksikkö sai luvan käynnistää sianlihan viennin valmistelut, ja
viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018 alkupuoliskon aikana. HKScanin
pitkän aikavälin tavoitteena on käynnistää myös muiden lihalajien, kuten
siipikarjanlihan, vienti, ja avata vientiä Kiinaan myös muilta konsernin
kotimarkkinoilta.
Raportoitu tammi-joulukuun liikevoitto sisältää huomattavan määrän
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kulueriä. Niiden kokonaisarvo on 22,6
miljoonaa euroa, josta 5,8 miljoonaa euroa liittyy työsuhteiden lopettamiseen,
ja 14,3 miljoonaa euroa omaisuuden arvon alentumiseen.
HKScanin kokonaisinvestoinnit vuonna 2017 olivat 125,5 miljoonaa euroa, josta
suurin yksittäinen investointi oli Rauman siipikarjanlihayksikkö, 117,5
miljoonaa euroa vuosien 2015 - 2017 aikana.
MARKKINA-ALUE RUOTSI
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Liikevaihto 202,7 206,1 759,4 790,8
Liikevoitto 4,8 2,7 5,4 9,5
- Liikevoitto-% 2,4 1,3 0,7 1,2
Vertailukelpoinen liikevoitto 4,8 4,2 8,6 11,1
- Liikevoitto-% 2,4 2,0 1,1 1,4
Ruotsissa tammi–joulukuun liikevaihto oli 759,4 (790,8) miljoonaa euroa ja
202,7 (206,1) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen
liikevoitto tammi–joulukuussa oli 8,6 (11,1) miljoonaa euroa ja 4,8 (4,2)
miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
Tuotemyyntiin pohjautuva liikevaihto kääntyi kolmannella ja neljännellä
neljänneksellä kasvuun, ja kasvatti myös koko vuoden liikevaihtoa. Siitä
huolimatta kokonaisliikevaihto laski eläinten välitysmäärien vähenemisen
vuoksi. HKScanin markkinaosuus kasvoi hieman koko vuonna arvossa mitattuna
kolmannella ja neljännellä neljänneksellä tapahtuneen käänteen ansiosta.
Tammi-joulukuussa sianlihan ja makkaroiden liikevaihto pysyi ennallaan, mutta
leikkeleissä liikevaihto laski. Lasku hidastui kuitenkin vuoden lopulla.
Ateriakomponenttien ja pekonituotteiden liikevaihdon kasvu jatkui neljännellä
neljänneksellä. Myös naudanlihan myynti parani edellisvuoden alhaisesta
tasosta.
Ruotsissa katteet laskivat tammi-joulukuussa edellisvuodesta vaikka katteet
sianlihassa paranivat. Neljännellä neljänneksellä makkaroiden ja leikkeleiden
katteissa näkyi pientä positiivista kehitystä edellisvuoteen verrattuna.
Kasvavissa naudanliha- ja ateriakomponenttikategorioissa katteet pysyivät
ennallaan. Sian- ja naudan saatavuus parani vuoden lopulla ja liharaaka-aineen
hinta oli kolmannella ja neljännellä neljänneksellä lähes edellisvuoden
tasolla, mutta tammi-joulukuussa edellisvuotta korkeampi. Katteet heikkenivät
kuitenkin kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.
MARKKINA-ALUE SUOMI
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Liikevaihto 197,0 204,9 742,2 774,9
Liikevoitto -12,2 7,2 -16,5 15,3
- Liikevoitto-% -6,2 3,5 -2,2 2,0
Vertailukelpoinen liikevoitto -9,7 7,5 -9,3 15,5
- Liikevoitto-% -4,9 3,6 -1,3 2,0
Suomessa tammi–joulukuun liikevaihto oli 742,2 (774,9) miljoonaa euroa ja 197,0
(204,9) miljoonaa euroa
neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi–joulukuussa oli
-9,3 (15,5) miljoonaa euroa ja -9,7 (7,5) miljoonaa euroa neljännellä
neljänneksellä.
Liikevaihto laski tammi-joulukuussa ja vuoden viimeisellä neljänneksellä Rauman
uuden siipikarjanlihayksikön haasteiden ja naudanlihan heikon saatavuuden
vuoksi. Myös kova kilpailu prosessoiduissa tuotteissa laski liikevaihtoa.
Ateriakomponenttien myynti sen sijaan kasvoi edelleen. HKScan menetti
markkinaosuuttaan arvossa mitattuna sekä tammi-joulukuussa että neljännellä
neljänneksellä.
Kokonaismyynnin kate laski selvästi, minkä taustalla oli pääasiassa
siipikarjanlihan heikko toimituskyky ja kova kilpailu prosessoiduissa
tuotteissa. Systemaattiset toimet sianlihan ylitarjonnan hallitsemiseksi
pienensivät sianlihavarastoja edelleen vuoden 2016 tasosta. Tällä hetkellä
tasapaino on hyvä. Punaisen lihan katteet paranivat edellisvuodesta paremman
sianlihataseen ansiosta. Naudanlihassa raaka-ainepula sen sijaan jatkui,
pienensi volyymejä ja vaikutti negatiivisesti tulokseen siitäkin huolimatta,
että suhteellinen kannattavuus parani. Kustannukset pienenivät edellisvuodesta
lukuun ottamatta Rauman uuden yksikön käynnistyskustannuksia. Käyttöönoton
yhteenlaskettu tulosvaikutus oli yhteensä 25 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa.
Summa pitää sisällään myynnin ja markkinaosuuden menetyksestä aiheutuneen 9
miljoonan euron kulun sekä korkeammista tuotantokuluista ja materiaalihävikistä
johtuneen 16 miljoonan euron kulun.
Rauman uusi siipikarjanlihayksikkö vihittiin elokuussa. Uusi tehokas yksikkö
mahdollistaa uusien innovatiivisten Kariniemen®-tuotteiden lanseeraamisen, ja
parantaa kilpailukykyä ja koko tilalta-haarukkaan-ketjun kannattavuutta.
Lisäksi se tukee kotimaista siipikarjanlihan tuotantoa ja paikallista
työllisyyttä. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä päätavoite on varmistaa
Rauman yksikön toimituskyky.
Marraskuussa 2017 HKScan otti käyttöön uuden, ainutlaatuisen kananpoikien
kasvatusmallin. Se mahdollistaa kananpoikien kasvatuksen samalla tilalla
kuoriutumisesta alkaen. Tämä vähentää eläinten käsittelyä ja
eläintenkuljetuksia, mikä parantaa eläinten hyvinvointia. Ensimmäiset uuden
kasvatusmenetelmän tuotteet lanseerataan vuoden 2018 toisella neljänneksellä.
Korkealaatuisen naudanlihan kysyntä kasvaa Suomessa. Vastatakseen kysyntään
HKScan julkisti lokakuussa ROTUKARJA 2025-kehitysohjelman, jonka pitkän
tähtäimen tavoitteena on lisätä naudanlihantuotantoa Suomessa.
HKScan jatkoi täysin antibioottivapaaseen kasvatukseen perustuvien tuotteiden
kehittämistä, ja lanseerasi joulumyyntiin rajoitetun erän uutta joulukinkkua.
HKScanin täysin antibioottivapaa Omega 3-possu sai kunniamaininnan Lidlin
vientikilpailussa, ja marraskuussa se voitti kansainvälisen Euroopan
Osuustoimintajärjestö Copa Cogecan järjestämän innovaatiokilpailun.
Suomen ja Kiinan elintarvikeviranomaiset allekirjoittivat marraskuussa 2017
vientiä koskevan sopimuksen, jonka ansiosta HKScanin Forssan yksikkö
valmistautuu käynnistämään suomalaisilla tiloilla kasvatetun korkealaatuisen
sianlihan viennin Suomesta Kiinaan. Viennin arvioidaan käynnistyvän vuoden 2018
alkupuoliskon aikana.
MARKKINA-ALUE TANSKA
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Liikevaihto 35,9 34,8 147,8 149,5
Liikevoitto -7,4 -2,2 -13,9 -6,6
- Liikevoitto-% -20,7 -6,4 -9,4 -4,4
Vertailukelpoinen liikevoitto -0,6 -2,2 -3,2 -6,2
- Liikevoitto-% -1,7 -6,4 -2,2 -4,1
Tanskassa tammi–joulukuun liikevaihto oli 147,8 (149,5) miljoonaa euroa ja 35,9
(34,8) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen
liikevoitto tammi–joulukuussa oli -3,2 (-6,2) miljoonaa euroa ja -0,6 (-2,2)
miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä.
Liikevaihto kääntyi hienoiseen nousuun edellisvuoteen verrattuna neljännellä
neljänneksellä, mutta tammi-joulukuun myynti alitti viimevuoden tason.
Vientimyynti oli edellisvuotta korkeampi mm. Etelä-Afrikan ja Korean vahvan
kysynnän ansiosta. Myynti kotimaan vähittäiskaupalle heikkeni edellisvuoden
lopusta ja koko edellisvuodesta. Luomubroilerivarastot kasvoivat, mutta
kokonaisuutena varastotasot laskivat edellisvuodesta.
Alhaisemmat liharaaka-ainekustannukset kompensoivat myyntihintojen laskua minkä
seurauksena kate raaka-ainekustannusten jälkeen pysyi ennallaan.
Tuotantotehokkuus parani merkittävästi läpi koko vuoden ja tammi-joulukuun
vertailukelpoinen liiketappio lähes puolittui edellisvuodesta.
Lokakuussa 2017 HKScan kertoi virtaviivaistavansa organisaatiotaan ja
kytkevänsä vientitoiminnot ja Tanskan markkina-alueen toiminnot entistä
tiiviimmin yhteen. HKScanin vientiliiketoiminnasta vastaava johtaja, EVP
markkina-alue International & Biotech, Jukka Nikkinen otti vetovastuun myös
Tanskan markkina-alueesta.
Tanskan osalta on kirjattu vuoden 2017 lopussa arvonalentumistappiota yhteensä
6,7 miljoonaa euroa arvonalentumistestauksen perusteella. Kirjaus on IFRS
standardin mukainen ja huomioi aiemman tuloskehityksen. Alaskirjauksella ei
ollut kassavirtavaikutusta.
MARKKINA-ALUE BALTIA
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Liikevaihto 39,7 39,5 158,7 157,7
Liikevoitto -0,5 1,0 4,4 6,2
- Liikevoitto-% -1,2 2,6 2,8 3,9
Vertailukelpoinen liikevoitto -0,5 1,0 4,4 6,2
- Liikevoitto-% -1,2 2,6 2,8 3,9
Baltiassa tammi–joulukuun liikevaihto oli 158,7 (157,7) miljoonaa euroa ja 39,7
(39,5) miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen
liikevoitto tammi–joulukuussa oli 4,4 (6,2) miljoonaa euroa ja -0,5 (1,0)
miljoonaa euroa kolmannella neljänneksellä.
Baltiassa markkina elpyi ja liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla neljännellä
neljänneksellä ja parani hieman koko vuonna. Hintatasot sekä sian- että
siipikarjanlihassa paranivat edellisvuoden alhaisista tasoista.
Sianliharaaka-aineen saatavuus heikkeni vuoden lopulla. Brändituotteiden
kysyntä parani ja vienti kehittyi suotuisasti uusien vientikanavien ansiosta.
Siipikarjanlihan ja sianlihan katteet elpyivät positiivisen hintakehityksen
ansiosta.
Merkittävä osa sikatiloista Baltiassa sijaitsee afrikkalaisen sikaruton
suojavyöhykkeellä, mikä aiheuttaa rajoituksia lihan käsittelyyn ja myyntiin.
Tuotantokustannukset nousivat edellisvuoden tasosta erityisesti vuoden
viimeisellä neljänneksellä. Baltiassa ei saatu aiempien vuosien tapaan EU:n
alkutuotantotukea (0,9 miljoonaa euroa vuonna 2016), mikä vaikuttaa
vertailukelpoisuuteen. Biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli
tammi-joulukuussa 0,1 (0,8) miljoonaa euroa.
Marraskuussa 2016 HKScan kertoi päätöksestään käynnistää sisäinen selvitys
konsernin Baltian toiminnoissa. Selvityksellä haluttiin varmistaa, että
HKScanin Baltian liiketoiminta-alueella noudatetaan hyvää hallintotapaa ja
yhtiön toimintatapaohjetta (Code of Conduct). HKScan pyysi vuonna 2017 Viron
viranomaisia selvittämään, onko HKScanin Baltian toiminnoissa syyllistytty
rikoksiin, ja lopetti samalla oman sisäisen selvityksensä. Viron
syyttäjäviranomainen julkaisi marraskuussa 2017 rikosepäilyihin liittyvän
tiedotteen.
HKScan tiedotti joulukuussa vahvistavansa aterialiiketoimintaansa ja
investoivansa konsernin Rakveren yksikköön Virossa. Kaikkiaan 8 miljoonan euron
investointi sisältää yksikön kypsennysosaston uudistamisen, rakennuksen
laajennuksen ja uusien kypsennys- ja pakkauslinjojen asennuksen, jotka
mahdollistavat uusien teknologioiden käyttöönoton ja pakkausratkaisut.
Rakentaminen käynnistyy toukokuussa 2018.
RAHOITUS
Konsernin korolliset velat vuoden lopussa nousivat 259,2 (144,1) miljoonaan
euroon alhaisemman rahavirran ja Rauman siipikarjalaitosinvestoinnin vuoksi.
Nettovelka oli 208,3 (137,2) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 59,3
(33,5) prosenttia.
Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2017 oli
100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä.
Samoin 200 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli vuoden lopussa kokonaan
käyttämättä (7,0 miljoonaa euroa). Kassavarat olivat EUR 50,9 (6,6) miljoonaa
euroa vuoden lopussa.
Vuoden aikana yhtiö laajensi rahoitusprofiiliaan ja pidensi
maturiteettirakennetta useilla pitkäaikaisilla rahoitusjärjestelyillä ja
transaktioilla.
Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana yhtiö solmi uuden 8,5-vuotisen noin
30 miljoonan euron lainajärjestelyn. Laina nostettiin viimeisen neljänneksen
aikana ja järjestelyllä on ulkomaisen vientiluottolaitosryhmittymän takaus.
Lisäksi yhtiö allekirjoitti uuden kahdenvälisen 4-vuotisen kertalyhenteisen 40
miljoonan euron lainasopimuksen, joka nostetaan kokonaisuudessaan vuoden 2018
alussa. Samassa yhteydessä yhtiö järjesteli vuonna 2018 erääntymässä olleen
kahdenvälisen 35 miljoonan euron valmiusluottolimiitin. Uusittu sopimus on
kolmivuotinen, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 toisen neljänneksen aikana yhtiö järjesteli vuonna 2018
erääntymässä olleen kahdenvälisen 25 miljoonan euron valmiusluottolimiitin.
Uusittu sopimus erääntyy 2021, minkä lisäksi siihen sisältyy jatko-optio.
Vuoden 2017 kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 135 miljoonan
euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan ja lunasti takaisin vastaavaa vuonna
2019 erääntyvää 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaansa 67 miljoonalla
eurolla. Uusi joukkovelkakirjalaina erääntyy vuonna 2022 ja sille maksetaan
kiinteää 2,625 prosentin vuotuista korkoa.
Nettorahoituskulut olivat -3,6 (-2,2) miljoonaa euroa vuoden viimeisellä
neljänneksellä ja koko vuoden osalta -10,6 (-8,7) miljoona euroa. Viimeiseen
neljännekseen kirjattiin korkosuojaukseen liittyvää tehottomuutta -0,5
miljoonaa euroa.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 6,5 (6,6) miljoonaa euroa vuonna
2017, eli noin 0,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.
HKScanin tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää asiakkaille ja kuluttajille
suunnatun tarjonnan kehittämiseen hyödyntämällä yhtiön asiantuntemusta ja
näkemystä kuluttajien tarpeista, osaamista ja resursseja, sekä investoimalla
uusiin konsepteihin yhtiön kaikilla markkina-alueilla.
Tuotekehitys on osa HKScanin Culinary Competence Centre-tiimiä, jossa T&K,
ravitsemusasiantuntemus, kokit ja tuotekehittäjät kohtaavat. Konsernin
T&K-tiimi tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa Suomessa ja Ruotsissa, ja myös
HKScanin henkilöstö osallistuu akateemiseen tutkimustyöhön mm.
eläinlääketieteessä. Tämän lisäksi HKScan tarjoaa harjoittelupaikkoja
elintarvike- ja liiketaloustieteiden loppuvaiheen opiskelijoille.
VASTUULLISUUS
Vastuullisuus on olennainen osa HKScanin ’From Farm to Fork’ (”tilalta
haarukkaan”) -strategiaa. HKScanin vastuullisuustyö keskittyy neljään
painopistealueeseen, joita ovat: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu,
eläinten terveys ja hyvinvointi sekä ympäristövastuu. Konsernin vastuullisuus
on kuvattu muun kuin taloudellisen tiedon raportissa, joka on erillinen
raportti. Se täydentää yhtiön vuoden 2017 vuosikertomusta. Molemmat raportit
julkaistaan vuonna 2018 viikolla 11.
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli joulukuun
lopussa 66 820 528 euroa. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522
osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522
kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 %
osakemäärästä).
A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan
(4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa eikä niitä
ole listattu. LSO Osuuskunnan ja Lantmännen ek.för:in osakkeiden tai osuuksien
määrät pysyivät ennallaan.
Joulukuun 2017 lopussa yhtiöllä oli hallussaan 1 008 849 (1 008 849) omaa
A-osaketta. Niiden osuus kaikista osakkeista oli 1,8 prosenttia ja äänimäärästä
0,6 prosenttia.
HKScanin osakkeiden laskennallinen arvo vuoden 2017 joulukuun lopussa oli 169,1
(172,3) miljoonaa euroa. Se jakaantui niin, että A-sarjan osakkeiden
markkina-arvo oli 152,2 (155,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan
osakkeiden laskennallinen arvo oli vastaavasti 16,9 (17,2) miljoonaa euroa.
Tammi–joulukuussa yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 10 426 342 (13 313 324)
ja osakekauppojen arvo oli 33 784 168 (42 427 708) euroa. Ylin noteeraus oli
3,60 (3,89) euroa ja alin 2,96 (2,89) euroa. Keskikurssi oli 3,24 (3,18) euroa:
vuoden 2017 joulukuun lopun päätöskurssi oli 3,13 (3,19) euroa.
Osakkeenomistajat
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2017
lopussa 12 212 (13 226) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 18,1
(12,6) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.
Liputusilmoitukset
HKScan Oyj vastaanotti 20.11.2017 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen
ilmoituksen omistusosuuden muutoksista Sveriges Djurbönder ek.för:iltä.
Ilmoituksen mukaan Sveriges Djurbönder ek. för:in omistusosuus HKScanin
osakkeiden kokonaismäärästä on 20.11.2017 laskenut alle viiden (5) prosentin.
Ilmoituksen mukaan peruste on osakkeiden ja äänioikeuksien luovutus johtuen
Sveriges Djurbönder ek. för:in vapaaehtoisesta selvitystilasta ja varojen
jakamisesta.
Osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
10.4.2017 julkistetun pörssitiedotteen mukaan HKScan Oyj:n hallitus hyväksyi
osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän konsernin ylimmälle
johdolle ja valituille avainhenkilöille vuosille 2017–2019.
Uusi osakepohjainen kannustinjärjestelmä koostuu yhdestä vuoden pituisesta
ansaintajaksosta, käsittäen kalenterivuoden 2017, sekä sitä seuraavasta,
vuosiin 2018–2019, ulottuvasta rajoitusjaksosta. Järjestelmän nojalla
mahdollisesti maksettava palkkio perustuu HKScan-konsernin sijoitetun pääoman
tuottoon (ROCE) sekä osakekohtaiseen tulokseen (EPS) suoritusjaksolla.
Uuteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään on oikeutettu osallistumaan 28
HKScan Oyj:n ylimpään johtoon kuuluvaa sekä muuta valittua avainhenkilöä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET
HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 6.4.2017 Turussa, vahvisti
emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle vuodelta 2016. Yhtiökokous päätti vuoden 2016
osingoksi 0,16 euroa osakkeelta.
Yhtiökokous päätti myös hallituksen jäsenten, varajäsenten ja valiokuntien
puheenjohtajien vuosipalkkioista. Hallituksen nykyiset jäsenet Mikko Nikula ja
Pirjo Väliaho valittiin uudelleen, ja uusiksi jäseniksi valittiin Per Olof
Nyman, Marko Onnela, Riitta Palomäki ja Tuomas Salusjärvi varsinaisen
yhtiökokouksen 2018 päättymiseen saakka. Lisäksi hallituksen varajäseniksi
valittiin Veikko Kemppi ja Carl-Peter Thorwid varsinaisen yhtiökokouksen 2018
päättymiseen saakka.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi
uudelleen puheenjohtajakseen Mikko Nikulan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi
Marko Onnelan. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Markku
Katajisto seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.
Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutukset päättää osakeannista sekä
optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta sekä yhtiön omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi
ottamisesta. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2018 asti ja ne kumoavat vuoden
2016 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamat valtuutukset.
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan on julkistettu pörssitiedotteella
6.4.2017 ja ne ovat myös luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.hkscan.com.
MUUTOKSIA YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA
HKScan ilmoitti 28.12.2017, että Mikko Forsell oli nimitetty konsernin
talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2018 alkaen. HKScanin edellinen
talousjohtaja Tuomo Valkonen jää pois yhtiön palveluksesta 1.3.2018.
HKScan ilmoitti 8.11.2017, että Sami Sivuranta oli nimitetty konsernin
tuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloitti
tehtävässään 1.1.2018. Hänen edeltäjänsä Aki Laiho jäi pois yhtiön
palveluksesta. Pia Nybäck oli nimitetty konsernin eläintenhankinnasta ja
alkutuotannosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Nybäck on
työskennellyt HKScanissa vuodesta 2013.
HKScan ilmoitti 4.10.2017, että International & Biotech markkina-alueesta
vastaava johtaja Jukka Nikkinen vastaa jatkossa johtoryhmässä myös
markkina-alue Tanskasta. Markkina-alue Tanskan edellinen johtaja Svend Schou
Borch lähti yhtiöstä.
HKScan ilmoitti 27.9.2017, että Olli Huuskonen oli nimitetty konsernin
lakiasianjohtajaksi 1.10.2017 alkaen. Hän raportoi konsernin toimitusjohtaja
Jari Latvaselle. Edellinen lakiasianjohtaja Markku Suvanto jäi pois yhtiön
palveluksesta.
HKScan ilmoitti 24.5.2017, että Mikko Saariaho oli nimitetty konsernin
viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.207 alkaen. Kyseessä oli uusi
johtoryhmäpositio.
HKScan ilmoitti 8.2.2017, että Sofia Hyléen Toresson oli nimitetty
markkina-alue Ruotsista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
2.5.2017 alkaen. Hänen edeltäjänsä Göran Holm jäi pois yhtiön palveluksesta.
Niin ikään 8.2.2017 ilmoitettiin, että Heli Arantola oli nimitetty konsernin
kategorioista ja konsepteista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
2.5.2017 alkaen. Kyseessä oli uusi johtoryhmäpositio.
KONSERNIN JOHTORYHMÄ
Konsernin johtoryhmä 7.2.2018: Jari Latvanen, toimitusjohtaja, Sofia Hyléen
Toresson, EVP markkina-alue Ruotsi; Jyrki Karlsson, EVP markkina-alue Suomi
(31.3.2018 asti, viimeistään 2.5.2018 alkaen Kati Rajala); Jukka Nikkinen, EVP
markkina-alue Tanska, EVP markkina-alue International & Biotech; Anne Mere, EVP
markkina-alue Baltia; Heli Arantola, EVP kategoriat ja konseptit; Sami
Sivuranta, EVP tuotanto; Anu Mankki, EVP henkilöstö; Mikko Forsell,
talousjohtaja; Mikko Saariaho, EVP viestintä ja vastuullisuus; ja Pia Nybäck,
EVP eläintenhankinta ja alkutuotanto.
LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät
myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaaleiden ja paikallisten lihataseiden
hallintaan. Myös konsernin toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvien
liiketoimintaperiaatteiden vastainen toiminta muodostaa riskin. HKScanissa on
käynnissä yhtiön toimintatapaohjeen uudistaminen ja sen jalkauttaminen
käynnistyy vuoden 2018 aikana.
Muihin riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat vero- tai muiden
viranomaisten sekä painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa
liiketoimintaa, aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua sekä huomattavia
korotuksia veroihin tai muihin maksuihin. Lisäksi HKScan on osallisena
joissakin käynnissä olevissa oikeusprosesseissa kotimarkkina-alueillaan.
Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten afrikkalaisen
sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten
ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea
pois.
Rauman yksikön käynnistyksen varmistaminen ja siihen liittyvien riskien
minimoiminen on vuonna 2018 yhtiön johdon tärkeimpiä tavoitteita.
HKScanin riskeistä kerrotaan tarkemmin vuoden 2017 vuosikertomuksen
riskienhallinta-osioissa.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
HKScan tiedotti 23.1.2018, että Kati Rajala, DI, on nimitetty HKScanin Suomen
markkina-alueesta vastaavaksi johtajaksi (EVP) ja johtoryhmän jäseneksi. Rajala
aloittaa tehtävässään viimeistään 2.5.2018 ja hän raportoi toimitusjohtajalle.
HKScanin Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson siirtyy
uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle 31.3.2018.
HKScan antoi 18.1.2018 yhtiön vuoden 2017 tuloksesta tilintarkastamatonta
ennakkotietoa, jonka mukaan HKScan Oyj:n vuoden 2017 liikevaihto oli noin 1 808
miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen liikevoitto noin -18 miljoonaa euroa.
Rauman yksikön arvioitujen käynnistyskustannusten ja normaalia heikommasta
toimituskyvystä johtuneen siipikarjanlihan myynnin menetyksen vaikutus Suomessa
on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
ARVIO VUODELLE 2018
Lihankulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosina 1,6 prosenttia vuodessa.
Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on yksi vahvimmista kasvun ajureista. Lisäksi
useat kulutukseen vaikuttavat arvotrendit tukevat HKScanin strategian
toteuttamista.
HKScan arvioi, että strategian toteuttamisen vaikutus alkaa näkyä yhtiön
tuloksessa myynnin arvon nousuna ja parantuneena tuotannon tehokkuutena.
Yhtiö keskittyy ‘From Farm to Fork’-strategian jalkauttamiseen kaikilla
viidellä fokusalueellaan, jotka ovat: Fokus lihassa, Johtajuus siipikarjassa,
Aterialiiketoiminnan kasvattaminen, Tiivis yhteistyö tuottajien kanssa, ja
Tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen.
HKScan on muuttanut ohjeistuskäytäntöään kansainvälisen käytännön mukaiseksi ja
lopettanut numeerisen taloudellisen ohjeistuksen antamisen.
Arvio perustuu tämänhetkisiin odotuksiin ja oletuksiin HKScan-konsernin
markkinaympäristön kehityksestä.
HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA
Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 235,5 (307,9) miljoonaa euroa sisältäen
sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,2 (143,2)
miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2017 osinkoa 0,09
(0,16) euroa osakkeelta, eli yhteensä noin 4,9 (8,6) miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen
näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018
HKScan Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2018 klo 10.00
alkaen Turussa.
Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään
29.3.2018 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan
Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset
yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.
SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS
HKScan-konsernin osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2018 julkistetaan 3.5.2018.
Vantaalla, 7.2.2018
HKScan Oyj
Hallitus
Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Jari Latvanen ja talousjohtaja Mikko
Forsell. HKScan Media Service Desk puhelimitse 010 570 5700 tai sähköpostitse
osoitteeseen: communications@hkscan.com
HKScan on johtava pohjoismainen ruokayhtiö. Konsernimme myy, markkinoi ja
valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-,
siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia
vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service -,
teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin,
Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2017 HKScanin
liikevaihto oli noin 1,8 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 7 300.
JAKELU:
NASDAQ Helsinki,
Keskeinen media,
www.hkscan.com
KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1.-31.12.2017
KONSERNIN TULOSLASKELMA
(miljoonaa euroa) Viite Q4/201 Q4/201 2017 2016
7 6
Liikevaihto 475,3 485,2 1 808,1 1 872,9
Hankinnan ja valmistuksen kulut 1. -465,5 -452,0 -1 731,4 -1 750,8
Bruttokate 9,8 33,3 76,7 122,2
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1. -0,4 1,3 4,8 8,3
Myynnin ja markkinoinnin kulut 1. -11,3 -14,7 -50,4 -56,5
Hallinnon kulut 1. -20,3 -15,7 -71,3 -64,4
Liikevoitto -22,2 4,2 -40,3 9,7
Rahoitustuotot 0,4 0,5 2,0 2,3
Rahoituskulut -4,1 -2,7 -12,6 -11,1
Osuus osakkuusyritysten ja 1,1 0,2 1,7 -0,1
yhteisyritysten tuloksista
Voitto/tappio ennen veroja -24,8 2,2 -49,2 0,9
Tuloverot 3,6 -0,5 6,8 -4,4
Tilikauden voitto/tappio -21,2 1,7 -42,4 -3,6
Määräysvallattomille omistajille -1,2 -0,8 -3,0 -1,8
Tilikauden voitto/tappio -22,4 0,9 -45,5 -5,4
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat -0,41 0,02 -0,84 -0,10
toiminnot euroa/osake
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot -0,41 0,02 -0,84 -0,10
euroa/osake
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Tilikauden voitto / tappio -21,2 1,7 -42,4 -3,6
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen jälkeen):
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -1,7 0,7 -2,7 -4,1
Rahavirran suojaus 1,1 1,6 3,1 2,5
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot -3,1 -2,9 -3,1 -2,9
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ -3,8 -0,6 -2,7 -4,4
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -24,9 1,1 -45,1 -8,0
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN:
Emoyhtiön osakkeenomistajille -26,1 0,3 -48,1 -9,8
Määräysvallattomille omistajille 1,2 0,8 3,0 1,8
Yhteensä -25,3 1,1 -45,1 -8,0
KONSERNIN TASE
(miljoonaa euroa) Viite 31.12.2017 31.12.2016
VARAT
Aineettomat hyödykkeet 2. 137,2 143,0
Aineelliset hyödykkeet 3. 458,2 401,7
Osuudet osakkuusyrityksissä 34,9 34,9
Muut pitkäaikaiset varat 36,0 28,5
PITKÄAIKAISET VARAT 666,3 608,1
Vaihto-omaisuus 4. 111,8 116,1
Lyhytaikaiset saamiset 123,7 123,9
Rahat ja pankkisaamiset 50,9 6,6
LYHYTAIKAISET VARAT 286,4 246,6
VARAT 952,7 854,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA 5. 351,0 409,7
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 245,1 126,9
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 58,7 39,8
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 303,8 166,7
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 14,1 17,2
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 283,8 261,2
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 297,8 278,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT 952,7 854,8
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN
MUUTOKSISTA
(milj. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
euroa)
OMA PÄÄOMA 66,8 72,9 -9,9 143,5 10,3 -5,3 0,0 116,5 394,8 14,9 409,7
1.1.2017
Tilikauden - - - - - - - -45,5 -45,5 3,0 -42,4
tulos
Muut laajan
tuloksen
erät
Muuntoerot - - - - - -2,7 - - -2,7 - -2,7
Rahavirran - - 3,1 - - - - - 3,1 - 3,1
suojaus
Vakuutusmat - - - - - - - -3,1 -3,1 - -3,1
e-
maattiset
voitot tai
tappiot
Tilikauden - - 3,1 - - -2,7 - -48,6 -48,1 3,0 -45,1
laaja
tulos
Suorat - - - - 0,0 - - -0,1 0,0 - 0,0
kirjaukset
Siirrot - - - - - - - - - - -
erien
välillä
Liiketoimet - - - - - - - -1,3 -1,3 -3,2 -4,5
määräysval
latto-mien
omistajien
kanssa
Osingonjako - - - - - - - -8,6 -8,6 -0,4 -9,0
OMA PÄÄOMA 66,8 72,9 -6,8 143,5 10,3 -7,9 0,0 57,9 336,6 14,4 351,0
31.12.2017
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
OMA PÄÄOMA 66,8 72,9 -12,4 143,5 10,2 -3,7 0,0 134,7 412,0 13,8 425,8
1.1.2016
Tilikauden - - - - - - - -5,4 -5,4 1,8 -3,6
tulos
Muut
laajan
tuloksen
erät
Muuntoerot - - - - - -4,1 - - -4,1 - -4,1
Rahavirran - - 2,5 - - - - - 2,5 - 2,5
suojaus
Vakuutusma - - - - - - - -2,9 -2,9 - -2,9
te-
maattiset
voitot
tai
tappiot
Tilikauden - - 2,5 - - -4,1 - -8,3 -9,8 1,8 -8,0
laaja
tulos
Suorat - - - - 0,0 - - 0,1 0,1 - 0,1
kirjaukse
t
Siirrot - - - - 0,0 2,5 - -2,5 0,0 - 0,0
erien
välillä
Osingonjak - - - - - - - -7,6 -7,6 -0,7 -8,2
o
OMA PÄÄOMA 66,8 72,9 -9,9 143,5 10,3 -5,3 0,0 116,5 394,8 14,9 409,7
31.12.201
6
RAHAVIRTALASKELMA
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 0,6 16,9 30,0 58,4
Käyttöpääoman muutos 30,4 28,4 27,9 21,4
Rahoituserät ja verot -4,3 -4,6 -12,1 -8,9
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 26,6 40,7 45,7 70,9
Investointien rahavirta -42,1 -15,7 -104,0 -53,9
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN -15,5 25,0 -58,3 17,1
Lainojen muutokset 30,5 -27,3 115,4 -12,3
Maksetut osingot 0,0 - -9,0 -8,2
Liiketoimet määräysvallattomien omistajien - - -4,5 -
kanssa
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 30,5 -27,3 101,9 -20,6
NETTORAHAVIRTA 15,0 -2,3 43,6 -3,5
Rahavarat kauden alussa 35,4 8,3 6,6 9,5
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,5 0,7 0,6 0,7
Rahavarat kauden lopussa 50,9 6,6 50,9 6,6
TUNNUSLUVUT
31.12.2017 31.12.2016
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur -0,84 -0,10
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur -0,84 -0,10
Oma pääoma/osake, eur 6,23 7,31
Omavaraisuusaste, % 36,9 47,9
Osakeantioikaistu ulkona olevien osakkeiden 54,0 54,0
keskimääräinen lukumäärä, milj. kpl
Bruttoinvestoinnit käyttö-omaisuuteen, Meur 125,5 97,6
Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun keskiarvona 7 292 7 319
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
HKScan julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja antaakseen relevanttia tietoa
sidosryhmille. Julkaistuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja käytetään myös yhtiön
ohjaamiseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja siihen liittyvät
vaihtoehtoiset tunnusluvut julkaistaan koska ne kuvaavat paremmin
liiketoiminnan kehittymistä ja parantaa kausien välistä vertailukelpoisuutta.
Sitoutun Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
een ---------------------------------------
pääoman
tuotto
(ROCE
ennen
veroja
(%)
Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo)
Omavarai Oma pääoma yhteensä x 100
suusaste ---------------------------------------
(%)
Taseen loppusumma – saadut ennakot
Nettovel Korolliset nettorahoitusvelat x 100
kaantumi ---------------------------------------
saste
(%)
(Net
gearing
)
Oma pääoma
Osakekoh Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
tainen ---------------------------------------
tulos
(EPS)
Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana
Osakekoh Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
tainen ---------------------------------------
oma
pääoma
Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
Osakekan Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
nan x tilikauden päätöskurssi
markkin
a-arvo
Rahavirt Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä
a ennen
rahoitu
skuluja
Henkilös Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
tön henkilöstömäärien keskiarvo
määrä
Vertailuke Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan
lpoisuutee toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen.
n Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset,
vaikuttav näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai
at erät sopimisista
johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut
(konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti
ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot.
Vertailuke Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
lpoinen
liikevoit
to
Vertailuke Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
lpoinen erät
voitto/ta
ppio ennen
veroja
Nettovelka Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset
KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT
LAADINTAPERIAATTEET
HKScan Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.12.2017 on laadittu IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsauksen laatimisessa on
sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2016.
Osavuosikatsauksen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten
lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Osavuosikatsausta
ei ole tilintarkastettu.
Konserni on arvioinut uusien 1.1.2018 voimaan tulevien IFRS 9 ja IFRS 15
standardien vaikutuksia. IFRS 9:n mukaan joukkovelkakirjalainan
modifiointikulut vuodelta 2017, jotka on käsitelty efektiivisen koron
menetelmällä, kirjataan kuluksi. Tämä johtaa 1,0 miljoonan euron vähennykseen
kertyneissä voittovaroissa, 1,2 miljoonan euron lisäykseen korollisissa
veloissa ja 0,2 miljoonan euron vähennykseen laskennallisessa verovelassa
avaavassa taseessa 1.1.2018. Uudella luottotappioiden laskentamallilla ei ole
olennaista vaikutusta. IFRS 15:een liittyen myyntisopimuksia asiakkaiden kanssa
on arvioitu 5 vaiheisen mallin mukaisesti. Arvioinnin perusteella myynnin
tuloutukseen ei tule olennaista muutosta.
Konserni on muuttanut segmenttiraportointiaan vuoden 2017 alusta.
Markkina-alueiden liikevaihto ja liikevoitto eivät enää sisällä sisäistä
myyntiä ja katetta. Vertailukauden 2016 tiedot on oikaistu vertailukelpoisiksi.
Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin lukuihin. Markkina-alueiden vuoden 2016
raportoidut ja oikaistut luvut ovat tämän tiedotteen liitetiedoissa.
SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2016 (raportoidut luvut)
Liikevaihto ja liikevoitto
markkina-alueittain
(miljoonaa euroa) Q1/2016 Q2/2016 Q3/2016 Q4/2016 2016
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO
- Ruotsi 189,1 205,0 201,1 209,1 804,4
- Suomi 187,0 207,4 198,7 213,4 806,5
- Tanska 44,7 46,6 42,6 39,3 173,2
- Baltia 38,0 41,5 41,4 40,4 161,3
- Segmenttien välinen -19,7 -17,7 -18,0 -17,0 -72,4
Konserni yhteensä 439,1 482,7 465,9 485,2 1 872,9
LIIKEVOITTO
- Ruotsi 1,1 3,3 5,3 3,2 12,9
- Suomi 0,8 2,2 4,6 7,0 14,6
- Tanska -2,3 -2,6 -2,1 -2,6 -9,5
- Baltia 0,3 1,8 3,3 1,0 6,4
- Konsernihallinnon kulut -4,2 -2,9 -3,1 -4,5 -14,7
Konserni yhteensä -4,3 1,7 8,1 4,2 9,7
VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO
- Ruotsi 1,1 3,3 5,3 4,8 14,5
- Suomi 0,8 2,2 4,6 7,2 14,8
- Tanska -2,3 -2,1 -2,1 -2,6 -9,1
- Baltia 0,3 1,8 3,3 1,0 6,4
- Konsernihallinnon kulut -3,0 -2,9 -3,1 -4,5 -13,5
Konserni yhteensä -3,1 2,2 8,1 6,0 13,2
SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2016 (oikaistu)
Liikevaihto ja liikevoitto markkina-alueittain
(miljoonaa euroa) Q1/2016 Q2/2016 Q3/2016 Q4/2016 2016
--------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO
- Ruotsi 185,8 201,5 197,5 206,1 790,8
- Suomi 179,8 199,4 190,8 204,9 774,9
- Tanska 36,5 41,4 36,8 34,8 149,5
- Baltia 37,1 40,5 40,7 39,5 157,7
- Segmenttien välinen - - - - -
Konserni yhteensä 439,1 482,7 465,9 485,2 1 872,9
LIIKEVOITTO
- Ruotsi -0,3 2,5 4,7 2,7 9,5
- Suomi 0,9 2,4 4,7 7,2 15,3
- Tanska -1,0 -1,9 -1,5 -2,2 -6,6
- Baltia 0,3 1,7 3,2 1,0 6,2
- Konsernihallinnon kulut -4,2 -2,9 -3,1 -4,5 -14,7
Konserni yhteensä -4,3 1,7 8,1 4,2 9,7
VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO
- Ruotsi -0,3 2,5 4,7 4,2 11,1
- Suomi 0,9 2,4 4,7 7,5 15,5
- Tanska -1,0 -1,4 -1,5 -2,2 -6,2
- Baltia 0,3 1,7 3,2 1,0 6,2
- Konsernihallinnon kulut -3,0 -2,9 -3,1 -4,5 -13,5
Konserni yhteensä -3,1 2,2 8,1 6,0 13,2
SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU 2017
(miljoonaa euroa) Q4/2017 Q4/2016 2017 2016
-----------------------------------------------------------
LIIKEVAIHTO
- Ruotsi 202,7 206,1 759,4 790,8
- Suomi 197,0 204,9 742,2 774,9
- Tanska 35,9 34,8 147,8 149,5
- Baltia 39,7 39,5 158,7 157,7
- Segmenttien välinen 0,0 0,0 0,0 0,0
Konserni yhteensä 475,3 485,2 1 808,1 1 872,9
LIIKEVOITTO
- Ruotsi 4,8 2,7 5,4 9,5
- Suomi -12,2 7,2 -16,5 15,3
- Tanska -7,4 -2,2 -13,9 -6,6
- Baltia -0,5 1,0 4,4 6,2
- Segmenttien välinen - - - -
Segmentit yhteensä -15,4 8,7 -20,6 24,3
Konsernihallinnon kulut -6,9 -4,5 -19,7 -14,7
Konserni yhteensä -22,2 4,2 -40,3 9,7
INVESTOINNIT
- Ruotsi 5,3 8,2 13,7 19,8
- Suomi 35,2 23,8 100,4 64,0
- Tanska 0,5 0,4 1,3 3,1
- Baltia 2,4 3,7 10,0 10,8
Yhteensä 43,4 36,1 125,5 97,6
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
- Ruotsi 2 139 2 162
- Suomi 2 964 2 912
- Tanska 663 686
- Baltia 1 527 1 560
Yhteensä 7 292 7 319
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
1. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
(miljoonaa euroa) Q4/201 Q4/201 Q1-Q4/201 2016
7 6 7
Vertailukelpoinen liikevoitto -12,3 6,0 -17,6 13,2
Henkilöstökustannukset, Konsernihallinto 1) - - - -1,2
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 1) -0,6 - -1,6 -
Ympäristövaraus, Ruotsi 2) - -1,5 - -1,5
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 1) - - -2,7 -
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 3) - - -0,5 -
Työsuhteen lopetus, Suomi 1) - -0,3 -0,2 -0,3
Työsuhteen lopetus, Suomi 3) - - -0,3 -
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 3) 4) - - -4,2 -
Ympäristövaraus, Suomi 2) -2,5 - -2,5 -
Työsuhteen lopetus, Tanska 1) -0,1 - -0,3 -0,5
Työsuhteen lopetus, Tanska 3) - - -0,3 -
Omaisuuden alaskirjaus, Tanska 3) 4) -6,7 - -10,1 -
Liikevoitto -22,2 4,2 -40,3 9,7
1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville
”Hallinnon kulut”
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut”
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Hankinnan ja
valmistuksen kulut”
4) Omaisuuserien arvonalentaminen kirja-arvoon, joka vastaa arvioitua
tulosta tulevaisuudessa
TASEEN LIITETIEDOT
2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
(miljoonaa euroa) 2017 2016
Kirjanpitoarvo kauden alussa 143,0 147,3
Muuntoerot -2,6 -3,5
Lisäykset 1,7 0,9
Lisäykset (yritysostot) - -
Vähennykset - 0,0
Poistot ja arvonalentumiset -7,6 -2,1
Siirto toiseen tase-erään 2,8 0,4
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 137,2 143,0
3. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
(miljoonaa euroa) 2017 2016
Kirjanpitoarvo kauden alussa 401,7 361,8
Muuntoerot -1,3 -2,1
Lisäykset 123,9 96,7
Lisäykset (yritysostot) - -
Vähennykset -1,4 -1,9
Poistot ja arvonalentumiset -61,8 -52,4
Siirto toiseen tase-erään -2,8 -0,4
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 458,2 401,7
4. VAIHTO-OMAISUUS
(miljoonaa euroa) 2017 2016
Aineet ja tarvikkeet 62,9 61,5
Keskeneräiset tuotteet 4,3 4,7
Valmiit tuotteet 36,8 42,0
Muu vaihto-omaisuus 0,3 0,3
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 0,7 0,9
Elävät eläimet 6,8 6,7
Vaihto-omaisuus yhteensä 111,8 116,1
5. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT
Osakepääoma Ulkona olevien Osake Ylikurssi Sijoitettu Omat Yhteen
ja osakkeiden pääom rahasto vapaa oma osakke sä
ylikurssirah lukumäärä a pääoma et
asto
1.1.2017 54 017 673 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
31.12.2017 54 017 673 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT
(miljoonaa euroa) 31.12.2017 31.12.2016
Johdannaissopimusten nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset 41,4 43,6
Korkojohdannaiset 120,6 126,9
Sähköjohdannaiset 7,4 7,2
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset -0,1 -0,2
Korkojohdannaiset -10,2 -13,4
Sähköjohdannaiset 0,5 0,1
KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET
(miljoonaa euroa) 31.12.2017 31.12.2016
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai
kiinnityksiä
- rahalaitoslainat - -
Omasta velasta
- Annetut kiinteistökiinnitykset - -
- Annetut pantit - -
Muiden puolesta annetut
- takaukset ja muut sitoumukset 17,2 16,2
Muut omat vastuut
Leasingvastuut 7,4 7,5
Vuokravastuut 32,4 31,7
KONSERNIN SOVELTAMAT KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMISPERIAATTEET TOISTUVASTI KÄYPÄÄN
ARVOON ARVOSTETTAVISTA RAHOITUSINSTRUMENTEISTA
Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden
päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen
nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden
päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään
käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.
31.12.2017 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset - - - -
- Valuuttajohdannaiset 0,1 - 0,1 -
- Hyödykejohdannaiset 0,7 - 0,7 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 0,7 - 0,7 -
Yhteensä 0,8 0,0 0,8 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset -10,2 - -10,2 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -10,2 - -10,2 -
- Valuuttajohdannaiset -0,2 - -0,2 -
- Hyödykejohdannaiset -0,2 - -0,2 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -0,2 - -0,2 -
Yhteensä -10,6 0,0 -10,6 0,0
31.12.2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset - - - -
- Valuuttajohdannaiset 0,1 - 0,1 -
- Hyödykejohdannaiset 0,6 - 0,6 -
josta rahavirran suojauslaskennassa 0,6 - 0,6 -
Yhteensä 0,7 0,0 0,7 0,0
Käypään arvoon arvostetut velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvelat
- Kaupankäyntijohdannaiset
- Koronvaihtosopimukset -13,4 - -13,4 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -13,4 - -13,4 -
- Valuuttajohdannaiset -0,3 - -0,3 -
- Hyödykejohdannaiset -0,5 - -0,5 -
josta rahavirran suojauslaskennassa -0,5 - -0,5 -
Yhteensä -14,2 0,0 -14,2 0,0
LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA
(miljoonaa euroa) 2017 2016
Myynnit osakkuusyhtiöille 17,7 46,9
Ostot osakkuusyhtiöiltä 33,0 39,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2,3 2,3
Ostovelat ja muut velat 5,8 5,5